Luotto pelaa kummallakin puolella pöytää

24.9.2021
|
Uutinen

Luottamusmies Heikki Harju edustaa työpaikallaan kaikkia ylempiä toimihenkilöitä. Tukalilta tilanteilta on joskus vaikea välttyä.

Neste Engineering Solutions Oy:n luottamusmies Heikki Harju saa neuvoa pomoporrastakin.

– Joskus joudun sanomaan, että älä tee tätä. Olen sinunkin edustajasi. Joudut ongelmiin, jos teet näin, Harju naurahtaa.

Harju edustaa työpaikallaan Nesteen Porvoon tuotantolaitoksilla Kilpilahdessa satoja ylempiä toimihenkilöitä, ja joukossa on sekä alaisia että esihenkilöitä.

Parasta tietysti on, kun pystyy auttamaan muita.

Pääosa Harjun luottamusmiestoimintaan käyttämästä ajasta kuluu jäsenistön neuvontaan palkka- ja työsuhdeasioissa.

– Melkein päivittäin joku kysyy palkoista tai irtisanomisajoista, kun on vaihtamassa työpaikkaa. Riitatapauksia tulee harvoin, mutta ne ovat aina ikäviä.

Tilanne on erityisen kinkkinen, jos kiistatilanteessa sekä työnantajan edustaja että työntekijät ovat kummatkin liiton jäseniä.

”Paikallinen sopiminen on tosi kivaa”

Heikki Harju on nimenomaan luottamusmies, mutta henkilöstön edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä muitakin nimityksiä, kuten luottamushenkilö, yhteyshenkilö ja luottamusvaltuutettu.

– Itse kyllä käytän pelkkää sanaa luotto. Niin tekevät yleisesti kaikki muutkin.

Luotot edustavat ja auttavat työpaikoilla henkilöstöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja ongelmissa. He toimivat virallisina neuvottelijoina ja sopijoina työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Erityisen ajankohtaiseksi luottojen aseman tekee se, että he ovat henkilöstön edustajia paikallisessa sopimisessa. Työnantajat ovat viime aikoina olleet erityisen kiinnostuneita paikallisen sopimisen laajentamisesta.

– Ihan en ole tajunnut, mitä muut työnantajat oikein meuhkaavat. Mikään ei estä sopimasta paikallisesti, kunhan ei sovita huonommista työehdoista kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu.

Heikki Harjun mukaan paikallinen sopiminen on Neste Engineering Solutionsissa ylempien toimihenkilöiden osalta jo arkea.

– Itse asiassa paikallinen sopiminen on tosi kivaa. Meillä sopiminen on sujunut oikein hyvin ja työnantajakin on oivaltanut, että asiat sujuvat paremmin, kun niistä sovitaan etukäteen.

Esimerkkinä Harju kertoo tuoreen tilanteen, jossa jalostamolla oli määräaikaishuollon vuoksi suurseisokki.

– Keskustelimme siitä, mistä asioista voi tulla ongelmia ja miten ne voi välttää. Tällaisissa neuvottelupöydissä tykkään olla. Eivät luottamushenkilöt ole vastustajia vaan hyvinkin arvokkaita pelikavereita.

Harju kehuu myös työnantajansa pelisilmää, kun suunnittelu- ja konsulttialan työnseisaukset alkoivat vuoden 2019 joulukuussa. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN halusi vauhdittaa neuvotteluja työnseisauksilla ja Heikki Harjukin seisoi jalostamon portilla lakkovahtiliivit päällä.

– Uusi toimitusjohtaja sanoi, että hetkinen, ei firman sisällä ole mitään riitaa, eikä sitä kannata täällä tehdäkään. Saa olla lakossa, jos haluaa, ja tämän voi hoitaa myös kivasti. Ja kivasti se menikin. Edellisellä kerralla oli riitaa jopa siitä, saako lakkovahti käydä sisällä vessassa, tällä kertaa naureskeltiin ja moikattiin aamulla ovella ja päivällä lounasruokalassa.

Palkkakuoppa kismittää

Taannoinen lakko toi uuden työehtosopimukseen, jossa ei puhuttu enää kilpailukyky- eli kiky-tunneista niin kuin ei pitänytkään. Vajaat kaksi vuotta sitten solmittu sopimus päättyy ja on aika solmia taas uusi.
Tällä kertaa Harjua tuskin nähdään portilla.

Aloita ajoissa. – Monet ongelmat ja riidat voi välttää ennakolta. Äkkiliikkeet työmarkkinoilla aiheuttavat ongelmia kaikille, Heikki Harju sanoo.

– Erityisiä kipukohtia ei nyt ole, mutta suunnittelualan palkkataso on jäljessä ylempien toimihenkilöiden yleistä palkkatasoa. Mediaanipalkka on 500 euroa kuukaudessa pienempi kuin esimerkiksi tietotekniikan alalla, tai teknologiateollisuudessa, tai kemiassa.

Harjun mukaan suomalaiset suunnitteluinsinöörit ovat niin halpoja, että siksi ruotsalaiset yritykset ostavat suomalaisia suunnittelutoimistoja.

– Halvemmalla ei taida saada kuin Portugalista, Harju arvioi hymyillen.

”Liiton tehtävä on kaikille jotain”

Heikki Harju on ollut luottamusmiehenä syksystä 2018. Tie luottamusmieheksi oli lopulta lyhyt ja nopea.

– Tämähän ei mene yleensä niin, että on kymmenen ehdokasta, ja sitten äänestetään. Hyvä, jos yksi löytyy, Harju pohjustaa.

– Minulle kävi niin, että lupauduin luottamusmiehen houkuttelemana ensin varaluottamusmieheksi. Sitten yksi keskiviikkoaamu hän soitti, että on lähdössä perjantaina, ehditkö käydä muutaman asian läpi. 600 edustettavaa napsahti sitten kerralla. Vieläkään en tiedä, miksi hän lähti.

Harju on sittemmin viihtynyt roolissaan. Työnantajan kanssa on tehty sopimus, että hän voi käyttää puolet työajastaan luottamusmiestoimintaan. Nyt edustettavia on yrityskauppojen ja toisen luoton valinnan jälkeen reilut 300.

Hankalinta työssä ovat hetket, kun kyse on työpaikkojen vähentämisestä.

– Mutta yt-neuvottelut, ei, eivät ne helppoja ole. Parasta tietysti on, kun pystyy auttamaan muita. Liiton tehtävänä on huolehtia, että kaikki saavat jotain.

Auttaminen onnistuu esimerkiksi tilanteissa, kun kyse on vaikkapa paikallisen sopimisen arjesta.

– Työnantaja saattaa esittää palkkaneuvotteluissa, että leikataan yleiskorotusosaa ja maksetaan enemmän henkilökohtaisia korotuksia, mutta niin, että pieni porukka saa enemmän. Olen täällä selvittänyt nettiäänestyksellä, että selvä enemmistö ei tällaista halua ja tämän mukaan olemme sitten toimineet.

Harjun mielestä luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan tavallista enemmän oman työpaikkansa asioihin muutenkin.

–Tässä roolissa saa enemmän tietoa siitä, missä mennään ja mitä yrityksessä tapahtuu parhaillaan. Pääsen myös vaikuttamaan muutoksiin. Muutos ei ole aina pahasta varsinkaan, kun kyse on toimintakulttuurin kehittämisestä tai me-hengen kohottamisesta. Nautin sellaisesta työstä. 

Heikki Harju

Syntynyt: 1983

Ammatti: Koulutussimulaattori-insinööri ja Scrum Product Owner, Neste Engineering Solutions

Koulutus: DI, kemiantekniikka, Teknillinen korkeakoulu / Aalto-yliopisto