Tekoäly kuuluu kaikille

Tekoälyn hallinta on keskittynyt Suomessa valtaosin noin 40–49-vuotiasta miehistä koostuvalle tekoälyeliitille, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin ja Insinööriliiton uusi tekoälytutkimus.

Tekoälyeliitti työskentelee pääsääntöisesti johdossa, keskijohdossa tai erittäin vaativissa tietotekniikan asiantuntijatehtävissä. Se vastaa myös tekoälytyökalujen käyttöönotosta suomalaisilla tekniikan alan ammattilaisten työpaikoilla.

Tekoälyeliitti käyttää tekoälyä selvästi muita enemmän ja monipuolisemmin. He ovat saaneet huomattavasti enemmän tekoälyyn liittyvää täydennys- ja uudelleenkoulutusta. He kokevat myös, että tekoäly on tehnyt heistä työssään entistä tuottavamman.

Tekniikan akateemiset TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntijan Mikko Särelän mukaan tekoäly kuuluu kaikille eikä vain tekoälyeliitille.

– On korkea aika ottaa mukaan kaikki työntekijät. Tekoälyn kehitystyö ei saa jäädä kapean asiantuntijajoukon harteille. Tarvitsemme mukaan eri-ikäisiä sekä eri sukupuolia ja eri taustoja edustavia ihmisiä. Vain monimuotoinen osallistuminen varmistaa, että tekoälyratkaisut palvelevat oikeudenmukaisesti koko yhteiskuntaa.

Särelän mukaan tekoälyeliitti voisi jakaa jo nyt osaamistaan helposti.

– Yritysten on tärkeää etsiä omasta henkilökunnastaan varhaiset tekoälyn käyttöönottajat ja tarjota näille mahdollisuus vaihtaa kokemuksia, kouluttaa muita ja auttaa yritystä valitsemaan toimivat tekoälytyökalut, Mikko Särelä sanoo.

Tekoälytutkimus kertoo myös, että tekoäly on tuonut työpaikoille uusia tarpeita. Monet ovat hämillään työpaikkojen tekoälykäytännöistä ja kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta.

– Reilu puolet vastaajista kertoo, että käytäntöjä ja ohjeita tekoälyn käyttöön työpaikalla on määritelty, muttei välttämättä riittävästi. Tarvetta on myös lisä- tai uudelleenkoulutukselle, Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh kertoo.

TEK-lehti selvitti, miten esimerkiksi hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone ja mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistava Vaisala ovat ottaneet henkilöstön mukaan tekoälyn kehitystyöhön.

Kone rohkaisee keskustelemaan ja kokeilemaan

Hissejä ja liukuportaita koko maailmalle valmistava Kone on rakentanut tekoälysovellukset huoltotyön ja myynnin apuvälineiksi. Nämä kaksi Koneen tekoälyn lighthouse- eli majakkatiimin vastaava Mikko Mattila mainitsee. Muitakin sovelluksia saattaa olla, mutta niistä ei nyt puhuta.

Technician assistant -sovellus avustaa hissien ja liukuportaiden huollossa.

– Siinä on paljon meidän omaa, arvokasta dataamme, huoltomanuaaleja ja hissinhuollon historiaa. Sinne saadaan sensoreilta tietoa, joka voisi olla vaikea soveltaa valmiilla tekoälyn työkaluilla.

Tenderlens-niminen sovellus taas on tehty myynnin asiakasdokumentaatioon, asiakastarjousten ja tarjouskyselyiden nopeuttamiseen.

Kone ei itse rakenna tekoälysovellustensa kielimalleja, vaan työ aloitettiin partneriyritysten kanssa. Kun generatiivinen tekoäly ponnahti markkinoille, kaikki IT-konsulttitalot ja teknologiapartnerit halusivat mukaan kehitykseen, Mattila kertoo.

– Kone-brändistä oli hyötyä, kaikki halusivat tehdä Koneen kanssa. Emmekä me tienneet, että kuka on paras. Olimme valmistautuneet siihen, että emme voi mennä kenenkään kanssa täysin naimisiin. Pitää olla avoimet ovet ja tutkia vähän kaikkien kanssa.

Alku vähän sattumaa

Mikko Mattila sai työnsä puolesta ensimmäisen kosketuksen generatiiviseen tekoälyyn työreissulla Tukholmassa huhtikuussa 2023. Matkan aihe oli jotain muuta kuin tekoäly.

– Tapasin siellä teknologiayrityksiä vähän sattumalta, ja alettiin jutella, että tätähän voisi lähteä isomminkin tekemään. En silloin vielä ymmärtänyt, miten tekoäly toimii ja mitä tarkoittaa vaikka prompt engineering.

Samana keväänä Koneen innovaatiojohtajakin kehotti tutkimaan tekoälyn mahdollisuuksia.

– Silloin ei ollut sellainen fiilis, että jees nyt me ollaan maailman ensimmäinen firma, joka tätä miettii. Aallon mukana kuitenkin mentiin, ettei mitenkään myöhässäkään oltu, Mattila kertoo.

Kehitys lähti liikkeelle nopeasti. Mattila muistaa pitäneensä kesämökiltään palavereita partneriyritysten kanssa. Kaksi harjoitusta laitettiin käyntiin.

– Kun tulin lomilta takaisin, niin ensimmäiset demot olivat valmiina. Ennen joulua oli ensimmäinen sellainen, mitä uskallettiin antaa testikäyttäjille.

Kaikki halukkaat mukaan

Koneella innostuttiin uudesta teknologiasta. Kaikki halusivat keskustella ja kokeilla, Mattila kertoo. Perustettiin keskusteluryhmä Kone AI Community.

– Ensimmäinen tapaaminen oli elokuussa 2023. Kaikki, jotka halusivat puhua Koneella tekoälystä, saivat tulla mukaan. Se kasvoi nopeasti, ja viime vuoden lopulla siinä oli jo tuhat jäsentä mukana.

Talvella 2023–24 perustettiin Mattilan johtama majakka­tiimi. Rekry avattiin kesällä 2024. Hankkeita oli paljon, kaikki halusivat kokeilla jotain, Mattila kertoo.

– Emme perustaneet isoja hallintojuttuja, vaan enemmänkin rohkaisimme ihmisiä keskustelemaan ja kokeilemaan. Sieltä alkoi sitten löytyä hyviä keissejä. Mietimme bisneshyötyjä, ettei tehdä tekoälyä vain tekoälyn vuoksi.

Koneella käytetään omien sovellusten lisäksi valmiita ratkaisuja, kuten Microsoftin Copilotia.

– Meidän kaltaisemme yritykset eivät hyödy siitä, että lähtisi itse kehittämään, jos sovellus perustuu täysin yleiseen dataan. Maailmalla investoidaan niin paljon näihin kehityksiin, että ihan kaikkea ei tosiaankaan kannata tehdä itse.

Omat sovellukset mullistavat liiketoimintaa

Koneen itse rakentamat sovellukset ovat ainutkertaisia ja liiketoiminnan kannalta mullistavia, Mattila sanoo. Sovellusten rakentamisessa termit RAG ja prompt engineering ovat oleellisia.

RAG on lyhenne sanoista Retrieval-Augmented Generation. RAG on koneoppimisen malli, joka yhdistää tiedonhaun sekä generatiivisen tekstin tuottamisen. Se toimii niin, että saatuaan kysymyksen malli hakee verkoista relevanttia ja ajantasaista tietoa, jota se sitten yhdistää omaan tietopohjaansa.

Prompt engineering tarkoittaa prosessia, jolla optimoidaan tekoälylle annettavat syötteet, ja tuloksena on parempia sekä tarkempia vastauksia.

– Yleisten käytössä olevien protokollien sekä muiden työkalujen datalähteiden kanssa näistä on helppo tehdä sovelluksia. Ne ovat verrattain yksinkertaisia ja nopeita laittaa pystyyn.

– Kyse on enemmänkin siitä, että saat käyttäjille jotain järkevää näytettyä ja he pystyvät kertomaan sinulle, että onko siitä oikeasti hyötyä vai ei. Emme mekään oikein tiedä, että miten ne vastaukset sieltä muodostuvat.

Tekoälysovelluksilla saa nopeasti aikaan vau-efektin, Mattila sanoo. Enemmän aikaa kuluu siihen, että opitaan käyttäjien tarpeista ja pystytään kehittämään sovelluksia tarpeiden mukaan.

– Minkä tahansa softan kehityksessä on helppo tehdä ensimmäinen arvaus, mitä kohti voisi mennä ja sitten muuttaa suuntaa.

Hyöty saa käyttämään

Koneen huoltoassistentti ei ole vielä koko huoltohenkilöstöllä käytössä, mutta teknisesti se jo olisi mahdollista, Mattila sanoo.

– Annoimme tämän ensin rajalliselle käyttäjäryhmälle Italiassa. Meille valkeni hetken kuluttua, että huoltomiehet, jotka eivät olleet käyttäjiä, alkoivat soittelemaan kavereille, että voisitko kysyä siltä, kun hänellä on tämmöinen ongelma. He alkoivat lähetellä screen shotteja, että näin se vastasi.

Koneen maayhtiöt ovat pyytäneet lisää tekoälysovellusten tukea. Paras palaute Mattilan mukaan on tullut Ranskasta.

– Juttelin erään ranskalaisen kanssa, ja hän käytti me-sanaa, että me olemme kehittäneet. Se on iso asia tuotekehitysihmisille. Yleensä sanotaan, että te olette siellä Espoon komeroissa tehneet jotain tällaista, mutta hänellä oli toisenlainen asenne tähän, että me on yhdessä tehty tämä.