Opiskelija ottaa kuvaa kaveriporukastaan terassilla Aalto-yliopistolla
Sisältöjen puolella näkyy ”paluu sosiaalisen median juurille” ja vähemmän silotellun sisällön pariin.

Viestintäjohtajan vieraana: someasiantuntija Sami Karpinski

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Vain yksi asia someen liittyen on varmaa: se muuttuu, tahdoimme tai emme. Kanavia poistuu, uusia tulee tilalle ja olemassaolevat kanavat muuttuvat. Miten yksittäisen somen käyttäjän pitäisi tilanteeseen suhtautua? Miten jatkuva muutos pitäisi ottaa huomioon omassa somekäyttäytymisessä?

Kysymyksiin vastaa sometoimisto Muru Agencyn perustaja Sami Karpinski.

1. Twitter muuttui X:ksi - onko sillä tulevaisuutta?

Twitterin ja X:n matka viimeisen vuoden sisällä on kyllä ollut niin vauhdikasta seurattavaa. X:n tie on tuskin tullut vielä täysin päätökseensä, mutta se vaikuttaisi hiljalleen hiipuvan. Toivoisin, että alustan muutoksissa otettaisiin pieni aikalisä, ja kehityksessä annettaisiin pölyn laskeutua hetkeksi. Yksi X:n muutoksista on hiljattain asetetut rajoitukset käyttäjien näkemiin twiittien määrään perustuen tilin ikään – tämä on iso haaste etenkin uusien käyttäjien kannalta. Summaisin kuitenkin X:n tulevaisuudesta, että jos palvelua ei vielä tähän mennessä ole käyttänyt, joko yksityishenkilönä tai organisaationa, ei sinne kannata myöskään enää tässä kohtaa rekisteröityä.

 

image with text

2. Jos on niin mihin suuntaan uskot kanavan muuttuvan?

Elon Musk spekuloi viime vuoden lopussa palvelun muuttamisesta maksulliseksi. Nythän palvelussa on saatavilla jo kuukausitilaukseen perustuva X Premium -versio (joka on muuten pakko hankkia, jos esimerkiksi tahtoo tehdä organisaationa X:ssa mainontaa), jonka piiriin käyttäjiä varmasti ohjataan jatkossakin. Palveluun päätyvien mainoseurojen huvetessa toimintaa on päätetty rahoittaa myös erilaisilla jäsenyysmaksuilla – Musk itse kuitenkin on selitellyt maksullisuutta bottikäyttäjien vähentämisellä, mutta tästä voi olla montaa mieltä.

Sisältö ja keskustelutyyli X:ssä on muuttunut melko vihamieliseksi. Keskustelun sävy ei Twitterinkään aikana ollut aina se lempein, mutta nyt kun palvelussa asiallisempaa sisältöä tuottavien käyttäjien määrä on laskussa, korostuu radikaalimmat keskustelut entisestään. Monille keskustelun sävyn negatiivisuus on ylittänyt jo kipurajan, ja aktiivisten sisältöä tuottavien käyttäjien määrä on vähentynyt, ja uskoisin tämän trendin jatkuvan. Syksyllä myös ilmoitettiin, ettei palvelussa enää esimerkiksi voi estää muita käyttäjiä, joka osaltaan tekee sisällön suodattamisesta sekä häiritsevän keskustelun ehkäisemisestä taas aavistuksen haasteellisempaa. Sanoisin ajatusjohtajuuden ajan X:ssa olevan väistämättä ohi.

Useampi organisaatio on ilmoittanut lopettavansa X:n käytön, ja ilmoituksen sekä moderoinnin päättymisen jälkeen näiden toimijoiden tilit ja sen julkaisut ovat täyttyneet negatiivisella kommentoinnilla ja palautteella. Jos käytön päättää lopettaa, suosittelisin muuttamaan tilin ainakin yksityiseksi. Esimerkiksi poliisi ilmoitti joulukuussa 2023 lopussa lopettavansa operaatioistaan tiedottamisen X:ssä.

3. Missä somekanavissa tekniikan alalla työskentelevän asiantuntijan kannattaa olla läsnä / näkyä?

LinkedIn on tällä hetkellä ykkönen asiantuntijan somekanavista. Erityisen kiinnostava on LinkedInin uudehko uutiskirjetoiminto, jonka tilaajille voi tuottaa pidempää, artikkelimaista sisältöä. Seuraan ja tilaan itse näitä useampia, ja ainakin markkinointiin ja viestintään liittyvissä teemoissa olen saanut omaan työhöni paljon ammennettavaa. LinkedInissä olevat ryhmät ovat myös hyödyllisiä ajankohtaisten aiheiden seuraamiseen, kiinnostavia näkökulmia löytää varsinkin kansainvälisten ryhmien parista. LinkedIn tarjoaa paljon luettavaa ja keskusteltavaa, vaikkei itse olisikaan aktiivinen sisällöntuottaja tai viestijä. Suosittelen kuitenkin rohkeasti osallistumaan keskusteluun, edes pienin askelin.

Ei myöskään pidä unohtaa Instagramin, ja sen uuden lisäyksen, Threadsin yhä kasvavaa potentiaalia asiantuntijakanavana – kanavissa on jo nyt paljon asiantuntijasisältöä ja tämä lisääntynee myös tekniikan alalla. Näissä kanavissa voi toimia asiantuntijana joko omana itsenään henkilöbrändinä, tai “nimettömämmin” tuottamalla sisältöä tiettyyn aihealueeseen liittyen ilman oman henkilöllisyyden paljastamista. Threadsissa keskustelu on ollut aktiivista, mutta toistaiseksi sisältöä varsinaisilta yritys- ja organisaatiotileiltä on ollut vähemmän. Kanava selkeästi hakee vielä hieman paikkaansa. Myöskään mainostaminen ei vielä Threadsissa ole mahdollista, ja ansaittua näkyvyyttä on vielä mahdollista saada helpohkosti. Instagramissa toimii samat lainalaisuudet kuin LinkedInissä: olemalla itse aktiivinen ja osallistumalla rohkeasti keskusteluun saa kanavasta eniten irti.

LinkedIn on tällä hetkellä ykkönen asiantuntijan somekanavista.

4. Mikä on yllättänyt sinut somemaailmassa viimeisen vuoden aikana?

Kaksi huomioita nousi mieleen, joista itse olen yllättynyt:

1. Maksullisten toimintojen yleistymistä on ollut erityisen mielenkiintoista seurata. Twitter/X aloitti tuomalla maksullisen verifioinnin markkinoille, ja sittemmin Meta seurasi perässä Facebookin ja Instagramin kanssa. Nyt myös Instagramissa vaikuttajat voivat tuottaa maksullista ”lisämateriaalia” seuraajilleen, jotka palvelun tilaavat. Useampi eturivin suomalainen vaikuttaja on aloittanut maksullisen sisällön tuottamisen. Näiden suosio on osin yllättynyt – en olisi uskonut ihmisten olevan valmiita maksamaan eri tilauksista ja lisätoiminnoista, ainakaan näin nopeasti.

2. Sisältöjen puolella näkyy taas ”paluu sosiaalisen median juurille” ja vähemmän silotellun sisällön pariin. Aiemmin suositeltiin viestimään sosiaalisessa mediassa vain niitä tärkeimpiä viestejä, joita hiottiin ja viilattiin. Nyt sanoisin myös kevyen ja arkisempien hetkien jakamisen organisaation kulissien takaa olevan tervetullutta. Ihmiset ja aito arki kiinnostaa, oli jakajana sitten läheinen tai kiinnostava yritys! Viimeisen vuoden aikana myös UGC-sisällön (eli user generated content) määrä on kasvanut Suomessa valtavasti. Asiakkaiden ja mikrovaikuttajien organisaatioille tuottama somemateriaali on myös trendi, joka yleistynee entisestään. Organisaatioiden sisäisesti lanseeraamat ”vaikuttaja-/lähettiläsohjelmat” ovat myös yleistyneet, joissa työntekijöistä koulutetaan organisaation sanansaattajia etenkin työnantajamielikuvaa ajatellen. Isojen tuotantojen sijaan kannattaa harkita myös matalamman kynnyksen materiaaleja.

5. Onko tullut uusia somekanavia, joista olisi hyvä olla tietoinen?

Twitterin paikkaa on yrittänyt haastaa jo useampi eri uudehko alusta, mutta suoraa voittajaa kilvassa ei vielä liene. Seuraan itse tarkasti aiemmin mainitun, joulukuussa Euroopassakin lopulta julkaistun Metan Threads-alustan sekä yhtä tuoreen Blueskyn kehitystä. Blueskyn jäseneksi pääsee toistaiseksi vain henkilökohtaisella kutsulinkillä, ja Threadsin aseman vakiintumisen näemme varmasti tulevien kuukausien aikana. Bluesky on eniten vanhan Twitterin jalanjäljillä, ja sillä onkin paljon yhteistä palvelun alkutaipaleen kanssa – palvelun kehittäjissä on nimittäin Twitterin perustajia. Viime vuoden puolella myös Mastodonista puhuttiin paljon, mutta ainakaan omissa verkostoissani se ei ole ottanut tuulta alleen.

Pitäisin kyllä yhä myös silmällä TikTokia ja samalla Instagramin Reelsiä, vaikka ne eivät uusia kanavia enää olekaan. Puhelimen näytölle näppärästi solahtavan pystyformaatin lyhytvideosisältö on formaatti, jota kulutetaan paljon ja jonka kehityssuunta on vain kasvussa. Tähän kelkkaan hyppäämiseen kannattaa valmistautua!

Salasanoja kannattaa vaihtaa usein sekä pitää kaksivaiheinen kirjautuminen käytössä kaikissa palveluissa.

6. Somen tietoturvasta on puhuttu paljon. Kerro muutama nyrkkisääntö, jotka pitää ottaa huomioon somekäytössä.

Tulkitsen tätä kahdelta eri kantilta. Tietosuojaa ajatellen kannattaa olla tarkkana siitä, mitä jakaa ja mitä haluaa julkaisesti kertoa, varsinkin asiantuntijana viestiessä. Vaikka yksi sosiaalisen median peruspilareista on avoin keskustelukulttuuri, pitäytyisin keskustelussa silti riittävän yleisellä tasolla, enkä menisi etenkään henkilökohtaisia tai työnantajan asioita jakaessa turhan yksityiskohtaiselle tasolle. Ei myöskään kannata julkaista sosiaalisessa mediassa mitään, mitä et torillakaan kailottaisi: maailma, mielipiteet ja tietoisuus kehittyvät, ja julkisuudessa on käsitelty paljon merkkihenkilöiden vanhoja julkaisuja ja kommentteja heille epäsuotuisassa valossa.

Tietoturvan kannalta on taas hyvä pitää asetukset kurissa ja yleisesti olla valppaana sovellusten käytössä. Ei kannata automaationa hyväksyä sovellusten kysymiä oletusasetuksia: jokaisen sovelluksen ei tarvitse päästä lukemaan puhelimen kaikkia tietoja, tai antaa käyttää sijaintitietoja, kameraa tai mikrofonia. En itse ikinä tee esimerkiksi verkkokauppaostoja suoraan jonkin sovelluksen sisällä (tästä oli tovi sitten kohu, että TikTok saattaa tarkkailla ns. in-app-selaimen kautta tehtyjä verkkosivuvierailuja). Salasanoja kannattaa vaihtaa usein sekä pitää kaksivaiheinen kirjautuminen käytössä kaikissa palveluissa.

Itse en ole niin huolissani sovellusten tekemästä verkkosivujen käytön seuraamisesta, joita somekanavien on uutisoitu tekevän – niin kanavat nyt vaan toimivat. Enemmän olisin huolissani tiedoista, joita käyttäjät ihan itse jakavat ja joita sovelluksille on annettu luvan käyttää. Pelottelu ei mielestäni ole tarpeellista, mutta on hyvä tiedostaa ja ymmärtää sovellusten tekemä seuranta ja toimintalogiikka, sekä pohtia miten palveluita itse käyttää ja mitä tietoja niissä jakaa.