Elina Nurkka tapasi kanadalaisen puolisonsa opiskellessaan Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, jonne mies tuli vaihto-opiskelijana.
– Menimme naimisiin joulukuussa 2009. Kun valmistuin kuitu- ja tekstiiliteknologiasta keväällä 2010, muutin hänen luokseen Montrealiin, josta siirryimme myöhemmin Torontoon.
Kanadassa voi mennä yli vuosikin saada oleskelulupa. Avioliitto nopeutti prosessia yhdeksään kuukauteen.
– Käytin odotteluajan työnantajien etsintään. Ensimmäisen työpaikkani löysin alan messuilta, jonne menin mukanani pino CV:itä.
LinkedInin ja vanhojen kollegojen avulla Nurkka eteni puettavan teknologian startupiin älytekstiilien innovaatiojohtajaksi, designyritykseen tuotekehityspäälliköksi ja vaatefirmaan älytekstiilien johtajaksi.
Sitten headhunter soitti.
– Ensin en ollut kiinnostunut, koska olin juuri aloittamassa MBA-opinnot työn rinnalla. Parin kuukauden kuluttua hän otti uudestaan yhteyttä. Päätin vaihtaa.
Maaliskuussa 2019 Nurkka aloitti InnoVision-konsernin innovaatioiden ja kestävän kehityksen johtajana.
InnoVisionin ulkoiluvaatebrändejä myydään yli 40 maassa. Lisäksi yhtiö tekee tuotekehitystä muille yrityksille ja jalkapallojoukkueille.
Elina Nurkka vastaa vastuullisuusstrategiasta ja johtaa materiaalien, tuotteiden ja loppukierrätyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
– Aloittaessani meillä ei juuri ollut kestävän kehityksen toimintaa. Ryhdyimme kartoittamaan hankintaketjuamme ja kehittämään hankinta- ja auditointiohjeita.
Nurkka työskentelee tiiviisti suunnittelijoiden ja tuotantotiimin kanssa.
– Uutta mallistoa suunnitellessa otamme yhteyttä materiaalien valmistajiin. Katsomme esimerkiksi, mitä kemikaaleja käytetään, ja haemme pienempää haittavaikutusta ympäristöön ja terveydelle. On pitkä prosessi, kun kaikki materiaalit yksi kerrallaan muutetaan ympäristöystävällisemmiksi.
Ekologisuus on yritysasiakkaille yhä tärkeämpää.
– Varsinkin luksussegmentissä. Eniten vaatimuksia tulee Euroopan edustajiltamme.
Materiaalien ominaisuuksia ja toimivuutta eri sääoloissa InnoVision testaa yliopistojen kanssa.
Tarkkana työhaastattelussa
Kanadassa arvostetaan suomalaista luotettavuutta ja hyvää työmoraalia.
– Kannattaa opetella uutta ja tehdä aloitteita työn kehittämiseksi. Tee enemmän ja paremmin, jotta työnantaja saa panoksestasi mahdollisimman suuren edun.
Työajat ovat inhimillisiä, ellei työskentele startupissa.
– Tosin vuosiloma on kaksi viikkoa. Sitä tarjotaan etenkin, jos on juniori eikä isoon asemaan menossa. Viiden työvuoden kuluttua loma kasvaa kolmeen viikkoon ja joissain paikoissa neljään viikkoon. Kannattaa yrittää neuvotella.
Työpaikka voi mennä alta ilman varoitusta, eikä irtisanomisaikaa ole.
– Aika karua. Sitä saatetaan kompensoida kahden viikon palkalla.
Työterveydenhuoltoa ei ole. Usein työnantajat tarjoavat terveysvakuutusta, jonka kulut otetaan palkasta, tai työnantaja voi maksaa vakuutuksen puoliksi tai kokonaankin.
– Kannattaa kysyä, millainen vakuutuspaketti työnantajalla on. Paketti saattaa kattaa myös hammas- ja muut erikoislääkärit, joista maksetaan itse osa tai ei ollenkaan.
Palkkavero on korkeammissa tuloluokissa kymmenisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin Suomessa.
– Työeläkettä kertyy, mutta suuresti suositellaan kartuttamaan ajoissa eläkerahastoa.
Eläkesijoitusten maksaja riippuu työnantajasta.
– Edellinen työnantajani pani kuukausittain tietyn summan suoraan minun eläkerahastotililleni, ja se ei ollut pois palkasta. Nykyisin sijoitan itse. Eläkerahastoissa on se hyvä puoli, että verotettavat ansiot vähenevät sijoittamallasi määrällä. Eläkerahastosijoituksille on kuitenkin vuosittainen maksimi.
Virallinen eläkeikä on 65 vuotta, mutta eläkkeelle saa jäädä jo 60-vuotiaana.
– Monet pyrkivät työskentelemään ja kartuttamaan eläkerahastoa mahdollisimman pitkään, sillä eläminen Kanadassa on kallista.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Piilotyöpaikkoja. – Täällä on paljon teknologia-alan messuja, ja messut ovat hyvä keino löytää työpaikka. Ellei pääse paikalle, kannattaa tutkia osallistujasivuilta oman alan yrityksiä. LinkedInistäkin voi etsiä yrityksiä ja henkilöitä, jotka voivat auttaa. On myös useita headhuntereita ja tiettyihin aloihin keskittyneitä rekrytointiyrityksiä, ja niille voi lähettää CV:n, Elina Nurkka vinkkaa. Kuva: Getty Images
Small talk ensin
Kanadalais-suomalainen kauppakamari järjestää tapahtumia ja yritysvierailuja. Se voi myös olla avuksi, jos joku suomalaisyritys haluaa aloittaa Kanadassa.
Erilaisia yhteisöjä löytyy helposti Facebookista. Suomalaisille ja suomalaishenkisille on useita ryhmiä, kuten Finnish people in Toronto.
– Ne järjestävät ravintola- ja pubi-iltoja. Myös Suomi-kirkon kautta tapaa suomalaisia. Kirkko järjestää Suomi-koulua, muskaria ja perhetapaamisia.
Nurkan perhe asuu pientaloalueella viisi kilometriä Toronton keskustasta. Naapurit tunnetaan ja small talk on iso osa kanssakäymistä myös vieraiden kanssa.
– On kohteliastakin kysellä ja jutella, pysähtyä kuuntelemaan ihmisiä.
Työkaverit odottavat. – Olen pitänyt tiiviisti yhteyttä työpaikalle ja käynyt siellä vauvan kanssa. On mukavampi mennä takaisin, kun tietää, mitä tällä välin on tapahtunut, Elina Nurkka sanoo.
Päiväkotipaikat kalliita
Elina Nurkka palaa töihin tammikuussa, kun tytär on vuoden ikäinen.
Valtio tukee äitiys- ja vanhempainlomaa, johon tarjotaan kahta vaihtoehtoa.
– Otin lyhemmän, vuoden mittaisen, jolta saa enemmän rahaa viikossa. Etuus on 55 prosenttia ansiotuloista, mutta siinä on 650 dollarin (450 euron) viikkokatto. Pidempi kestäisi puolitoista vuotta, ja viikoittaista rahaa saisi vähemmän.
Vanhempainvapaaosuuden saa jakaa puolisoiden kesken. Lisäksi isille on viisi isäviikkoa.
Päiväkoteihin jonotetaan ja paikkaa voi olla vaikea saada.
– Olemme odotuslistalla aika moneen. Jos paikkaa ei saa heti, joutuu jäämään töistä pidemmäksi aikaa tai voi palkata lastenhoitajan.
– Päiväkotipaikat ovat aika kalliita: Ontariossa niihin uppoaa 2 000 dollaria (1 400 euroa) kuussa per lapsi. Viime vuodesta alkaen päiväkodit ovat voineet hakea ohjelmaan, jossa valtio tukee päiväkotitoimintaa ja perheet maksavat vähemmän.
Kanadassa on perhelääkärijärjestelmä, jossa lääkärit vastaanottavat potilaita tietyltä alueelta.
– Helpottaa elämää huomattavasti varsinkin lapsen kanssa, kun ei tarvitse lähteä jonottamaan klinikalle. Omaa lääkäriä kannattaa hakea heti tullessaan, sillä vapaita perhelääkäreitä ei riitä kaikille. Jos muuttaisimme toiselle alueelle, emme välttämättä löytäisi sieltä perhelääkäriä.
Julkiseen terveydenhoitoon Nurkka on ollut erittäin tyytyväinen.
– Se on ilmaista ja lääkäriin pääsee nopeastikin.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille. Tutustu palveluihin: