People in an office

Kielivaatimukset ja ennakkoluulot hankaloittavat maahanmuuttajien rekrytointia tekniikan alalla

20.10.2021
|
Uutinen

Maahanmuuttajilla on tunnetusti huonompi työmarkkinatilanne kuin suomalaisilla. Monet heidän kohtaamansa haasteet työmarkkinoilla johtuvat rekrytointikäytännöissä ja palkkaamisperusteissa esiintyvästä syrjinnästä ja ennakkoluuloista.

Article in English is available here

Viime aikoina on uutisoitu aktiivisesti maahanmuuttajien vaikeasta työmarkkina-asemasta. Suomessa asuu vakituisesti yli 444 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä ¹. Kesäkuussa 2021 27,5 % tästä työvoimasta oli työttömiä ². Vertailun vuoksi: Suomen kokonaistyöttömyysaste oli heinäkuussa 2021 7,1 % ³.

TEK aloitti alkukesällä tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena oli oppia ymmärtämään ilmiötä paremmin ja tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan tekniikan alalla.

Shannon Nicholsin ja Patricia Virsingerin tutkimuksessa havaittiin useita esteitä maahanmuuttajien työllistymisessä tekniikan alalla. Tutkimuksen mukaan erityisesti rekrytointikäytännöt, kuten liian tiukat kielivaatimukset ja ulkomaisen koulutuksen ja työkokemuksen ymmärtämisen puute, estävät työllistymistä. Tutkimus antaa myös suosituksia näiden esteiden poistamiseksi. Koko tutkimuksen voit ladata alempaa.

Este 1. Vaatimus osata ”sujuvaa” suomea

Monissa työpaikkailmoituksissa vaaditaan sujuvaa suomen kieltä. Mutta mitä "sujuva" oikeastaan tarkoittaa? Riittäisivätkö perustiedot suomen kielestä?

Sujuvaa tai hyvää suomea koskevat vaatimukset ovat erittäin subjektiivisia. Jopa ulkomaalainen aksentti voidaan nähdä merkkinä riittämättömästä kielitaidosta.

Tutkimus ehdottaa, että työnantajien tulisi perehtyä paremmin Suomen kansallisen kielitaitotodistuksen YKI (1-6) ja Common European Reference for Reference for Language (A1-C2) tasoihin ja sisältöön, jotta he voivat määritellä työhön vaaditun kielitaidon oikein.

Usein tuntuu siltä, ​​että "sujuva suomi" on vain tekosyy olla työllistämättä kansainvälisiä osaajia.

– Usein tuntuu siltä, ​​että "sujuva suomi" on vain tekosyy olla työllistämättä kansainvälisiä osaajia. Hyvin usein A2- tai B1 -taso riittäisi täysin työn tekemiseen, verrattuna natiivipuhujan C2-tasoon, Virsinger sanoo.

Suositus: Työnantajien ja rekrytoijien tulee uudelleenarvioida vaatimukset sujuvan suomen kielen osaamisesta.

Este 2. Ulkomailla hankitun koulutuksen tai työkokemuksen tunnistamisen puute

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien ja paluumuuttajien taitoja ja pätevyyttä ei monesti tunnisteta rekrytointiprosessissa tai työpaikalla. Vain harvat maahanmuuttajat työskentelevät Suomessa omassa ammatissaan ja osa on joutunut kouluttautumaan jopa kokonaan uuteen ammattiin, tai opiskelemaan vanhan ammattinsa uudestaan.

– Läpikäymämme tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien oletetaan usein olevan ammattitaidottomia tai että he tarvitsevat koulutusta ”suomalaisista työskentelytavoista”. Syrjivä asenne maahanmuuttajia ja heidän Suomen ulkopuolella suoritettuja opintojaan tai työkokemustaan kohtaan näkyy oletuksessa, etteivät maahanmuuttajat osaa työskennellä Suomessa, Nichols sanoo.

Suositus: Työnantajien, rekrytoijien ja kollegoiden tulisi oppia tunnistamaan ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta.

Este 3. Suomalaisten kontaktien ja työkokemuksen saamisen vaikeus

Kun verrataan vastavalmistuneita suomalaisia ​​ja kansainvälisiä opiskelijoita, huomio kiinnittyy merkittäviin eroihin työkokemuksessa ja työllistymisessä.

29 % suomalaisista vastavalmistuneista oli kerryttänyt yli kaksi vuotta työkokemusta ja 34 % oli kerryttänyt 1-2 vuotta työkokemusta omalta alaltaan. Kansainvälisistä opiskelijoista vain 4 % oli kerryttänyt yli kaksi vuotta työkokemusta ja 16 % oli kerryttänyt 1-2 vuotta kokemusta omalta alaltaan valmistumisen hetkellä.

Lisäksi kansainväliset opiskelijat tekevät useammin opinnäytetyönsä yhteistyössä yliopiston kanssa (33 %) kuin suomalaiset opiskelijat (16 %). 67 % suomalaisista opiskelijoista ja 36 % kansainvälisistä opiskelijoista teki opinnäytetyönsä yhteistyössä yrityksen kanssa.

Kansainvälisistä opiskelijoista kaksi kertaa useampi on työttömänä valmistuessaan kuin suomalaisista.

Nämä erot vaikuttavat valtavasti työllistymiseen valmistuessa. Kansainvälisistä opiskelijoista kaksi kertaa useampi on työttömänä valmistuessaan kuin suomalaisista.

– Kansainväliset opiskelijat ovat yleensä kaksivuotisissa maisteriohjelmissa, kun taas suomalaiset opiskelijat ovat usein opiskelleet 5 vuotta ennen valmistumistaan. Tämän myötä suomalaisilla opiskelijoilla on ollut enemmän aikaa hankkia työkokemusta, mikä auttaa heitä löytämään työpaikan myös valmistumisen jälkeen, Virsinger kuvailee.

– TEKin tutkimusten tulokset korostavat kontaktien tärkeyttä, ja niitä kansainvälisiltä opiskelijoilta puuttuu. Kannustamme yrityksiä ja yliopistoja yhteistyöhön ja tarjoamaan harjoittelupaikkoja, opinnäytetyöpaikkoja ja muita vastaavia mahdollisuuksia kansainvälisille opiskelijoille jo opintojen aikana. Tämä auttaisi kansainvälisiä opiskelijoita luomaan kontakteja ja tutustumaan suomalaiseen työmarkkinaan käytännössä, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Suositus: Yliopistojen ja yritysten tulisi luoda opiskelijoille mahdollisuuksia kerryttää työkokemusta Suomessa.

Este 4. Byrokratia

Kansainvälisten tekniikan alan osaajien saaminen Suomeen on vasta ensimmäinen askel - meidän pitäisi saada heidät myös jäämään. Suomeen muuttamisen ja Suomeen jäämisen prosessit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin houkuttelevia. Esimerkiksi oleskelulupaprosessi on usein erittäin työläs ja pitkäkestoinen.

- Esimerkiksi esteitä EU:n ulkopuolisten kansalaisten palkkaamiselle olisi poistettava, oleskelulupien käsittelyaikaa lyhennettävä ja viisumien tulovaatimuksia madallettava, Nichols listaa.

Suositus: Hallituksen ja muiden tahojen tulisi päivittää prosessit, joilla ulkomaalaisia ​​lahjakkuuksia houkutellaan Suomeen.

Este 5. Puutteellinen tieto suomalaisista työmarkkinoista ja työntekijän oikeuksista

Suomalaiset työmarkkinat perustuvat lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin, joilla turvataan työntekijöiden oikeudet. Maahanmuuttajilla on usein heikot tiedot suomalaisista käytännöistä ja omista oikeuksistaan.

– Huomasimme, että maahanmuuttajien tietämättömyyttä työntekijän eduista ​​ja oikeuksista ​​käytetään joskus hyväksi, esimerkiksi heille ei kerrota, että heillä on oikeus palkalliseen sairauslomaan, Virsinger selittää.

Suositus: Ammattijärjestöjen tulisi tarjota lisätietoja ja palveluja englanniksi.

 

Lähteet:

¹ Statistics Finland Persons with foreign background. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…

² Statistics Finland, StatFin-online / Employment service statistics (Ministry of Economic Affairs and Employment)

³https://findikaattori.fi/en/34

Mitä me TEKissä opimme ei-suomenkielisten rekrytoinnista?

Shannon Nicholsin ja Patricia Virsingerin rekrytointi opetti myös meille, missä on varaa parantaa.

– Esimerkiksi intranetimme oli vain suomeksi ennen kuin Shannon ja Patricia rekrytoitiin. Meillä ei myöskään ollut verkkosivuillamme englanniksi tietoa TEKistä työnantajana. Nämä olivat esimerkkejä konkreettisista asioista, jotka meidän piti korjata, kuvailee TEKin henkilöstöjohtaja Kati Johansson.

Tiimin, jossa Nichols ja Virsinger työskentelivät, oli myös muutettava käytäntöjään. Tiimikokoukset, sähköpostit ja keskustelut vaihtuivat suomesta englanniksi.

– Tutkimustiimimme vaihtoi todella sujuvasti työskentelemään englanniksi, kuten myös kesäharjoittelijamme kommentoivat, kehuu TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, joka oli Nicholsin ja Virsingerin ohjaaja.

– Tärkeintä oli, että kaikilla oli avoin asenne, ei se osasivatko he puhua täydellistä englantia tai suomea, Bairoh muistuttaa.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen.

– Opimme paljon ja saimme arvokasta palautetta, joka opetti esimerkiksi ottamaan kieliasiat huomioon sisäisessä viestinnässämme. Olemme myös osallistuneet Väestöliiton Recognizing International Talent -kampanjaan, jossa pohdimme muun muassa rekrytointien kielitaitovaatimuksia sekä vahvistamme työyhteisön kielitietoisuutta ja inklusiivisuutta, Johansson sanoo.