Ihmisiä kiipeilyseinällä.

Metataidot tukevat työntekoa

23.9.2022
|
Uutinen

Työelämä. Työelämän metataidot ovat ylemmän asteen taitoja, joita yksilö tarvitsee hyödyntääkseen muuta osaamistaan. Ne jopa auttavat näkemään muutoksissa mahdollisuuksia.

Työpaikoilla tarvitaan yhä useammin kykyjä, joita ei ole vaadittu tutkinnossa. Nämä metataidoiksi nimetyt kyvyt auttavat yksilöä selviämään muuttuvassa maailmassa ja varsinkin vaihtelevassa työelämässä.

Metataidoissa on samankaltaisuuksia ikonisesti suomalaisiksi koettujen luonteenpirteiden, kuten sopeutumiskyvyn ja periksiantamattomuuden kanssa.

– Työelämän metataidoista puhutaan nykyisin siksi, että osaamisten päivitystarve kasvaa nopeasti työelämän muuttuessa muun kehityksen myötä, tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta sanoo.

Kokonaisuuksia ja konteksteja ei kuitenkaan välttämättä opi ymmärtämään oppikirjoista, vaan se tulee vasta työ- tai elämänkokemuksen kautta.

Alasoini arvioi, että osa nuorten paljonpuhutuista työhyvinvointiongelmista johtuu juuri hallitsemattomasta informaatioähkystä. Työ- ja elämänkokemus onneksi kasvattavat erottelukykyä.

– Nykyään suositaan putkitutkintoajattelua, jonka mukaan siirrytään pikavauhtia koulunpenkiltä maisteriksi ja työelämään. Nopeasti opiskelemalla saa kyllä hyvät ja tuoreet taidot, joilla pääsee kiinni uraan. Kokonaisuuksia ja konteksteja ei kuitenkaan välttämättä opi ymmärtämään oppikirjoista, vaan se tulee vasta työ- tai elämänkokemuksen kautta.

Työ muuttui jo

Tuomo Alasoini on toiminut työelämän teknologisen murroksen aihepiirin tutkimusprofessorina vuodesta 2018. Hänen mukaansa metataitojen tarve liittyy paitsi työelämän kiihtyvään muutokseen, myös työn yksilöllistymiseen.

– Tarvitaan tietynlaista luovuutta ja systeemiajattelua, joka auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Näiden taitojen kannustamana voi tehdä aivan uudenlaisia valintoja, jotka kääntävät työuran nousuun tai avaavat ihan uusia uramahdollisuuksia.  Kyse ei ole silloin enää pelkästä sopeutumisesta vaan kyvystä ennakoida ja nähdä ennen kokemattomia ratkaisuja.

Työurat eivät ole enää niin standardinmukaisia kuin vielä jokunen vuosikymmen sitten, vaan sirpaleisempia ja polveilevampia. Ihmiset joutuvat tämän takia yhä useammin pysähtymään ja miettimään, mitä oikein haluavat. Onko tämä työtä, jota tahdon tehdä lopun ikäni, mihin suuntautua, mihin kehittyä?

– Uudessa maailmantilanteessa työurat ovat myös entistä yksilöllisempiä. Jokainen joutuu useamman kerran itse valitsemaan ja päättämään, mihin suuntautuu, mikä on tärkeää, mitä painottaa urallaan. Metataitojen ansiosta joku pystyy tekemään itsensä kannalta fiksumpia ratkaisuja kuin joku toinen.

Tekninen taituruus ei riitäkään

Erilaisia metataitoja on tunnistettu lukuisia, ja niiden merkitys korostuu eri tavoin uran eri vaiheissa, elämäntilanteissa ja ammateissa.

Alasoini myöntää, että on vaikea poimia taitojen joukosta juuri kaikkein keskeisimpiä, joita jokaisen tulisi kehittää itsessään.

– En itse ainakaan pysty kovin helposti priorisoimaan tiettyjä ominaisuuksia, joista olisi erityisesti hyötyä esimerkiksi diplomi-insinööreille, muille tekniikan alan korkeasti koulutetuille tai ylipäänsä akateemisille. Ihmiset ovat muutenkin niin erilaisia, ja myös elämän valintatilanteet poikkeavat. Joissain tilanteissa saattaa olla hyväksi hyödyntää verkostoja, jolloin vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen merkitys korostuu. Joskus taas saattaa olla enemmän hyötyä itseohjautuvuudesta sekä luovuudesta ja kyvystä oppia uutta, Alasoini pohtii.

It-alan konsultointi- ja ulkoistuspalveluita maailmanlaajuisesti tarjoavan CGI:n Suomi, Puola ja Baltia  -yksikön osaamis- ja kehitysjohtaja Henna Falk myötäilee Alasoinia toteamalla, että pelkkä tekninen taituruus ei yksin riitä edes digitalisaatioyritysten kaikissa tehtävissä. Tarvitaan muutakin työelämän substanssiosaamista.

Falk on armollinen ja muistuttaa, että eri rooleissa ja tehtävissä tarvitaan edelleen erilaisia taitoja. Kaikkien ei tarvitse olla multiosaajia. Sijaa ja kysyntää on niin armoitetulle verkostoitujalle, joka saa eri alojen osaajat puhaltamaan yhteen hiileen, kuin myös teknisiin yksityiskohtiin erikoistuneelle yksinpuurtajalle.

– Olennaista on kuitenkin kyky nähdä oman kuplan ulkopuolelle. Halu ja kyky jatkuvaan, ketterään oppimiseen on keskeinen metataito, jota edellytämme kaikilta työntekijöiltämme, ja jonka haluamme organisaatiotasolla ja kulttuurisesti mahdollistaa työntekijöillemme. Se kysyy tietynlaista henkistä joustavuutta ja valmiutta sitoutua itsensä kehittämiseen, Falk pohtii.

Henkinen joustavuus on aatelia

Henna Falk muistuttaa, että valmius jatkuvaan oppimiseen on tärkeää paitsi yritykselle, niin myös yksilölle itselleen. Perustelut palaavat alkupisteeseen, jatkuvasti muuttuvaan maailmaan. Henkinen joustavuus, kyky sopeutua muutokseen parhaalla mahdollisella tavalla, on metataitojen aatelia. Nykyään puhtaan mieluusti resilienssistä eli henkisestä palautumiskyvystä.

Kuka sitten on vastuussa siitä, että työelämässä tarvittavat metataidot ovat niin sanotusti hanskassa?

Tuomo Alasoini näkee, että yksilöllä itsellään on iso vastuu. Toisaalta hänen mielestään myös opetusta tulee kehittää siihen suuntaan, että valmius työelämätaidoille saadaan jo tutkintokoulutuksessa, kuten suomalaisissa yliopistoissa osin on jo tehtykin.

– Työnantajien ja yritysten pitää lisäksi luoda mahdollisuuksia nuorille, että nämä pystyvät kehittymään urallaan. Kehityspolut pitäisi suunnitella kunnolla, ja asettaa kehityskeskusteluissa erilaisia osaamiseen liittyviä tavoitteita. Kyse on yhteispelistä, jossa vastuu jakautuu nuorelle, työnantajalle ja yhteiskunnalle, Alasoini visioi.

Henna Falk täsmentää, ettei opiskelu lopu siihen, että saa puristettua itsestään lopputyön.

– Siitä se oikeastaan vasta alkaa! Jatkuva oppiminen on nykyään osa työelämää, ja se kannattaa nähdä mahdollisuutena. Tietenkin on hyvä aina välillä vetää henkeä syvään, ja myös siihen pitää olla mahdollisuus. Silti ei voi olettaa, etteivät kerran hankitut tiedot työuran aikana kaipaisi määräajoin päivitystä.

Jatkuva oppiminen voi olla hauskaakin. CGI on esimerkiksi helpottanut uuden omaksumista pelillistämällä kyberkoulutustaan.

– Osaamisen päivittäminen on meille konsernin arkea. Ainoastaan niin pysymme ajan tasalla tulevista teknologioista ja kyberuhkista. Esimerkiksi tietoturvallisuusuhkien tunnistaminen on alalla keskeisiä metataitoja ja sisäänrakennettuna kaikessa toiminnassamme, Falk kertoo.

Näin opettelet tulevaisuuden menestyjäksi

Carpe diem. Tartu tilaisuuksiin aktiivisesti. Johtajaksi ei tulla tyhjästä vaan johtajaksi oppii parhaiten johtamalla.

Kehitä systeemiajattelutaitojasi, jotta opit hahmottamaan kokonaisuuksia. Opettele katsomaan asioita eri näkökulmista.

Verkostoidu. Liittoudu erilaisten ihmisten kanssa. Taitavan verkostoitujan ei tarvitse osata kaikkea itse, sillä verkostoituja tietää, mistä tukea saa tarpeen tullen.

Uskaltaudu omille epämukavuusalueillesi. Ole aktiivinen ja avoin ympäristölle. Omissa porukoissa pyöriminen ei pidemmän päälle haasta riittävästi. Vain itsesi haastamalla voit kehittyä.

Tiedosta itsesi kehittämisen tarpeet. Hyvät johtajat ovat usein olleet nuoresta pitäen aktiivisia ja hankkineet itse osaamista.

Lähde: Tuomo Alasoini

Avainsanat: