DI-koulutus antaa laaja-alaisen kuvan yritystoiminnasta, mutta opit sopivat ehkä paremmin isojen yritysten toiminnan ymmärtämiseen. Yrittäjän ongelmat kun ovat usein hyvin käytännönläheisiä, sanoo Verkkoremontin toimitusjohtaja Theo Raukomaa.
Raukomaa ja hänen puolisonsa Katariina Laine ovat molemmat Verkkoremontin yrittäjäomistajia. Heidän yrityksensä lupaus on sujuva remontti Avaimet käteen -periaatteella niin, että hinnan voi laskea valmiiksi jo verkossa.
Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta valmistunutta Raukomaata voi sanoa kutsumusyrittäjäksi, sillä hän aloitti yrittämisen jo kandivaiheessa. Tietotekniikan DI-opintoja Turun yliopistossa viimeistelevästä Laineesta tuli yrittäjä vasta Verkkoremontin myötä, kun yhtiö syksyllä 2023 perustettiin.
– Tiesin jo lukiossa haluavani yrittäjäksi. Rakennustekniikka tuntui sopivalta opiskelualalta, koska alalla toimii paljon yrityksiä, Raukomaa kertoo.
Kiinnostuksesta yrittäjyyteen kertoo myös se, että molempien sivuaine on tuotantotalous. Tutan kursseilla tutuksi tulleista taloushallinnon peruskäsitteistä on ollut hyötyä esimerkiksi kirjanpitäjän kanssa keskustellessa.
Oman erikoisalan kurssit eivät sen sijaan ole juurikaan kartuttaneet yrittämiseen liittyviä taitoja.
– Tietotekniikan perusopinnoissa ei tainnut olla mitään yrittämiseen liittyvää, mutta valinnainen verkkokurssi, jossa käytiin läpi perusasioita taloushallinnosta, markkinoinnista ja jotain juridiikastakin on ollut hyödyllinen, Laine sanoo.
Molemmat pitävät DI-yrittäjien vahvuutena erityisesti hyvää ongelmien ratkaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.
Remonttikauppa verkossa
Verkkoremontti syntyi Theo Raukomaan oivalluksesta.
– Ajatus lähti siitä, että verkkokauppa näyttää toimivan hyvin monilla aloilla – ihmiset ostavat jopa autoja verkosta. Tuli mieleen, että remonttejakin voisi myydä niin, että asiakas pystyy laskemaan kustannukset valmiiksi jo verkossa eikä erillisiä tarjouspyyntöjä tarvitse enää lähetellä, Raukomaa kertoo.
Raukomaan kontolla on yrityksen varsinainen rakennuspuoli. Laine vastaa verkkopalvelun rakentamisesta ja markkinoinnista.
Lainetta DI-opinnot ovat rohkaisseet kokeilemaan asioita pelottomasti. Hän pyrkii rakentamaan Verkkoremontin verkkopalvelua mahdollisimman pitkälle valmiista palikoista ja testaa matkan varrella, mikä toimii ja mikä ei.
– Meidän resursseillamme on usein pakko tyytyä siihen, mikä toimii riittävän hyvin, Laine sanoo.
Verkkopalvelun tekniseen kehittämiseen Laine kokee saaneensa opinnoistaan hyviä eväitä. Kakkosvastuun eli markkinoinnin osalta moni asia on sen sijaan pitänyt opetella ihan alusta.
– En muista, että opinnoissa olisi puhuttu koskaan edes hakukoneoptimoinnista, vaikka sen on aivan keskeinen juttu ja tietysti myös hyvin tekninen asia, Laine ihmettelee.
Diplomi-insinööri osaa etsiä ratkaisuja
Verkosta löytää toki muitakin yrityksiä, joiden sivuilla voi haarukoida remontin kustannuksia.
Verkkoremontti erottuu kilpailijoistaan sillä, että palvelu pyrkii huomioimaan mahdollisimman kattavasti hintaan vaikuttavia tekijöitä: jos asiakas haluaa vaikkapa kylppäriremontin, laskuri kysyy pinta-alojen lisäksi esimerkiksi vesipisteiden ja lattiakaivojen määrää, putkien sijaintia ja taloyhtiön putkiremontin tilannetta.
Toimivan laskurin rakentaminen on tietysti vaatinut hyvää tuntemusta rakentamisen työvaiheista.
Vaikka Raukomaa erikoistui korjausrakentamiseen jo opinnoissaan, hän on joutunut opettelemaan monia rakentamisen käytäntöjä myös itsekseen, kuten vaikkapa selvittämään, millaisia työvaiheita sisältyy seinän muuraamiseen.
Se, ettei käytännön tekeminen ole oma ydinvahvuus, on Raukomaan mielestä silti iso etu.
– Käytännön osaajat alkavat helposti vain tekemään itse, mutta jos haluaa kasvattaa liiketoimintaa, pitää miettiä isoa kuvaa ja sitä, miten voisi palkata niitä tekeviä käsipareja. DI:n koulutus antaa hyvät valmiudet lähteä kasvattamaan liiketoimintaa, hän sanoo.
Yrittäjyysopintoja voisi lisätä
Molempien mielestä DI-tutkintoon voisi lisätä yrittäjyysopintoja vähintäänkin vapaaehtoiskursseina. Sitä puoltaisi sekin, että monet tekniikan alan opiskelijat ovat nykyään kiinnostuneita yrittäjyydestä.
– Diplomi-insinööreillä on paljon annettavaa yrityskentälle erityisesti, kun kaivataan kasvuyrittäjiä ja niitä, jotka ovat valmiita luomaan työpaikkoja, Raukomaa sanoo.
Jos yrittäjäparin suunnitelmat käyvät toteen, myös Verkkoremontista pitäisi tulla melkoinen kasvuraketti. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 300 000 euroa, mutta tänä vuonna liiketoimintasuunnitelmassa siintää jo miljoona euroa.
– Näemme, että korjausrakentamisen alalla on vielä aika paljon markkinoita otettavaksi, Raukomaa sanoo.
Huimia suunnitelmia vie eteenpäin oivallus, jonka Laine on saanut, kun on joutunut ottamaan haltuun somemarkkinointia.
– Tärkeintä on, että tekee jonkinlaisen postauksen. Suurin virhe myös yrittämisessä on usein se, ettei uskalla kokeilla mitään, Laine naurahtaa.
TEK tarjoaa yrittäjille neuvoja ja koulutusta
Yrittäminen kiinnostaa yhä useampia tekkiläisiä, arvioi TEKin yrittäjyysvastaava Martti Kivioja. Näin hän päättelee esimerkiksi siitä, että TEKin Yrittäjäkirjeellä on selvästi yrittäjäjäseniä enemmän tilaajia.
Yrittäjiä on tekkiläisissä nyt runsaat 3 000 eli kuutisen prosenttia jäsenistä. Kirjavaan joukkoon kuuluu yhtä lailla heitä, jotka ovat aloittaneet yrittämisen jo yliopistossa kuin heitäkin, jotka ovat perustaneet yrityksensä vasta eläkkeelle jäätyään. Valtaosalle yrittäminen on kuitenkin sivutoimi.
Tekniikan alan yliopistot tarjoavat yrittämisestä kiinnostuneille nykyään jo hyvin eväitä. Yrittäjyysopinnot eivät kuitenkaan ole teekkareille pakollisia, mitä Kivioja pitää harmillisena.
– Palkkatöissä käyvienkin olisi ihan hyödyllistä ymmärtää tärkeimpiä perusasioita yritysten toiminnasta. Yrittämisen perustaidot toisivat myös yhden vaihtoehdon lisää, jos sattuu jäämään vaikkapa työttömäksi.
Yliopistojen virallista tarjontaa täydentävät opiskelijavetoiset yrittäjäporukat Entrepreneurship societyt, joilla on viime vuosina ollut imua. Osa yliopistoista voisi kuitenkin tukea toimintaa nykyistä paremmin.
– Vaikka eurot ovat näinä päivinä tiukassa, nuorille voisi sentään tarjota kokoontumistilat ilmaiseksi, Kivioja muistuttaa.
Osaamisen aukkoja voi tietysti paikata myöhemminkin. TEK on mukana akavalaisten liittojen Akavalaiset Yrittäjät -järjestössä, jonka kanssa se räätälöi yrittäjäjäsenille koulutusta.
– Viime vuonna meillä oli tarjolla 19 erilaista koulutusta. Erittäin suosituksi osoittautui esimerkiksi tekoälyn hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa koskeva kurssi, Kivioja sanoo.
Ehdottomasti suosituin TEKin palvelu yrittäjille on silti erilainen neuvonta.
– Erityisesti juridiikkaan liittyviä kysymyksiä tulee paljon. Juristeiltamme kysytään neuvoa esimerkiksi osakassopimusten ja toimeksiantosopimusten laadintaan ja työehtosopimusten tulkintaan.
- Lue lisää esimerkiksi TEKin ja Akavalaisten Yrittäjien kurssitarjonnasta osoitteesta www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/yrittaja