Luottamustoimet näyttivät suunnan

|
Uutinen

Joonas Grönlund haluaa auttaa opiskelijoita elämään vihreää elämää. Hän yrittää myös mahdollistaa heidän jäämisensä Lappeenrannan alueelle.

Joonas Grönlund on aina hakeutunut aktiivisesti luottamustehtäviin. Jo lukioaikana Turussa hän toimi oppilaskunnassa.

– Oli se varmaan aika selvää jo alusta, että tulen päätymään Lappeenrannassa ylioppilaskunnan tehtäviin.

Sitä Grönlund ei kuitenkaan arvannut, että luottamustehtävät näyttävät hänelle työurankin suunnan nykyiseen tehtävään Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) toiminnanjohtajaksi.

Tätä ennen ehti kuitenkin tapahtua paljon. Grönlund toimi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Koneenrakennuskillan varapuheenjohtajana vuosina 2000–2001, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana 2001–2002 ja edustajiston puheenjohtajana 2003. Lisäksi hän toimi erilaisissa TEKin tehtävissä lähes koko opiskeluaikansa.

Grönlund toimi myös ylioppilaskunnan edustajana LOASin hallituksessa 2000–2004.

– Olen päässyt tekemään monenlaista opiskelijoiden hyväksi.

Näytön paikka

Vuonna 2004 Grönlund oli eduskunnassa lappeenrantalaisen kansanedustaja Reijo Paajasen (kok) vieraana.

– Hänellä oli avustajanaan sellainen nuori lupaus, Juho Romakkaniemi. Juho puhui minut ympäri lähtemään kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Grönlund jäi kolmen äänen päähän valinnasta. Hän pääsi kuitenkin varajäseneksi Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon.

– Aina oli joku pois, joten istuin kaikissa valtuuston kokouksissa.

Grönlund nousi jälleen myös LOASin hallitukseen, tällä kertaa kaupungin edustajana.

Seuraavissa kunnallisvaaleissa Grönlund pääsi läpi.

Vuonna 2012 LOAS etsi palvelupäällikköä. Ideana oli, että jos uusi palvelupäällikkö osoittautuu päteväksi, hänet nostetaan myöhemmin toiminnanjohtajaksi. Grönlund haki ja sai paikan palvelupäällikkönä.

Grönlund puhuu kolmen vuoden diilistä. Sinä aikana hän osoitti arvonsa ja LOASin hallitus valitsi hänet toiminnanjohtajaksi vuonna 2015.

Vihreitä valintoja

Lappeenrannan kaupunki tunnetaan rikossarja-Sorjosen lisäksi uusiutuvan energian ja vihreän teknologian tutkimuksesta ja yrityksistä. 

– Kaupunki on lähtenyt voimakkaasti vihreyteen mukaan. Täällä on esimerkiksi sähkömoottoriteknologian tutkimus kansainvälistä huippua ja Pohjoismaiden suurimmat tutkimushankkeet uusiutuvasta energiasta, Grönlund kertoo.

Myös LOASin asukkaille ympäristöystävällisyys on tärkeä asia. Tämä näkyy LOASin valinnoissa.

Vuonna 2016 LOAS rakensi talon, jossa käytetään maalämpöä. Naapuritalon katolla puolestaan on 9 kW tehon aurinkopaneelit.

Nyt suunnitteilla on 15-kerroksinen talo, jonka koko eteläseinää peittäisivät aurinkopaneelit. Lisäksi sinne suunnitellaan tutkimuspilottia virtsan talteenottoon ja hyödyntämiseen.

LOAS on myös hankkinut yhteiskäyttöpolkupyöriä yhdessä kaupungin kanssa ja ottaa syksyllä käyttöön yhteiskäyttöautoja.

Opiskelijat viihtyvät

Kaupunginpäättäjänä ja LOASin toiminnanjohtajana Grönlund haluaa mahdollistaa opiskelijoille samankaltaisen polun kuin hänellä itsellään on ollut. Kun Grönlund harkitsi lukion jälkeen opiskelupaikkaa, ei hänellä ollut mitään siteitä Lappeenrantaan.

– Kaikki kaverit aikoivat Otaniemeen. Minä halusin jonnekin muualle.

Esimerkit osoittavat, että Lappeenrannan alueella on mahdollista rakentaa kansainvälisesti kiinnostava yritys.

Grönlundin ei tarvinnut katua päätöstään.

– Täällä kaikki tulevat jostain muualta, joten he joutuvat rakentamaan elämänsä uudestaan ja etsimään uudet kaverit. Se teki opiskelusta ja opiskelijaelämästä tosi yhteisöllistä. 

Elämä juurrutti Grönlundin Lappeenrantaan. Nyt hänellä on puoliso ja kaksi pientä lasta.

Grönlund haluaa auttaa siinä, että kaupunki saisi houkuteltua uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja alueelle.

– Todella moni opiskelija haluaisi jäädä tänne alueelle asumaan. Kaikille diplomi-insinööreille ei vaan riitä täällä töitä.

Toisaalta tuulivoimalan turbiineja valmistavan Switchin ja sähkövoimateknologiayhtiö Visedon kaltaiset esimerkit osoittavat, että alueella on mahdollista rakentaa kansainvälisesti kiinnostava yritys.

Visedo osoittautui niin kiinnostavaksi, että tanskalainen Danfoss osti sen loppuvuonna 2017.

Kohti hiiletöntä kaupunkia

Lappeenrannassa noin 12 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee energia- ja ympäristöliiketoiminnan parissa (koko Suomessa 9 prosenttia).

Lappeenrannan seudun teknologiakeskittymä työllistää yli 4 000 teknologia-alan osaajaa. Yliopiston tutkimustoiminnasta on syntynyt useita teknologiayrityksiä, kuten ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods ja kaasuturbiineja valmistava Aurelia Turbines.

Lappeenrannasta on noin kahden tunnin junamatka sekä Helsinkiin että Pietariin.