Kenen asia kansainvälisen osaajan kotiutuminen Suomeen on? Tietotekniikan diplomi-insinöörin Artur Brutyanin mielestä iso vastuu on hänellä itsellään. Hänestä on keskeistä olla avoin ihmisiä kohtaan ja elää kuin suomalainen.
– Jos kunnioitan paikallista kulttuuria ja tapaa toimia, minut hyväksytään, hän summaa onnistuneen integraationsa salaisuuden.
Brutyan on työskennellyt Suomessa ICT-alan senioritehtävissä yli 12 vuotta, pisimpään If-vakuutusyhtiössä. Hänen työllistymisensä ei tyssännyt kielimuuriin. Brutyan on tehnyt koko ajan töitä englanniksi, mikä on monille ohjelmistokehittäjille mahdollista Suomessa.
– If toimii pohjoismaissa ja Baltiassa, ja teemme töitä yli maarajojen. Yhtiön virallinen työkieli on englanti, ja kaikki dokumentaatio on englanniksi, hän selittää.
Turussa asuvalla Brutyanilla on suomalainen vaimo, kaksi päiväkoti-ikäistä lasta ja ystäviä, jotka hän on löytänyt juoksu- ja avantoharrastusten kautta. Hän ei allekirjoita väitettä sulkeutuneista ja vaikeasti lähestyttävistä suomalaisista.
– Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla. Kun laittaa itsensä likoon, löytää kyllä samanmielisiä ihmisiä.
Opinnot toivat Suomeen
Laadukkaat ja tuolloin maksuttomat maisteriopinnot houkuttelivat Brutyanin alun perin Suomeen. Elinkustannukset olivat kohtuulliset muihin pohjoismaihin verrattuna, ja olennaiset tiedot opiskeluun ja elämiseen liittyen löytyivät helposti verkosta.
Hän valmistui erinomaisin arvosanoin diplomi-insinööriksi Tampereen silloisen teknillisen yliopiston kansainvälisestä maisteriohjelmasta ja teki opintojensa ohessa opetustöitä yliopistolla.
Ensimmäisen työn saaminen ei ollut helppoa. Brutyan lähetti viitisenkymmentä hakemusta ja sai kaksi vastausta. Hän arvelee, että vieraskielinen sukunimi saattoi vaikuttaa työnantajien suhtautumiseen. Vain yksi työpaikka ilmoitti palkkaamisen esteeksi kielitaidon.
– Mutta aina kun olen päässyt työhaussa haastatteluun, olen edennyt pitkälle.
Brutyanin oleskelulupa edellytti, että töitä pitää löytää kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Hän työllistyi täpärästi juuri ennen ajan umpeutumista oppimisteknologiayritys Upknowledgeen Helsinkiin.
Lämmin ilmapiiri tuo menestystä
Valtaosan urastaan Brutyan on työskennellyt Turusta, ensin If-vakuutusyhtiössä, sitten muutaman vuoden Telialla ja nyt uudelleen Ifillä. Hänen nykyinen tittelinsä on Cloud Security Architect.
– Autan ohjelmistokehittäjiämme rakentamaan tietoturvallisia ratkaisuja. Lisäksi huolehdin, että Ifin pilviekosysteemi täyttää viranomais- ja sääntelyvaatimukset, ja että se on suojattu kyberhyökkäyksiltä, Brutyan summaa työnkuvaansa.
Hänellä on ollut tervetullut olo kaikissa työpaikoissaan, mikä on hänestä työssä viihtymisen edellytys. Hänen kanssaan on puhuttu englantia ja hänet on otettu mukaan kaikkiin työ- ja virkistystapahtumiin.
– Ja tärkeintä on, etten ole koskaan kokenut syrjintää.
Brutyan uskoo, että työntekijöiden hyvinvointi on avain yrityksen menestykseen. Ifillä hän on osa yli 1 300 ammattilaisen IT-yhteisöä. Hän kehuu yrityksen perehdytystä, tukipalveluja sekä lämmintä työilmapiiriä. Sitä vaalitaan monenlaisin tapahtumin, joissa tehdään muutakin kuin töitä.
Kansainvälisiä osaajia tarvitaan
Brutyanista on päivänselvää, että jos Suomen talouden halutaan kasvavan, tänne tarvitaan lisää kansainvälisiä, korkeakoulutettuja osaajia.
Suomi olisi hänestä houkuttelevampi kohdemaa, jos palkat olisivat kilpailukykyisempiä. Hän toivoisi, että suomalaisyritykset käyttäisivät useammin erilaisia kannustimia työntekijöiden sitouttamiseen. Esimerkkinä hän heittää ehdolliset osakkeet (engl. restricted stock units, RSU).
Toinen avainkysymys on suomen kieli. Brutyan ei odota Suomen työelämän muuttuvan englanninkieliseksi. Hänestä yritysten kannattaisi silti pohtia kielitaitovaatimuksiaan ja tukea työntekijöitään suomen kielen opinnoissa, mikäli kieltä tarvitaan työarjessa.
– Itse pystyn pitämään yllä kevyttä jutustelua suomeksi. Haluan oppia kielen, mutta se vie aikaa, koska elämä on kiireistä, hän naurahtaa.
Brutyanin mukaan hänen osaamistasonsa työpaikkoja tulee Suomessa auki harvoin, ja niiden löytäminen edellyttää vahvoja verkostoja. Hänestä TEK voisi olla houkutteleva kansainvälisille osaajille, jos järjestö auttaisi heitä verkostoitumaan suomalaisessa työelämässä.
– Olisi upeaa, jos TEK järjestäisi jäsenilleen esimerkiksi erityisalakohtaisia huippuosaajien tapaamisia.
Huolestuttavia signaaleja
Yhä harvempi tekniikan alan kansainvälinen osaaja haluaa jäädä Suomeen, käy ilmi TEKin ja Insinööriliiton toteuttamasta International Technology Experts 2025 -tutkimuksesta. Vain alle puolet kyselytutkimuksen vastaajista suosittelisi Suomea asuinpaikkana.
Armeniassa syntynyt Brutyan on ollut varaukseton Suomen suosittelija, mutta nyt hän seuraa yhteiskuntaa huolestuneena. Tutkimukseen vastanneiden tavoin häntä huolettavat Suomen tiukentunut maahanmuuttolainsäädäntö ja huonontunut yleinen taloustilanne.
Hän aistii myös nationalististen asenteiden vahvistumista väestön keskuudessa. Hän pohtii, onko hänen lapsillaan 10–20 vuoden päästä yhtä hyvä elämä Suomessa kuin hänellä on nyt.
– En halua, että he tuntisivat, että he eivät kuulu tänne.
Yleisemmin Brutyan pohtii, että jos huippuosaaja tavoittelee korkeaa palkkaa, vahvaa urakehitystä ja taloudellista menestystä, maailmassa on houkuttelevampiakin vaihtoehtoja kuin Suomi.
– Mutta jos pitää tärkeänä luontoa, elämän tasapainoa ja omaa tilaa, Suomi on yhä yksi parhaista paikoista maailmassa. Kaipa tässä on lopulta kyse siitä, mitä asioita arvostaa eniten.
Huippuosaaja tulee Suomeen hyvän elämän perässä
Suomalaiset yritykset eivät pärjää kansainvälisten osaajien houkuttelussa kovin hyvin, summaa aihealuetta pitkään seurannut Siirtolaisuusinstituutin tutkija Mika Raunio. Suomi houkuttelee ensisijaisesti perheorientoituneita ihmisiä, jotka hakevat hyvää elämää.
– Uraorientoituneille aasialaisille ja eurooppalaisille huippuosaajille USA on ainakin ollut ykkönen teknologiaosaamisen ja uralla etenemisen kannalta, Iso-Britannia kakkonen etenkin aasialaisille, Raunio sanoo.
Hänen mukaansa sekä Suomen julkinen että yksityinen sektori tarjoavat yrityksille tällä hetkellä monipuolisia palveluita esimerkiksi kansainvälisten osaajien rekrytointiin, lupaprosesseihin ja osaajien perheiden tarpeisiin. Haasteena on, että työnantajat eivät tunne palveluita kovin hyvin.
– Osa kansainvälisiä osaajia rekrytoineistakin yrityksistä sanoo, ettei tämä osaaminen ole heillä kovin hyvää. Se on ymmärrettävää, jos tällaisia rekrytointeja on harvoin.
Kansainvälisiä osaajia houkuteltaessa yrityksen brändillä ja työnantajakuvalla on väliä. Raunion mukaan rekrytointi helpottuu, jos oma tuote tai osaaminen on alalla tunnettu. Usein kansainväliset osaajat rekrytoidaan yrityksen omien verkostojen avulla.
– Tässä isoilla yrityksillä on tietenkin ihan erilainen asema kuin pienillä startupeilla.
Raunio puhuu monimuotoisuusjohtamisen tärkeydestä erityisesti kansainvälisissä työyhteisöissä: että ihmiset otetaan huomioon yksilöinä ja yritykseen luodaan yhdenvertainen ja mukaan ottava ilmapiiri. Erityisesti teknologiayrityksissä ollaan Raunion mukaan tässä taitavia.
– Siitäkin on tutkimuksia, että kun työntekijä tuntee kuuluvansa työyhteisöön, se parantaa myös organisaation innovatiivisuutta.
Raunio huomauttaa, että yritysten kyky toimia vieraskielisten ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa tulee ylipäätään yhä oleellisemmaksi, kun Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Hän arvioi, että jo nyt 40 prosenttia Suomen työmarkkinoille vuosittain tulevista ihmisistä on vieraskielisiä.