Uutiset ja blogit

Tekniikka&Talous julkaisi tämän uutisen alun perin helmikuussa 2026. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Suomen, Ruotsin, Kanadan ja Ranskan rakentama satelliitti nimeltään Odin on kiertänyt Maata avaruudessa jo 25 vuotta, tiedottaa Ilmatieteen laitos. Vain kahden vuoden toimintaa varten suunniteltu laite on ylittänyt odotukset moninkertaisesti ja muodostunut ilmakehätieteen tutkijoiden parissa suorastaan tarunhohtoisen tärkeäksi välineeksi.

Odinin havaintoja onkin käytetty noin 400 tieteellisen artikkelin ja noin 50 väitöskirjan laatimisessa, kuten ruotsalainen valtion omistama avaruusteknologiayhtiö SSC mainitsi viime keväänä. Erityistä lisäarvoa antaa se, että yksi ja sama mittalaite on tehnyt pitkän keskeytyksettömän, sisäisesti vertailukelpoisen aikasarjan.

250 kilogramman painoinen Odin tarkkailee ennen muuta ilmakehää, muun muassa otsonipitoisuuksia. Tätä varten satelliitti kantaa mukanaan kahta mittainstrumenttia. Toinen niistä on näkyvän valon ja infrapunavalon spektrografi nimeltään Osiris. Toinen on radiometrin eli säteilymittarin ja 1,1-metrisen kaukoputken yhdistelmä.

”Odin-satelliitin pitkä ja yhtenäinen mittaushistoria on tutkimuksen kannalta ainutlaatuinen. Se auttaa meitä erottamaan luonnollisen vaihtelun pitkäaikaisista muutoksista ja parantaa ymmärrystämme siitä, miten ilmakehä reagoi ilmastonmuutokseen”, kommentoi tiedotteessa yksikönpäällikkö Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.

Putoaa kohta alas

Toisaalta Odin on jo tullut lähelle elinkaarensa loppua. SSC tiedotti viime keväänä, että se putoaa ilmakehään ja palaa tuhkaksi todennäköisesti vuoden 2026 toisella neljänneksellä – siis pian 25-vuotisjuhliensa jälkeen.

Alkujaan Odin laukaistiin 622 kilometrin korkeuteen niin sanotulle aurinkosynkroniselle ympyräradalle, mutta sittemmin ratakorkeus on pudonnut ilmanvastuksen takia alemmas. Toukokuussa 2025 tämä härveli kiersi Maata noin 450 km korkeudella.

Mitä alemmas satelliitti laskeutuu radallaan, sitä enemmän ilmakehän vähäisen jäännöksen ilmanvastus hidastaa sitä, ja sitä nopeammaksi alaspäin putoaminen kiihtyy. Jos satelliiteilla on jäljellä polttoainetta, niiden rataa voidaan toki nostaa tai muuten hallita, mutta Odinin tapauksessa se ei ole enää mahdollista.

”Odinin tieteelliset laitteet toimivat hyvin, mutta kiertorata asettaa sen elinkaarelle ehdottoman lopun. Emme kykene kontrolloimaan rataa aktiivisesti”, sanoi viime keväänä SSC:tä edustava ruotsalainen Stig-Ove Silverlind, Odinin komentokeskuksen johtaja. Hän on osallistunut tämän avaruusaluksen ohjaamiseen koko 25 vuoden ajan.

Kantorakettina venäläinen ydinohjus

Odinin nosti aikanaan 20.2.2001 avaruuteen venäläinen kantoraketti tyyppiä Start-1 – joka tosin pikemminkin oli mannertenvälinen ballistinen ydinohjus. Start-1 tarkoittaa näet muunnelmaa kylmän sodan loppupuolella Venäjän kehittämästä RT-2PM Topol -ydinohjuksesta.

Raketti nousi liikuteltavan ohjusheittimen päältä Venäjän Kaukoidästä Svobodnin avaruuskeskuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisi tiedotteensa ohessa myös videon laukaisusta. (Jos video alla ei näy, klikkaa tästä.)

Kiinteäpolttoaineinen ja nelivaiheinen Start-1 painaa lähdössä 47,2 tonnia ja on korkeudeltaan 22,7 metriä. Sen rungon suurin kaliiperi on 1,8 metriä. Kolmen ensimmäisen vaiheen yhteenlaskettu poltto kestää 180 sekuntia eli 3 minuuttia, viimeisen vaiheen poltto 207 sekuntia.

Alkuperäinen RT-2PM Topol oli kolmivaiheinen. Start-1:n kolme ensimmäistä vaihetta vastaavat Topolin vaiheita Wikipedian mukaan melko tarkasti. Sen sijaan Start-1:n neljäs vaihe on avaruuslaukaisuja varten asennettu lisäosa. Se on työntövoimaltaan 25-kertaisesti kolmatta vaihetta heikompi, mutta se palaa hyvin pitkään.

Topol-ohjus kykeni noin 27 000 km/h vauhtiin. Hyötykuormana se kykeni toimittamaan toiselle puolelle Maapalloa yhden noin 1 tnt-megatonnin ydinkärjen.

Start-1:n hyötykuorma riippuu vahvasti kiertoradan korkeudesta, kuten kantoraketeilla muutenkin. Kaikkein matalimmille radoille se voi nostaa tavaraa 550 kilogrammaa.

Ottaen huomioon, että Start-1:ssä on vaiheita yksi enemmän kuin RT-2PM Topolissa, on kiinnostavaa, että Topolin lentoonlähtöpaino, 50 tonnia, kerrotaan hieman Start-1:ä raskaammaksi. Kenties Start-1:n kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen oli kuitenkin tehty pieniä muutoksia eli hieman kevennetty niitä?

Silloin oli rauhan aika

Venäläisen avaruuskaluston käyttöä ei pidä ihmetellä lainkaan. Kun Odin-satelliitti laukaistiin 25 vuotta sitten, maailman suurvaltapolitiikka näytti kosolti toisenlaiselta kuin nykyisin. Menossa oli syvä rauhan aika, eikä mitään erityistä vastakkainasettelua Venäjän kanssa ollut näköpiirissä.

Itse asiassa länsimaat tekivät Venäjän kanssa tiivistä avaruusyhteistyötä aina siihen asti, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa melko tarkkaan 4 vuotta sitten.

Start-1:ä käytettiin historian aikana kantorakettina 7 kertaa vuosina 1993–2006. Laukaisuista yhtä lukuun ottamatta kaikki onnistuivat.

Suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Odin-hankkeeseen osallistuivat Ilmatieteen laitoksen lisäksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopiston edeltäjä, silloinen Teknillinen korkeakoulu (TKK).

Odin oli Ilmatieteen laitoksen mukaan ensimmäinen satelliittihanke, johon Suomi osallistui täysivaltaisena jäsenenä. Hanketta rahoitti aikanaan Tekes eli nykyinen Business Finland.

Mikä aurinkosynkroninen rata?

Aurinkosynkroninen rata tarkoittaa kiertorataa, jossa Maapallon muodon lievän litistyneisyyden vaikutusta kiertorataan käytetään taitavasti hyödyksi. Jos Maa olisi täydellinen pallo, kiertoradan taso pysyisi tähtien suhteen aina paikallaan. Tällöin Auringon suunnasta katsottuna taso kiertäisi vuoden aikana yhden kierroksen.

Jos taas rata halutaan pitää Auringon suhteen paikallaan, se pitää ”ohjelmoida” kiertymään myötäpäivään samaa tahtia kuin Maa kiertää Aurinkoa eli 0,986 astetta vuorokaudessa.

Tämä onnistuu säätämällä satelliitin kiertoradan korkeus ja inklinaatio eli kallistus päiväntasaajan suhteen täsmälleen oikeiksi toistensa suhteen. Kullekin ratakorkeudelle on toisin sanoen olemassa tietty inklinaatio, joka tuottaa aurinkosynkronisen efektin.

Toisaalta jos aurinkosynkronisuuden lisäksi halutaan, että satelliitti kulkee aina kerran vuorokaudessa saman paikan yli, täytyy kiertoaika täsmätä joksikin Maan oman pyörähdysajan kokonaismurto-osaksi. Tällaisiakin ratoja on useita, mutta vain kvantittuneena asteikkona.

Jos kiertoradan inklinaatio on nolla, rata ei kierry lainkaan, koska Maan litistyneisyys on symmetristä Maan pyörimisakselin suhteen.

Iranin sodan nostamat polttoaineen hinnat kasvattavat käytettyjen sähköautojen kysyntää nyt ympäri Eurooppaa. Asiakkaat lievittävät bensapumpuilla koettua tuskaa siirtymällä sähköautoilijoiksi.

”Tällä hetkellä markkinoilla on käynnissä sähköinen rynnistys”, Norjan suurimman käytettyjen autojen kauppaketjun analyytikko Terje Dahlgren sanoo.

Hänen mukaansa täyssähköautot ovat hiljan ohittaneet dieselin kauppapaikan myydyimpänä voimalinjana. Helmikuun 28. päivä alkanut sota on teljennyt Hormuzinsalmen öljyreitin ja nostanut polttoaineen hinnat uusille lukemille, uutistoimisto Reuters kertoo.

Euroopassa polttoaineesta maksettu litrahinta on lähennellyt kahta euroa. Suomessa litrahinta on huidellut kahden euron tuntumassa.

Kauppa kasvaa kohisten

Ranskalainen käytettyjen autojen verkkokauppa Aramisauto kertoo sähköautojen kysynnän kaksinkertaistuneen helmikuun puolenvälin jälkeen.

Helmikuun 17. päivän ja maaliskuun 9. päivän välisenä aikana kysyntä koheni 6,5 prosentista 12,7 prosenttiin.

Stellantisin enemmistöomisteisen autoliikkeen toimitusjohtaja Romain Boscher vertaa tilannetta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan alkuvaiheisiin.

”Ihmisten mieliin jää pysyvä jälki bensalitran hinnan ylittäessä kahden euron rajan. Verkkosivuihimme kohdistunut kiinnostus kasvaa vauhdilla ja muuntuu täyssähköautoista ja hybrideistä tehdyiksi kaupoiksi”, hän sanoo.

Yhden viikon kuluessa Aramisauton tekemistä autokaupoista bensakoneiden osuus putosi 34 prosentista 28 prosenttiin. Dieselit seurasivat perässä, niiden osuus lasketteli 14 prosentista 10 prosenttiin.

Kauppa reagoi herkästi

Reutersille toimitettu data osoittaa käytettyjen sähköautojen myynnin selvän ja jatkuvan kasvun sodan alkamisen jälkeen.

Käytettyjen täyssähköautojen kauppa reagoi yleensä herkästi polttoaineen hinnanmuutoksiin ja muuttuneisiin markkinatunnelmiin. Tietä haukanneet sähköautot ovat kaiken lisäksi nelisenkymmentä prosenttia uusia malleja halvempia ja heti käytettävissä – toisin kuin uudet sähköautot, joita joutuu odottamaan jopa kuukausia.

Samaan aikaan täyssähköautojen valikoima on merkittävästi kasvanut. Lisäksi käytettyjen sähköautojen akkujen kuntoselvitykset ovat entistä useammin asiakkaiden ulottuvilla.

Eurooppalainen ilmiö

Amsterdamissa majaa pitävä kauppapaikka Olx kertoo täyssähköautoja koskevien kyselyjen pompanneen ympäri Eurooppaa. Ranskassa kyselyt ovat kasvaneet 50 prosentilla, Portugalissa 54 prosentilla, Romaniassa 40 prosentilla ja Puolassa 39 prosentilla.

”Ja tahti tuntuu vain kiihtyvän viikko viikon perään kaikissa markkinoissa.”

”Erityisen paljon kertoo se, että trendi oli havaittavissa jo ennen nykyistä kriisiä. Kriisi näyttää vain kiihdyttäneen muutosvauhtia”, Olxin toimitusjohtaja Christian Gisy sanoo.

Haut kolminkertaistuivat

Ruotsalaisella Blocket-alustalla sähköautojen myynti kohosi 11 prosentilla sodan ensimmäisellä viikolla maaliskuussa. Sähköautoja koskevat haut kasvoivat 17 prosentilla.

“Meneillään on selvä käänne, jossa ihmiset etsivät itselleen entistä energiataloudellisempia vaihtoehtoja”, Blocketin autoasiantuntija Marcin Stepman sanoo.

Saksan suurin autojen verkkokauppa Mobile.de kertoo puolestaan sähköautohakujen kolminkertaistuneen sodan alkamisen jälkeen 12 prosentista 36 prosenttiin. Samaan aikaan automyymälöihin tulleiden sähköautoja koskevien tiedusteluiden määrä on kasvanut 66 prosentilla helmikuuhun verrattuna.

”Polttoaineiden korkeat hinnat aiheuttavat tällä hetkellä kysynnän siirtymistä sähköisen liikkumisen suuntaan”, Mobile.de toteaa.

”Millä ajat?”

Mikäli polttonesteiden hinnat pysyttelevät nykyisellä korkealla tasollaan, myös uusien sähköautojen kysynnän ennakoidaan ponnahtavan kasvuun. Joissakin tapauksissa sähköautonvalmistajat ovat jo hyödyntäneet tilannetta.

Esimerkiksi kiinalaisten omistama MG juoksuttaa Ranskassa mainoskampanjaa, jossa kuluttajalta kysytään: ”Olisiko korkea aika harkita uudelleen millä ajat?”

Asiakkaat tuntuvat pohtivan asiaa.

Mac Pro on mennyttä, uutisoi 9to5 Mac -sivusto, joka on saanut tiedolle vahvistuksen suoraan Applelta.

Vuonna 2006 lanseerattu Mac Pro -pöytäkone oli Applen tietokonemalliston lippulaiva, joka ei kuitenkaan saanut enää viime vuosina juurikaan huomiota. Nyt laite on päästetty lopullisesti kärsimyksistään, eikä sitä löydy enää edes Applen verkkosivuilta.

Mac Pro ja sitä edeltänyt Power Mac viihtyivät vuosikymmenten ajan luovan työn ammattilaisten työpöydillä ympäri maailman. Enimmäkseen kuitenkin ehkä niiden alla.

Sittemmin aika ajoi rankasti ohi Applen järeimmästä ja ainoasta oikeasti laajennettavasta työjuhdasta.

Studiossa tulevaisuus

Applen omien M-sarjan prosessoreiden myötä vähän raskaammassakin ammattikäytössä tarvittava suorituskyky on saatu paketoitua huomattavasti pienempiin kuoriin.

Mac Pron viimeiseksi jäänyt design esiteltiin vuonna 2019. Kesällä 2023 se sai viimeisen päivityksen myötä M2 Ultra -prosessorin.

Laitetta ei koskaan päivitetty M3-aikakauteen, mikä tarkoitti, että muut Macit alkoivat olla monille ammattilaisille järkevämpiä valintoja kuin vauhdilla ikääntyvä tornikone.

Paras esimerkki tästä lienee vuonna 2022 esitelty Mac Studio, joka on kantanut Mac-malliston ykköstykin viittaa jo tovin. Näin tulee ilmeisesti olemaan myös jatkossa, sillä Mac Prolle ei ole Applen mukaan suunnitteilla seuraajaa.

Mac Studio ei ole suorituskykynsä puolestaan yhtään vähemmän ”pro” kuin Mac Pro. Onhan siihen tarjolla M3 Ultra -siru 32-ytimisellä prosessorilla ja 80-ytimisellä näytöohjaimella, 256 gigatavua ram-muistia ja 16 teratavun ssd. Hintaa tällaisella täyteen ahdetulla kokoonpanolla on runsaat 15 000 euroa.

Pilkkaa

Eläkkeelle päästetty Mac Pro joutui myös internetin irvileukojen kohteeksi pariinkin otteeseen historiansa aikana.

Vuonna 2013 esitelty uusi sukupolvi sai välittömästi lempinimen roskapönttö. Kiiltävän musta sylinteri myös kompastui omaan innovatiivisuuteensa kärsien vakavista kuumenemisongelmista. Laite oli myös helposti laajennettavaan tornimalliin tottuneille ammattikäyttäjille järkytys ja monien mielestä askel täysin väärään suuntaan.

Vuonna 2017 Apple teki harvinaislaatuisen tempun, kun se myönsi epäonnistuneensa roskapönttö-Pron suunnittelussa. Tuolloin yhtiö teki selväksi, että ammattikäyttäjiä ei kuitenkaan oltu unohdettu. Uutta Mac Prota saatiin kuitenkin odottaa vielä tovi.

Tuo kyseinen uusi versio, eli 2019 lanseerattu ”raastinrauta”, ei sekään pilkkakirveiltä välttynyt. Viimeisen sukupolven Mac Pro oli nimittäin varustettavissa pyörillä liikuttelemisen helpottamiseksi, eikä siinä muuten mitään, mutta niiden hinta oli jälkikäteen hankittuna täysin käsittämättömät 849 euroa. Mikäli uuden Mac Pron ostaja valitsi pyörät jo konetta tilatessa, oli niiden hinta ”vain” 500 euroa.

Pilkkaa sai osakseen myös samaan aikaan Mac Pron kanssa lanseerattu 5 000 euron Pro Display XDR -näyttö, jonka hintaan ei kuulunut jalustaa, vaan siitä oli maksettava vielä tuhat euroa lisää.

Lue myös:

Elektroniikkajätti Sony on lopettanut tilauksien vastaanottamisen lähes kaikista CF express- ja sd-muistikorttimalleistaan. Yhtiö tiedotti asiasta viikonloppuna, kertoo The Verge. Päätös koskee sekä valtuutettuja jälleenmyyjiä että kuluttaja-asiakkaita.

Tilauskatko vaikuttaa useisiin Cfexpress Type A- ja Type B -malleihin sekä sdhx- ja sdhc-kortteihin. Vergen mukaan Sony perustelee päätöstä puolijohdemuistien jatkuvalla tarjontapulalla ja muilla tuotantoon vaikuttavilla tekijöillä.

Taustalla vaikuttaa elektroniikkamarkkinoiden ylikuumenemisen lisäksi esimerkiksi Iranin sodan aiheuttama heliumpula. Heliumia käytetään siruvalmistuksessa valtavia määriä, ja Iranin ohjusiskut Qatariin ovat vaikuttaneet heliumin saatavuuteen merkittävästi. Qatar vastaa jopa 35 prosentista maailman heliumtuotannosta, kun suurimmalla tuottajalla Yhdysvalloilla on noin 40 prosenttia tuotannosta.

Osa edullisemmista sd-korteista ja tietyistä CF express Type B -malleista pysyy toistaiseksi tuotannossa, ja niitä on saatavilla myymälöistä nykyisten varastojen loppumiseen saakka.

Valokuitunen on saanut kuluttaja-asiamieheltä huomautuksen kahdesta valtakunnallisesta mainoskampanjasta, joissa yhtiö markkinoi valokuituliittymiä korostamalla kampanjahintojen edullisuutta.

KKV:n ratkaisussa todetaan, että mainoksissa esitettiin liittymän eri osien hintoja, mutta jätettiin kertomatta sopimuksen kokonaishinta ja sen määräaikaisuus. Kuluttajansuojalaki edellyttää nämä tiedot annettavaksi jo ennen ostopäätöstä.

Ensimmäisessä kampanjassa Valokuitunen mainosti liittymää niin, että kuluttajalle korostuivat ilmaiset jaksot: kolme ensimmäistä kuukautta valokuitu oli ilmainen, avausmaksua ei peritty ja nettipalvelut sai jopa kuudeksi kuukaudeksi ilman veloitusta.

Toisessa kampanjassa yhtiö mainosti toisenlaista etua: valokuituliittymästä luvattiin 12 kuukauden ajaksi 50 prosentin alennus, avausmaksu oli jälleen 0 euroa ja nettipalvelut sai kampanja-ajan puitteissa jopa kuudeksi kuukaudeksi ilmaiseksi.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan kyseessä olivat olennaiset hintatiedot, joiden yhteydessä olisi pitänyt ilmoittaa myös koko sopimuksen hinta tai ainakin hinnan määräytymisen perusteet. Vaikka alueelliset hintavaihtelut estivät yhden yhtenäisen hinnan kertomisen, Valokuitusen olisi pitänyt avata selvästi, miten hinta muodostuu.

Lisäksi sopimuksen määräaikaisuudesta olisi pitänyt kertoa yhtä näkyvästi ja samassa yhteydessä hinnan kanssa.

”Kuluttajan on erityisen tärkeää saada mainoksesta selkeä tieto palvelusopimuksen kokonaishinnasta. Varsinkin kun palvelua tarjotaan pitkäkestoisella, määräaikaisella sopimuksella, jolloin kokonaishinta voi nousta korkeaksi”, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen korostaa ratkaisussa.

Huomautus koski kaikkia Valokuitusen markkinointikanavia.

Kuluttaja-asiamies puuttui myös yhtiön tapaan verrata valokuituliittymän avoimuutta sähköliittymän kilpailutukseen. Valokuitunen ei ollut tuonut riittävän selkeästi esiin, että kuluttaja voi kilpailuttaa vain ne palveluntarjoajat, jotka ovat tehneet sopimuksen Valokuitusen kanssa.

Yhtiö on ilmoittanut sitoutuvansa korjaamaan markkinointinsa.

Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että valokuitualalle on jo vuonna 2023 annettu ohjeistus hintamarkkinoinnin pelisäännöistä.

Google Play -sovelluskaupasta on löydetty uusi Android-haittaohjelma. Sitä oli tietoturvatutkijoiden mukaan piilotettu yli 50 sovellukseen, jotka oli ladattu vähintään 2,3 miljoonaa kertaa, Bleeping Computer uutisoi.

Kyberturvallisuusyritys McAfeen löytämää ja Novoiceksi nimettyä haitaketta on tavattu esimerkiksi laitteelle tilaa vapauttavista siivoojasovelluksista, kuvagallerioista ja peleistä.

Haittaohjelma piiloutui tehokkaasti siksi, että tartuntaa kantaneet sovellukset tekivät, mitä piti. Lisäksi ne eivät vaatineet käyttäjää antamaan laitteelle sovellukseen nähden epätyypillisiä ja siksi epäilyttäviä käyttöoikeuksia.

Haittaohjelma yritti sen sijaan käyttää hyväkseen kauan sitten löydettyjä Android-haavoittuvuuksia, joihin on julkaistu paikkauksia jo vuosina 2016–2021.

Novoicen sisältävät sovellukset on poistettu Google Playsta tutkijoiden ilmoituksen jälkeen.

McAfee ei kertonut tunnistaneensa haittaohjelmaa operoivaa tahoa. Tutkijat kuitenkin panivat merkille, että haittaohjelmalla oli yhtäläisyyksiä Triada Android -troijalaisen kanssa.

Tutkijat myös havaitsivat, että haittaohjelmaa operoiva toimija välttelee laitteiden tartuttamista tietyillä alueilla, kuten Kiinan Pekingissä ja Shenzhenissä. Sovellus tarkisti, onko laitteella käytössä vpn-ohjelmia, emulaattoreita tai debuggausohjelmia. Jos sijaintitietoja ei ollut saatavilla ja laitteen sijainnista oli epävarmuutta, hyökkäys ei jatkunut laitteella.

Hyökkääjiä tuntuu kiinnostavan etenkin Whatsappin vakoileminen. Varastettujen sessio- ja tunnistetietojen avulla hyökkääjät voivat kloonata uhrin Whatsapp-istunnon omalle laitteelleen.

Novoice onnistuu pysymään laitteilla tutkijoiden mukaan myös tehdasasetuksiin palauttamisesta huolimatta. Android-laitteiden omistajien kannattaa torjuntakeinona pitää huolta tietoturvapäivitysten asentamisesta: hyökkäys perustuu tässä tapauksessa ennen toukokuuta 2021 korjaamatta olleisiin tietoturva-aukkoihin.

Huolet painavat suomalaisia työntekijöitä, Yleisen työttömyyskassan (YTK) tuoreesta jäsenkyselystä selviää.

Kyselyn vastaajista 48 prosenttia kertoi, että heidän taloudellinen tilanteensa oli heikentynyt edellisen vuoden aikana. 16 prosentilla tilanne oli parantunut. Merkittävästi parantuneesta tilanteesta kertoi vain kolme prosenttia vastaajista. Taloudellinen tilanne oli heikentynyt merkittävästi 20 prosentilla vastaajista.

Kyselyyn vastasi 13 636 YTK:n jäsentä kaikkiaan yli puolesta miljoonasta jäsenestä. YTK pitää kyselyään tilastollisesti merkittävänä.

Useimmat arvioivat kotitaloutensa kulujen kasvaneen ainakin jonkin verran.

Lisääntyneet vaikeudet näkyvät säästämisenä. 37 prosenttia vastaajista kertoi vähentäneensä ruokakuluja, 46 prosenttia oli siirtänyt suurempia hankintoja ja 11 prosenttia kertoi myyneensä omaisuuttaan.

Epätasaiset palkankorotukset

Eniten palkankorotuksia saivat ne, joilla oli jo hyvä palkka. Ja mitä huonompi palkka, sitä epätodennäköisempiä korotukset olivat.

Edellisen puolen vuoden aikana 77 prosenttia vastaajista ei ollut saanut palkankorotuksia. Saadut korotukset olivat yleensä pieniä, ja useimmiten ne olivat seurausta työehtosopimuksista.

Kaikkein vähiten palkankorotuksia oli mainos- ja markkinointialalla, jolla vain 9 prosenttia vastaajista oli saanut palkankorotuksen. Palkankorotukset olivat harvassa myös kaupan alalla, jolla 14 prosenttia vastaajista oli saanut korotuksen.

Eniten palkankorotuksia oli pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla, jolla työskentelevistä vastaajista 43 prosenttia oli saanut korotuksen viimeisen puolen vuoden aikana.

Korotuksia oli paljon myös julkisella sosiaali- ja terveysalalla (36 prosentilla) ja kunnilla ja kuntayhtymillä (33 prosentilla).

Huoli työttömyydestä

Mainos- ja markkinointiala korostui myös muissa huolissa. Alan työntekijöistä 82 prosenttia kertoi olevansa huolissaan työttömyyden kasvusta alallaan. Myös tekoälyn käyttö oli yleisintä juuri mainos- ja markkinointialalla.

Kaikista vastaajista 53 prosenttia kertoi olevansa huolissaan työttömyyden kasvusta omalla alallaan.

8 prosenttia vastaajista odotti jäävänsä työttömäksi seuraavan puolen vuoden aikana.

Etätyökäytännöt olivat tiukentuneet 19 prosentilla vastaajista. Erityisesti käytännöt tiukentuivat valtiolla työskentelevillä, joista 32 prosenttia kertoi käytäntöjen tiukentuneen.

Vastaajista 19 prosenttia kertoi harkinneensa ulkomaille lähtöä työn perässä. Aikeet korostuivat nuorilla vastaajilla.

YTK:n anonyymin jäsenkyselyn vastausaika oli 12. maaliskuuta–19. maaliskuuta. Vastaajista 64 prosenttia on kokoaikatyössä, 16 prosenttia on työttömiä. Kysely tehdään kahdesti vuodessa.