Helsingin Sanomat pohti pääkirjoituksessaan (30.10.2025), että kun sirujätti Nvidia osti miljardilla dollarilla Nokian osakkeita, kauppaa ja sen järkevyyttä voi pohtia sumean logiikan avulla. Sumean logiikan mukaan epävarmuuden vallitessa on kaikesta huolimatta luovittava kohti toivottua päämäärää.
HS vertasi tekoälyä sähköön. Kun sähkö valjastettiin kehittämään teollisuutta ja muuta yhteiskuntaa, kukaan ei tiennyt, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan tulevaisuudessa. Sama pätee Nvidian ja Nokian strategiseen kumppanuuteen. Meillä ei ole harmainta aavistusta siitä, mitä kaikkea tekoälystä voi kehittyä, mutta silti kaikille on selvää, että sitä kohti on mentävä.
Isot firmat toimivat siten kuin bisnesmielessä parhaaksi näkevät. Valtiot kilpailevat siitä, mitkä niistä vetävät pisimmän korren tekoälyvallankumouksessa. Isojen pelureiden toimien seuraamukset kohdistuvat ruohonjuuritasoon, ihmisiin – meihin, jotka teemme töitä erilaisissa organisaatioissa. Esimerkiksi Nvidian ja Nokian yhteistyökuviot voivat heijastua asiantuntijatyöhön tavoilla, joista meillä ei vielä ole mitään käsitystä.
Yleinen hokema on, että tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä dramaattisesti. Ilmassa on paljon pelkoa ja epävarmuutta. Turvattomuutta aiheuttaa kysymys siitä, viekö tekoäly jossain vaiheessa omat työt tai riittääkö oma osaaminen työelämässä. Tai opiskelevatko omat lapset alaa, jossa riittää töitä tulevaisuudessa. Ehkä ihmiset pohtivat samantyyppisiä asioita silloinkin, kun sähkö valtasi maailmaa.
Emme silti voi pitkään haparoida sumussa. Matkamme tekoälyyn kaipaa askelmerkkejä.
Käytännössä se tarkoittaa satsaamista tekoälyjohtamiseen. Tekoälyjohtaminen on päätöksentekoa siitä, mitä työkaluja käytetään, mikä on henkilöstön AI-osaamisen minimitaso ja millaisella koulutuksella AI-osaamisesta pidetään huolta. Tekoälyjohtaminen on myös ihmisten rohkaisemista kokeiluihin ja keskusteluun. Me kaikki kaipaamme vastauksia, mitä tekoäly merkitsee juuri minulle.
Tekniikan asiantuntijat ovat tekoälyn omaksumisessa edelläkävijöitä, mutta heidänkin joukossaan on eroja. Osa jo hifistelee, toiset ovat vasta alkumatkalla. Molemmat ryhmät tarvitsevat omantasoistaan koulutusta tekoälylukutaitoon ja -tekemiseen. Johtajien tehtävä on varmistaa, että ei synny tekoälyeliittiä, eikä kukaan jää kehityksen ulkopuolelle. Johdon on myös tärkeää linjata se, mikä osa työstä on aina ihmisen tekemää.
Askelmerkit antavat suuntaa ja toivoa. Sähkökin toi paljon hyvää. Luotetaan, että niin käy myös tekoälyn kanssa. Toiveikasta loppuvuotta!
Kirjoitus on julkaistu aiemmin TEK-lehden 5/2025 kolumnina.
