Akava Worksin Työolotutkimuksen luvut kertovat karuja faktoja korkeasti koulutettujen työelämästä. Lähes 40 prosenttia vastaajista arvioi työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi. Viidennes vastaajista kertoi palautuvansa työstään huonosti tai melko huonosti. Noin neljännes vastaajista koki, että psyykkiset ongelmat haittaavat työssä suoriutumista melko paljon tai paljon.
Akava Worksin Työolotutkimukseen vastasi noin 2 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa Akavan jäsenliitoista. Tekkiläisiä vastaajia oli noin 240. Vaikka määrä on melko pieni, vastaajat edustivat taustamuuttujien kuten esimerkiksi sukupuolen, ikäryhmän ja työnantajasektorin suhteen TEKin jäseniä suhteellisen hyvin, joten luvuista voidaan tehdä päätelmiä myös tekkiläisten työhyvinvoinnista.
Ensin hyvät uutiset: tekkiläiset kokivat vähemmän ongelmia kaikkiin akavalaisiin verrattuna. Tekkiläisistä vastaajista 27 prosenttia arvioi työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi, kun kaikilla vastaajilla osuus oli 38 prosenttia. Tekkiläisistä vastaajista 12 prosenttia kertoi palautuvansa työstään melko huonosti tai huonosti, kun kaikilla vastaajilla osuus oli 20 prosenttia. Tekkiläisistä vastaajista 19 prosenttia koki, että psyykkiset ongelmat haittaavat työssä suoriutumista melko paljon tai paljon, kun kaikista vastaajista näin arvioi 26 prosenttia.
Akava Worksin Työolotutkimuksen mukaan ongelmia oli suhteellisesti eniten julkisella sektorilla, mikä selittänee osaltaan tekkiläisten hieman parempaa tilannetta. TEKin jäsenistä suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Työolotutkimuksesta selviää myös, että naiset kokevat miehiä enemmän kuormitusta. Naisten osuus tekkiläisistä on noin neljännes, mikä saattaa myös selittää tekkiläisten parempaa tilannetta verrattuna kaikkiin akavalaisiin.
Sitten huonot uutiset: nämäkin luvut ovat liian suuria. Mikä työssä sitten tekkiläisiä kuormittaa? Vastauksia löytyy alla olevasta kuviosta.
Eniten haitallista kuormitusta aiheuttavat usean eri asian tekeminen yhtä aikaa ja kiire tai kireät aikataulut: nämä aiheuttivat paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta vähintään puolelle vastaajista. Seuraavaksi eniten kuormittivat liiallinen työmäärä ja häiritsevät keskeytykset, jotka aiheuttivat paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta vähintään 40 prosentille tekkiläisistä vastaajista. Työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen aiheutti vähintään melko paljon haitallista kuormitusta neljännekselle.
Sen sijaan puutteet työergonomiassa ja työhön liittyvät yhteydenotot työajan ulkopuolella aiheuttivat haitallista kuormitusta melko vähän. 95 prosenttia tekkiläisistä vastaajista kertoi, että nämä seikat aiheuttivat haitallista kuormitusta melko vähän, vähän tai ei lainkaan.
Haitallinen kuormitus kuriin yhteisvoimin
Liiallinen kuormittuminen työssä on yksi paha työelämän ongelma, kuten prosenttiosuudet yllä osoittavat. Kolmen kärki – usean asian samanaikainen tekeminen, aikataulupaineet ja liian suuri työmäärä – ei ehkä kuulosta pahalta, jos joku niistä toteutuu harvakseltaan. Tekniikan aloilla tilanne on kuitenkin jo jonkin aikaa ollut se, että yksi tai useampi näistä on päällä usein tai koko ajan.
Työyhteisön sisällä liiallinen työkuormitus tarkoittaa sitä, että työn kuormitustekijöitä ei hallita tai kuormitus on mitoitettu väärin. Vaikka vastuu asian kuntoon hoitamisesta on työnantajalla, yhteistoiminnassa hoidettu liiallinen työkuormitus ja sen ennaltaehkäisy tuo parhaat tulokset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että työkuormituksen laadun, määrän ja voimakkuuden vaikutuksia tarkkaillaan tarpeeksi usein, niistä keskustellaan ja ne raportoidaan. Tällöin osa- ja kokonaiskuormitus pysyy hallinnassa ja ennakoivat toimenpiteet ovat helpompia ja nopeampia tehdä.
Koska jokaisessa työyhteisössä työskentelee erilaisia ihmisiä, myös henkilökohtainen haitallinen kuormittuminen työssä on erilaista. Se mikä kuormittaa sinua ei välttämättä kuormita minua, mutta kummankin liiallinen kuormitus tarvitsee keinoja siitä poispääsyyn. Jokaisen on tarpeen tiedostaa omat kuormituksensa kohteet, saada työyhteisössä tukea ja oppia tuntemaan oman kuormituksensa ”lääkkeet”.
Artikkelin kirjoittaja Tuunia Keränen toimii TEKissä palkkatutkijana. Hän tutkii tekkiläisten palkkoja ja työelämää.
Artikkelin kirjoittaja Sirkku Pohja on TEKin työelämäasiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työturvallisuuden kehittämisestä työelämässä.
Sopiva työkuormitus tukee työhyvinvointia, auttaa keskittymään työssä, ylläpitää työmotivaatiota ja edistää työn tuloksellisuutta.
Haitallisen kuormittumisen syntymiseen myötävaikuttavat kuormituksen liiallisuus, yksipuolisuus ja pitkäkestoisuus sekä puutteelliset palautumismahdollisuudet.