Motivaatio on ihmisen käyttövoima, jota tarvitaan minkä tahansa asian tekemiseksi. Se on myös yksi mielekkään ja tavoitteellisen työelämän kulmakivistä.
Moni neuromoninaisiksi itsensä tunteva työntekijä kokee neuromoninaisuuden eli aivojen toiminnan erilaisten ominaisuuksien vaikuttavan oman motivaation johtamiseen. Ehkä sinäkin olet huomannut, että tarvitset enemmän vaihtelua tai enemmän kompleksisuutta kuin työtoverisi, jotta pysyisit vireessä.
Motivaatio ei ole pilvi, joka sopivalla hetkellä laskeutuu inspiraation tavoin ihmisen päähän – se on usein rutiineissa ja raameissa asuva mahdollisuus, johon pitää osata saattaa itsensä. Motivaation johtaminen onkin organisaation jaettu tehtävä. Siksi oman motivaation johtamisen taito on kriittisen tärkeä.
Tässä kahdeksan vinkkiä motivaation johtamiseen erityisesti neuromoninaiseksi itsensä kokeville työntekijöille:
1. Hyödynnä oma erityisosaaminen ja erityiskiinnostuksen kohteet. Esimerkiksi hakeudu aktiivisesti tehtäviin, jossa oma erityiskiinnostuksesi ja osaamisesi pääsee käyttöön ja laajentuu. Tuo esiin esihenkilölle ja tiimille osaamisesi ja halusi syventää tekemistäsi näillä osa-alueilla. Toiset eivät usein tiedä, missä juuri sinä olet hyvä ja mikä sinua kiinnostaa.
2. Jos motivaatiosi meinaa murentua keskittymisen haasteisiin, rakenna toistuvia rutiineja ja raameja. Esimerkiksi sovi kollegan kanssa yhteinen hiljaisen työskentelyn slotteja ja kalenteroi nämä. Voitte työstää omia tai yhteisiä tehtäviä, mutta toisen kanssa sovittu aika ja toisen läsnäolo vaikka linjoilla tukee usein motivaatiota. Samoin kalenteroi parhaimpaan vireystilan ikkunoihin eniten laadukasta, intensiivistä ajatustyötä vaativat tehtävät ja pyri luomaan motivaatiolle suotuisat olosuhteet.
3. Jos motivaatiotasi haastavat paineenalaiset sosiaaliset tilanteet tai meteli, johda näitä. Esimerkiksi tee etänä tai toimistopäivien hiljaisempina hetkinä tehtävät, joissa toivot hiljaisuutta. Jos työaikasi on liukuva, mene toimistolle kello 7, tai jää pidemmäksi aikaa joku ilta, ja kasaa näihin hetkiin keskittymistä eniten vaativat tehtävät. Tarkkaile, mitkä sosiaaliset tilanteet tuovat sinulle energiaa ja mitkä vievät. Älä väistele ryhmäkeskusteluja, vaan uita itseäsi tarkoituksella näihin, jotta pystyt olemaan ryhmällesi itse hyödyksi, ja jotta pääset itse jaetun tiedon ja toisten ihmisten tuen pariin. Jos lataudut yksin olemalla, kalenteroi näitä päiviä ja kerää energiaa tästä.
4. Huolehdi tauoista ja johda fyysistä energiaasi .
5. Poista työstäsi motivaation kutistajia – tarkkaile motivaatiotasi kahden viikon ajan ja tee suunnitelma motivaation nitistäjien taklaamiseksi!
6. Jos haluat lisää autonomiaa, johda sitä. Esimerkiksi sano esihenkilölle, mistä projektin osista haluaisit olla enemmän itse vastuussa, tai kerro tiimille, miten ehdottaisit, että asioita hoidetaan. Jos ääneen puheeksi ottaminen on hankalan tuntuista, laita viesti tiimin vetäjälle tai lisää avoimeen tiimikokousagendaan omana ehdotuksenasi ”projektin vastuista keskustelu”.
7. Jos motivaatiotasi parantaa yhdessä tekeminen ja toisilta saatu palaute, lisää näitä. Pyydä esihenkilöltäsi fokusoidusti palautetta asiasta, jossa haluat mennä eteenpäin. Kysy tiimiläisiltäsi tai työpariltasi palautetta. Joskus palautetta parhaiten saa sillä, että sopii jonkun kanssa palautteen antamisesta puolin ja toisin. Kokeile eri käytäntöjä! Hakeudu myös aktiivisesti toisten kanssa tekemiseen, jos huomaat, että yksin tehdessä motivaatio meinaa nuupahtaa.
8. Ole aktiivinen motivaatiosi johtaja – älä jätä tätä yrityksesi tai esihenkilösi tehtäväksi!
Kirjoittaja on organisaatiopsykologi, joka valmentaa työyhteisöjä ja esihenkilöitä neuromoninaisuuden hyvässä käsittelyssä työpaikalla.