Kukaan ei opiskele vuorineuvokseksi. Vuorineuvos on arvonimi, jota voidaan hakea tunnustetulle henkilölle. Sen lunastamiseen tarvitaan lähes 50 000 euroa. Vuosien 1918-2014 välillä vuorineuvoksen arvonimi on myönnetty 299 henkilölle. Heistä kaksi on ollut naisia.
Tilastoja katsomalla voi todeta, ettei vuorineuvoksen elämää suositella kaikille. Suomen työmarkkinat jakautuvat harvinaisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin.
OECD:n tänä vuonna julkaistu raportti kertoo, että brittilapset rajaavat itse jo seitsemänvuotiaina, mihin työtehtäviin tai mille alalle he suuntautuvat. Raportissa hämmentävintä on lasten päätöksen pysyvyys. Huolimatta vuosikymmenen koulunkäynnistä, heistä merkittävä osa päätyy alalle, jonka he jo seitsemänvuotiaina haarukoivat itselleen.
Lasten näkemykseen omasta tulevaisuuden urasta vaikuttavat tieto, esimerkki ja vaikutteet. Suomalaistutkimusten mukaan tytöt ja pojat tutustuvat työelämään kuitenkin hyvin rajallisesti ennen koulutusvalintojen tekemistä. Eri alat tulevat eri tavalla tutuiksi myös erilaisista taustoista tuleville lapsille.
Kuvaavaa on se, että oman vanhemman ”epätyypillinen” uravalinta lisää todennäköisyyttä valita omalle sukupuolelleen epätyypillinen ala.
Suomea voi pitää monella mittarilla tarkasteltuna tasa-arvoisena maana. Tiedämme, että rekrytoinneissa menestyy parhaiten työnhakija, jonka sukupuoli on vahvemmin alalla edustettuna. Syvällä kulttuurissamme on edelleen ajatus reippaista pojista ja kilteistä tytöistä. Asetamme ennakkokäsitykset itse ja ylläpidämme vanhoja stereotypioita omalla käytöksellämme.
Amerikkalaisissa pörssiyhtiöissä on jo havahduttu siihen, miten tärkeää työyhteisön moninaisuus on tuottavuuden kannalta. Tiimin ajattelun nähdään laajenevan, kun siihen kuuluu eri sukupuolia ja ihmisiä eri taustoista.
Meillä jokaisella on tehtävää omien asenteidemme kanssa. Stereotypioiden monistamisen sijaan jokaiselle nuorelle voi suositella vaikka vuorineuvoksen uraa.
