Kapitalistinen pääluottamusmies

Aseman tuoma valta hivelee selvästi suomalaisen ohjelmisto­yhtiö Relex Solutionsin pää­luottamusmiehen Niklas Strengellin itsetuntoa.

Tämä käy ilmi, kun haastattelupäivän aamuna yhtiön toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen ilmestyy kahvihuoneeseen ja valittelee ohimennen Strengellille, ettei ehdikään kokoukseen.

Strengell palaa asiaan hieman myöhemmin kahden kesken neuvotteluhuoneessa ja myöntää, että pääluottamusmiehen tehtävään ryhtyminen on ollut hänelle hyvä elämänvalinta.

Aseman tuoma valta hivelee selvästi suomalaisen ohjelmisto­yhtiö Relex Solutionsin pää­luottamusmiehen Niklas Strengellin itsetuntoa.

Tämä käy ilmi, kun haastattelupäivän aamuna yhtiön toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen ilmestyy kahvihuoneeseen ja valittelee ohimennen Strengellille, ettei ehdikään kokoukseen.

Strengell palaa asiaan hieman myöhemmin kahden kesken neuvotteluhuoneessa ja myöntää, että pääluottamusmiehen tehtävään ryhtyminen on ollut hänelle hyvä elämänvalinta.

– Onhan tämä valtava valta-asema, kun toimitus­johtaja pahoittelee, ettei pääse sovittuun tapaamiseen, Strengell hymyilee.

Kaverin idea

Relex on niin sanottu yksisarvinen eli yli miljardin dollarin arvon ylittävä kasvuyritys. Sen kehittämä ohjelmisto ennustaa myyntitiedon perusteella kaupan ja teollisuuden tuotteiden kysyntää ja optimoi niiden toimitusketjuja, varastoja ja työvoiman tarvetta.

Yhtiöllä on tällä hetkellä 2 000 työntekijää, joista 1 000 työskentelee Suomessa.

Niklas Strengell edustaa yhdessä vara­luottamus­miehen ja seitsemän henkilöstönedustajan kanssa yhtiön kaikkia suomalaisia työn­tekijöitä, vaikka heistä vain vajaat 40 prosenttia kuuluu johonkin ammattiliittoon.

Strengellistä tuli henkilöstönedustaja vuonna 2020. Tuolloin yhtiö aloitti koronan vuoksi ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelunsa.

– Sitä ennen yrityksessä ei ollut luottamusedustajia, mutta neuvottelujen vuoksi perustimme luottamusvaltuuston. En aikonut edustajaksi, mutta kaverini ilmoitti minut, suostuin ja tulin valituksi.

Yt-neuvottelut sujuivat Strengellin mielestä ”järjettömän hyvin”.

– Yritys haki isoja säästöjä ja onnistuimme neuvottelemaan niin, että lähes koko henkilöstö säästyi suurilta lomautuksilta. Johtokin tuli vastaan ja alensi palkkojaan. Ne neuvottelut ovat hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse tapella, vaikka asioista väännetäänkin.

Relexin pääluottamusmieheksi hänet valittiin vaaleilla vuonna 2021.

Veren perintöä ja sukuvika

Alun perin Niklas Strengellistä piti tulla kaikkea muuta kuin pääluottamusmies.

Hänen äitinsä on Merja Strengell, joka oli Tekniikan akateemiset TEKin ensimmäinen naispuolinen hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2011 ja muutenkin ammattiliittoaktiivi.

– Yritin vältellä ammattiliittotoimintaa viimeiseen saakka. Väittelin 18-vuotiaana kiivaasti äitini kanssa ay-asioista ja olin erittäin kriittinen liikettä kohtaan.

Toisaalta Strengellistä ei pitänyt tulla diplomi-­insinööriäkään, mutta toisin kävi.

– Haaveilin viestinnästä ja monesta muustakin alasta, mutta kun molemmat vanhemmat, kolme setää neljästä ja kummitkin ovat diplomi-insinöörejä, niin lapsiparalla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Sain kuitenkin valita itse koulutusohjelman Otaniemestä.

Strengell valmistui Aalto-yliopistosta sähkötekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2019. Pää­aineena oli signaalin­käsittely ja data-analyysi ja laajana sivuaineena neurotieteet.

Diplomityönsä hän teki Relexille, jonne hän oli päässyt töihin vuonna 2018 ensin käyttökokemussuunnittelijaksi.

Nyt titteli on tuotekehityspäällikkö ja Strengell on ensimmäisen portaan esihenkilö.

Tilanne on ulkopuolisen silmin ristiriitainen, sillä esihenkilönä hän toimii työnantajan edustajana henkilöstön suuntaan ja pääluottamusmiehenä henkilöstön edustajana työnantajan suuntaan.

Strengell vakuuttaa tasapainoilun onnistuvan.

– Mietin pitkään, voinko hakea esihenkilöksi, mutta TEKistä sanottiin, että ei ongelmaa. Esihenkilön rooli vaikuttaakin yllättävän vähän toimimiseen pääluottamusmiehenä.

Pelko pois

Niklas Strengell kertoo viihtyvänsä pääluottamusmiehen roolissaan. Syitä on monia, mutta yksi tärkeimmistä on se, että pääluottamusmiehen irtisanomissuoja on erittäin vahva.

– Näin pystyn oikeasti ajamaan muiden ihmisten etuja ja puolustamaan heitä. Minun ei tarvitse pelätä työpaikkani puolesta ja pystyn sanomaan asioita mielistelemättä ja suoraan muutosneuvotteluissa ja riitatilanteissa.

Pääluottamusmies saa Relexissä käyttää työajastaan 30 prosenttia luottamusmiestoimintaan. Prosenttiosuus on määritelty työehtosopimuksessa.

– Relex on aidosti helppo työyhteisö olla pääluottamusmiehenä. Olen saanut käyttää aikaa asioiden hoitoon sovitusti. Toisaalta tietotyössä on joskus vaikea laskea prosentteja työn ja luottamustoimen välillä, kun aivot ajattelevat kuitenkin koko ajan molempia asioita.

Luottamustoimiin käytettävä aika kuluu lähinnä neuvontaan, erilaisiin tapaamisiin ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Strengell pitää esimerkiksi kaikille töihin tuleville puolen tunnin tervetulotilaisuuden eli poliittisen lobbaushetken, jossa hän kertoo suomalaisista työmarkkinoista, ammattiliitoista ja työttömyyskassoista.

– Ulkomaalaiset ovat näistä tilaisuuksista enemmän innoissaan kuin suomalaiset, mutta hehän ovatkin valinneet muuttaa arvojensa mukaiseen yhteisvastuulliseen yhteiskuntaan. Monet ulkomaalaiset ovat hämmästyneitä, kuinka paljon he saavat ammattiliiton jäsenmaksulla, kun Netflixkin maksaa enemmän kuukaudessa.

Raha rauhoittaa

Relexissä on tapana, että kaikilla relexläisillä on oikeus ostaa yrityksen osakkeita.

Myös Niklas Strengellillä on osakkeita, joten hän on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan lisäksi myös omistaja.

– Kyllä tämä kääntää yrityksen puolelle ja vie neutraaliuttani pois, Strengell myöntää.

– Mutta raha rauhoittaa.

Strengellin mielestä luottamusmieheys on yksi rooli. Hän on ollut myös sekä yrittäjänä että työntekijänä yrityksissä, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa, jopa konkurssiin asti.

– On etu pääluottamusmiehenäkin neuvotellessa, että osaan ajatella kapitalistina, että mitä jokin maksaa yritykselle. Vaikka minulla on valkoinen kuori, olen punainen sisältä, Strengell sanoo.

Jotain eri roolien yhteensovittamisen helppoudesta tai vaikeudesta saattaa kertoa se, että Strengell koki työuupumuksen vuosi sitten.

– Se, lääkitys ja terapia auttoivat ajattelemaan, että voi olla pääluottamusmies-Niklas, joka on yksi puoli minusta ja sitten on muita rooleja, joissa olen toisenlainen.

Palo auttaa ja vaikuttaa on säilynyt vahvana.

– Haluan jatkaa luottamusmiehenä niin kauan kuin minuun luotetaan. Voin kehittyä paremmaksi ja siten vaikuttaa entistä enemmän.

Ne huonot ja hyvät puolet

Halua jatkaa ei jarruta edes se, että Strengellin mielestä Suomessa on valtava määrä työriitoja ja työmarkkinat ovat sekaisin. Hallituksen aie helpottaa irtisanomista synkentää kuvaa entisestään.

– Luottamusmiehen töissä ei puhuta kivoista asioista ja muutosneuvotteluissa on usein vaikea saada aikaan ratkaisuja. Hankalat tilanteet eivät aina helpotu altistumalla niille, vaan usein niiden käsittely tuntuu vaikeutuvan. Mutta samaan aikaan olen huomannut, että juuri näiden tilanteiden kohtaaminen on auttanut minua käsittelemään haastavia tilanteita elämässä ylipäänsä.

Strengell ei suosittele luottamusmieheyttä henkilöille, jotka eivät pysty antamaan roolille riittävästi aikaa.

– Tämä tehtävä ei vähennä stressiä ja vaatii, että voi oikeasti antaa itsensä tälle roolille ja hyväksyä sen tuomat paineet. Jos ei pysty sitoutumaan sovitulla prosentilla työajasta, se on epäreilua edustettavia kohtaan.

Mikä on parasta? -kysymykseen vastaus tulee heti.

– Ei ole tarvinnut päivääkään miettiä, miksi teen tätä. Saan olla ihmisten kanssa ja auttaa aidosti oikeissa ongelmissa.