Arkkitehti Kaisla Soljanto tarkastelee tuoreessa diplomityössään, mitä kasvu merkitsee arkkitehtiorganisaatioille – ja millaista johtamista se vaatii.
Perinteisesti arkkitehtitoimistoissa on ollut niukasti keskijohtoa. Arkkitehdit ovat työskennelleet asiantuntijoina, mikä osaltaan selittää myös alempaa mediaanipalkkaa diplomi-insinööreihin verrattuna. Tilanne on muuttumassa. Kasvavissa toimistoissa keskijohdon tehtävät ja ammatillinen erikoistuminen yleistyvät.
Arkkitehtikoulutus painottaa suunnittelua, ei johtamista tai liiketoimintaa, joita moni arkkitehti pitää heikkona kohtanaan. Tiimin tai projektin johtaminen vie myös aikaa suunnittelulta, joka koetaan arkkitehtiyden ytimenä.
Kasvu tuo mukanaan paljon positiivista, kuten ammattimaisempaa henkilöstöhallintoa, systemaattisempaa perehdytystä ja projektinhallintaa. Suurempi toimisto selviää myös todennäköisemmin vaihtuvista suhdanteista, kun liiketoiminnalla on monta tukijalkaa. Iso arkkitehtitoimisto on usein pientä vahvemmilla julkisissa kilpailutuksissa, koska niissä vaaditaan usein paljon ja tuoreita referenssejä.
Haastatellut arkkitehdit kuvasivat toimistojen kasvukipuja. Ihanne perheyrityksen tuntuisesta mutkattomasta toimistosta on vaikea toteuttaa isossa yrityksessä. Fuusioituneiden toimistojen väki ei välttämättä ole yhtä uutta iloista suurperhettä. Järjestyksen ja selkeyden kääntöpuolena koettiin myös muodollisuutta ja kankeutta.
Soljannon mukaan onnistunut kasvu edellyttää selkeää strategiaa, avointa keskustelua toimintakulttuurista ja ihmisten hyvää perehdytystä. Kun prosessit ovat selkeitä mutta kevyitä ja johtaminen ihmislähtöistä, toimisto voi kasvaa ilman, että luovuus kärsii.