Olin neuvottelemassa arkkitehtisuunnittelualan työehtosopimusta. Olenko ylpeä lopputuloksesta? En erityisemmin.
Onko tulos mielestäni paras, joka neuvottelemalla ja lopulta valtakunnansovittelijan antamana sovintoehdotuksena oli saatavissa? Ehdottomasti.
Arkkitehdit erottuvat yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden palkkaratkaisuissa joukosta muita alemmilla korotuksilla. Teknologiateollisuuden viitoittama yleinen linja kolmelle vuodelle oli kustannusvaikutukseltaan yhteensä 7,8 prosenttia, kun taas arkkitehdit joutuivat tyytymään 5,8 prosenttiin.
Tekniikan akateemiset TEKin vuoden 2024 työmarkkinatutkimuksen mukaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin palkkaero on diplomi-insinöörin hyväksi 645 euroa kuukaudessa yksityisellä sektorilla asiantuntijatehtävässä.
Tämä herättää sekä kiukkua, että erilaisia kysymyksiä. Eikö arkkitehteja arvosteta? Ovatko arkkitehtien palkankorotuksista neuvottelevat tunareita? Ovatko arkkitehdit nössöjä verrattuna vaikka diplomi-insinööreihin?
Kun neuvotellaan jonkin alan palkankorotuksista ja työehdoista, arvioidaan ensiksi osapuolten kesken alan työllisyyttä, yritysten palkanmaksukykyä ja näkymiä. Arkkitehtisuunnittelualalla kaikki edellä mainitut ovat historiallisen surkeassa jamassa, kenties 1990-luvun alun lamaa lukuun ottamatta.
Tällä kierroksella työantajaosapuolella ei ollut halua eikä rahkeita yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Mikään neuvottelutaito ei tällaista tilannetta muuta.
Tilanteen voi muuttaa vain se, jos arkkitehdeillä on riittävästi halua ja rahkeita vääntää korotukset itselleen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun halua oli.
Arkkitehdit vastasivat YTN:n kyselyyn olevansa valmiita työtaistelutoimiin saadakseen ostovoiman turvaavan palkkaratkaisun. Rahkeita oli sen verran, että saatoimme jättää lakkovaroituksen ja työriita siirtyi ratkottavaksi valtakunnansovittelijan johdolla. Lopputulos ei ollut neuvottelutulos, vaan liittojen hyväksymä valtakunnansovittelijan sovintoehdotus.
Jos arkkitehtien kiukku kanavoituu siihen, että liitytään ammattiliittoon, paneudutaan työehtoihin ja valitaan henkilöstön edustajia, on jatkossa rahkeita vääntämiseen, jos vastaava tilanne tulee. Toiveena toki on niin sanottu normaali neuvottelukierros, jossa alan tilanne mahdollistaa sopimuksen ihan neuvottelemalla.
Mitä hyötyä sopimuksesta ja liitosta sitten on?
EK:n palkkatilaston mediaanipalkkaa nauttivan arkkitehdin kuukausipalkka nousee tällä kolmivuotisella sopimuskaudella 4 761 eurosta 5 042 euroon tilanteessa, jossa palkankorotukset toteutettaisiin työehtosopimuksen perälautavaihtoehdon mukaan.
Sopimus tuo mediaanipalkkaiselle arkkitehdille lisätienestiä taskuun sopimuskauden aikana noin 5 000 euroa.
Teknologiateollisuuden prosenteilla rahaa tulisi vielä enemmän, mutta yleiskorotusprosentit ovat kuitenkin arkkitehdeillä samat kuin muilla. Tämä varmistanee sen, että alan pitkän aikavälin palkkakehitys ja palkan ostovoima turvataan, haasteellisesta toimialan tilanteesta huolimatta.
Arkkitehdit ovat olleet työehtosopimuksen piirissä loppuvuodesta 2009 alkaen. Ensin oli liityntäsopimus suunnittelualaan ja vuodesta 2013 lähtien arkkitehdeilla on ollut oma sopimus.
Liittojen neuvottelutoiminnasta ja sopimuksesta on ollut arkkitehdeille kiistatonta hyötyä. Esimerkiksi EK:n tilastojen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2024 arkkitehtien keskipalkka on noussut 36,3 prosenttia. Relevantein vertailukohta on suunnittelu- ja konsulttialan ylemmät toimihenkilöt ja heidän palkkansa ovat nousseet 27,1 prosenttia.
Työehtosopimus pitää sisällään myös paljon muutakin hyvää kuin palkankorotukset. Se on keskivertoarkkitehdille vuositasolla noin kuuden tuhannen euron arvoinen vihkonen. Jos haluat kuulla lisää, ota yhteyttä niin tulen kertomaan sinulle ja työkavereillesi lisää.
Miten arkkitehti pääsee palkkakuopasta?
Suurin syy arkkitehtien muita yksityisellä sektorilla työskenteleviä tekkiläisiä matalampaan palkkatasoon on se, että etenkin laskusuhdanteessa arkkitehtitoimistot halpuuttavat arkkitehdin työtä.
Vaikka alan yleissitova työehtosopimus patoaakin yritysten välistä kilpailua nimenomaan palkoilla, näyttää siltä, että vähenevistä projekteista kilpaillaan alihintaisilla tarjouksilla.
Insinööritoimistoissa insinöörien palkkoja ei vastaavalla tavalla poljeta. Vastuullisesti toimivat arkkitehtitoimistot kärsivät siitä, että joukossa on hintojen polkijoita. Tätä ongelmaa ei liittojen neuvottelupöydässä voida ratkaista. Arkkitehtien on arvostettava omaa työtään enemmän.
Muistutan vielä, että työehtosopimuksen mukaiset korotukset ovat vasta suunnitelma B. Ensisijainen tapa tehdä palkkaratkaisu on paikallinen sopimus. Eli jos teidän arkkitehtitoimistossanne tehdään vahvaa tulosta alan yleisestä kurjuudesta huolimatta, niin paikallisesti voidaan sopia vaikka teknologiateollisuuden linjaa paremmista korotuksista.
Hyviä neuvotteluja, ei nössöillä!
