Kuva Indonesian pääkaupungista Jakartasta

Ura lentoon maailmalla

23.9.2022
|
Uutinen

Työura. Kansainväliset työtehtävät ovat oppimisen turboympäristö. Martti Kukkuraiselle Indonesian työkokemus muutti kaiken.

Kaksi vuotta Indonesiassa työskennellyt Martti Kukkurainen ei säästele sanojaan, kun hän kuvailee pestin tärkeyttä uralleen.

– Sillä oli suuri merkitys oikeastaan kaikkeen. Olen saanut kansainvälisiä tehtäviä sen jälkeenkin ja ollut mukana kansainvälisissä tiimeissä. Kokemus vei uraa ihan eri tavalla eteenpäin, kertoo ABB:ssa myyntipäällikkönä nykyisin työskentelevä Kukkurainen.

image with text

Kukkurainen oli Indonesiassa töissä uran alkuvaiheessa vuosina 2011–2013 myyntitehtävissä.Kukkuraisella oli vastuullaan asiakkaita kahdeksassa eri maassa. Näiden kokemusten ansiosta hän oppi, kuinka toimia eri kulttuureissa.

Tärkeimpinä oppeina Kukkurainen kuitenkin pitää kasvanutta itsevarmuutta ja oma-aloitteisuutta.

– Tilanteet saattoivat muuttua nopeasti ja niihin piti reagoida. Päivittäiseen tekemiseen ei ollut lähellä tukea, joten asiat piti ratkaista itse. Kokemus paransi harkintakykyäni.

Kahdeksassa maassa reissaaminen opetti myös kärsivällisyyttä.

– Aasiassa ruuhkat ja etäisyydet ovat välillä hankalia, eikä niihin voinut aina varautua. Ero eurooppalaisiin kaupunkeihin on valtavan suuri.

Taitojen lisäksi oppii itsestään

Kukkuraisen kokemukset kuulostavat tyypillisiltä kansainvälisissä työtehtävissä käyneen kokemuksilta.

Vaasan yliopiston johtamisen professori Vesa Suutari kertoo, että erilaisten tutkimusten mukaan kansainväliset työtehtävät ovat lähes aina aiempiin työtehtäviin verrattuna monipuolisempia ja itsenäisempiä, ja niissä pitää osata kantaa vastuuta eri tavalla.

Samaan aikaan maailmalla pitää osata sopeutua erilaisiin kulttuureihin ja toimintatapoihin.

– Kansainväliset työtehtävät ovat ikään kuin oppimisen turboympäristö. Taitojen lisäksi siellä oppii paljon itsestään ja tulee luotua verkostoja.

Vaasan yliopisto on tutkinut ulkomailla työskennelleiden Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin jäsenten kokemuksia omasta työurastaan kansainvälisten työtehtävien jälkeen. Tässä EU:n rahoittamassa GLOMO-hankkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan kymmeniä erilaisia osatekijöitä, kuinka oma osaaminen ja työtehtävät ovat kehittyneet kansainvälisten työtehtävien myötä.

Suutari ei halua nostaa sieltä mitään erityistä esiin. Hän arvioi, että osaajat ovat kehittyneet kokonaisvaltaisesti kaikilla osa-alueilla.

Osa yritysten strategiaa

Komennusten pääasiallinen syy ja suurin hyöty yrityksille on, että niillä on jotain tehtäviä, jotka täytyy hoitaa. Näihin tehtäviin etsitään parhaita mahdollisia saatavilla olevia osaajia.

ABB:n henkilöstöpäällikkö Camilla Grönvik kertoo, että komennusten rooli on kuitenkin merkittävästi muuttunut siitä, kun hän aloitti työskentelemään niiden parissa vuonna 2010.

– Aiemmin esimerkiksi Suomesta vietiin tietotaitoa muualle, kun ABB perusti tehtaita Kiinaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaankomennuksista on tullut ehdottomasti osa talent managementia.

Osaajien kykyjä pyritään siis ABB:llä kehittämään kansainvälisten työtehtävien myötä ja sitä kautta kasvattaa yhtiölle uusia vastuunkantajia.

Myös professori Suutari arvioi, että monet yhtiöt käyttävät kansainvälisiä komennuksia työntekijöiden kehittämiseen.

– Osalla yrityksistä on ihan selkeä linjaus, että joihinkin tehtäviin pääseminen vaatii kansainvälistä kokemusta.

Paluu ei aina ruusuinen

Suutari arvioi, että monelle asiantuntijatehtävissä olleelle ratkaisevin paikka urakehityksen kannalta on paluu kansainväliseltä komennukselta. Tuossa vaiheessa henkilö on oppinut paljon uutta, oppinut kantamaan vastuuta ja luonut arvokkaita verkostoja.

– Monilla on haasteita palata vanhaan työhön, joka ei tarjoa samalla tavalla haasteita.

Suutari kertoo, että tutkimuksissa on nostettu esiin, että paluun jälkeen tyytymättömimmät ovat kokeneet, että heidän työkokemustaan ei ole arvostettu. Toisaalta joku toinen työnantaja on nähnyt ulkomaisen kokemuksen arvon, mikä on saanut nämä henkilöt vaihtamaan työpaikkaa.

Tämä näkyi GLOMO-hankkeen kyselyssäkin. Vastaajista 66 prosenttia oli saanut työtarjouksia kansainvälisen työjakson jälkeen.

Suutarin mielestä paluun lähestyessä henkilön ja yhtiön edustajien paluumaassa olisi tärkeää käydä perusteellinen keskustelu henkilön työtehtävistä ja vastuista sekä tulevaisuuden uratoiveista. Näin palaavalle henkilölle voidaan etsiä oikea työtehtävä.Suutari toisaalta myös ymmärtää, että vastuullisempia työtehtäviä ei ole aina tarjolla.

– Ei kaikkia voida ylentää heti kansainvälisen komennuksen jälkeen.

Oli sitten vaihtanut työnantajaa tai ei, Suutari kertoo, että kyselyjen mukaan tyytyväisyys omaan uraan kasvaa, kun kokemuksia kysytään muutaman vuoden kansainvälisen komennuksen jälkeen.

GLOMO-hankkeen tutkimuksen mukaan 67 prosenttia vastaajista työskenteli korkeammalla tasolla kuin ennen ulkomailla työskentelyä. 65 prosenttia kertoi vastuidensa lisääntyneen.

Maailmalla voi mennä itsenäisesti

Indonesiassa komennuksella ollut Kukkurainen suosittaa ehdottomasti ulkomaille lähtemistä, jos mahdollisuus avautuu.

Suutari kertoo, että tämä on yleinen kokemus maailmalla töissä käyneille.

– Aikaisemman kyselytutkimuksemme mukaan jopa 95 prosenttia suositti vahvasti kansainvälisiä työtehtäviä.Jos oma työnantaja ei tarjoa ulkomaisen komennuksen mahdollisuutta, maailmalle voi mennä myös itsenäisesti.

Suutari kertoo, että heidän viimeisimmän kyselynsä perusteella itsenäisesti kansainvälisiin työtehtäviin hakeutuneet ovat jopa tyytyväisempiä uraansa kuin komennuksilla käyneet.

Tähän voi olla useita syitä. Suutari muistuttaa, että komennuksen työtehtävät eivät välttämättä sovi täydellisesti henkilön toiveisiin. Kun töitä etsii itse, voi löytää juuri sellaisia tehtäviä kuin kiinnostaa ja juuri sieltä puolella maailmaa kuin haluaa.

– Itsenäisesti maailmalle hakeutunut myös oppii hoitamaan suhteita ja verkostoja eri tavalla ja ottaa vastuun omasta työllistymisestä. 

ABB:llä ei ole enää komennuksia

ABB ei enää tarjoa ulkomaankomennuksia perinteisessä mielessä. Yhtiö ei nimittäin enää lupaa, että yli vuoden kestäviin kansainvälisiin tehtäviin lähtevällä on lähtömaassa työpaikkaa, johon palata.

ABB:n henkilöstöpäällikkö Camilla Grönvik kertoo, että nykyään henkilöt siirtyvät suoraan kohdemaan ABB-yhtiön palvelukseen.

Grönvik kertoo, että globaalisti toimivissa yhtiöissä viime vuosien trendinä on ollut vastaava käytäntö. ABB:llä näin on toimittu parisen vuotta.

Grönvik kertoo, että näin toimimalla yhtiöt saavat kustannustehokkuutta ja joustavuutta.

Maailmalle lähtevän työntekijän täytyy siis nykyisin aktiivisemmin suunnitella uraa ja rakentaa verkostoja. Toisaalta Grönvik näkee, että se antaa myös henkilöille enemmän mahdollisuuksia ja vapauksia luoda uraa kansainvälisesti.

Työnantajan osalta tilanne vaatii sitä, että globaalisti huolehditaan ja seurataan millaisia osaajia konsernissa on eri tehtävissä.

– Esimerkiksi jos meillä Suomessa avautuu jotain tehtäviä, joihin Suomesta lähteneen osaaminen osuu, ei mikään estä meitä kontaktoimasta häntä ja kyselemästä halukkuutta palata Suomeen.

Väitös: Ulkomailla työskentely vaikuttaa puolisonkin uraan

Kansainvälisellä työliikkuvuudella on huomattava vaikutus ekspatriaattipuolisoiden uraidentiteetille, käy ilmi Kaisu Kanstrénin viime vuonna Vaasan yliopistoon tekemästä väitöskirjasta Expatriate partners: career identity, career capital and subjective well-being perspectives.

Väitöksen mukaan ulkomaille muutto puolison työn vuoksi voi johtaa pahimmassa tapauksessa mukana muuttavan puolison uraidentiteetin katoamiseen. Tosin parhaimmillaan muutto voi olla alku uudelle uralle ja uraidentiteetin uudelleenrakentumiselle.

Väitöskirjaansa varten Kanstrén haastatteli kolmeakymmentä suomalaista uraorientoitunutta ekspatriaattipuolisoa. Ekspatriaatti tarkoittaa väitöksessä ulkomailla tilapäisesti tai toistaiseksi työskentelevää henkilöä.

Väitöstutkimuksen tulokset perustuvat kolmeen osatutkimukseen, joissa Kanstrén tarkasteli ekspatriaattipuolisoiden urasiirtymiä ja siirtymien vaikutuksia puolisoiden uraidentiteetteihin, urapääomien kehittymistä sekä heidän subjektiivista hyvinvointiaan ulkomaantyöskentelyn kontekstissa.

Väitöksen mukaan ulkomailla asuminen näyttää tarjoavan myös monipuolisia osaamista kehittäviä oppimiskokemuksia, jotka lisäävät puolisoiden urapääomaa. Puolisot kokevat, että heidän itsetuntemuksensa, itseluottamuksensa, taidot selviytyä vieraassa ympäristössä, kulttuurien väliset vuorovaikutustaidot, kielitaito ja ymmärrys kansainvälisestä liiketoiminnasta kehittyvät.

Henrik Muukkonen