Työnantajien toimintalogiikka on viime vuosina herättänyt ihmetystä. Keskusjärjestö EK vetäytyi sopimustoiminnasta ja vaatii lisää paikallista sopimista, mutta tahtoo silti koordinoida palkkaratkaisuja. Raportin kirjoittaja FT Maiju Wuokko analysoi työnantajien ristiriitaisilta vaikuttavia tekoja ja selittää, millaisia motiiveja niiden taustalta löytyy.
Teknologiateollisuus ry:n toiminta lukeutuu Wuokon sanoin ”työnantajapuolen erikoisimpiin tasapainotemppuihin yrityskohtaisen ja liittotason sopimisen välillä”. Järjestö lopetti sopimusten tekemisen mutta avusti niitä jäsenyrityksiään, jotka halusivat itselleen yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Lisäksi niille yrityksille, jotka halusivat yhä noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta, perustettiin uusi järjestö nimeltä Teknologiateollisuuden työnantajat ry.
Yrityskohtainen sopiminen osoittautui paljon vähemmän houkuttelevaksi kuin sen puolestapuhujat olivat antaneet ymmärtää. ”Tes-järjestöön” liittyi niin paljon yrityksiä, että 65 prosenttia teknologiateollisuuden työvoimasta tuli työehtosopimusten piiriin, ja tessit pysyivät yleissitovina kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi tietotekniikan palvelualalla.
Wuokko kuvailee EK:n viime vuosina tavoitelleen ”koordinoitua hajauttamista” eli mallia, jossa valta sopia on periaatteessa liitoilla, mutta keskusjärjestö valvoo tiukasti, että niiden sopimukset eivät tule liian kalliiksi. EK siis haluaa yhä säilyttää itsellään työmarkkinavaltaa ja samanaikaisesti lobata tavoitteitaan eteenpäin politiikan kautta. (Tutustu raporttiin täällä.)
Suomen hallitus puuttuu työmarkkinoihin ennennäkemättömällä tavalla
Raportin julkistustilaisuudessa Musiikkitalolla keskiviikkona 7.2. kommentoitiin Suomen hallituksen puuttumista työmarkkinoihin poikkeuksellisena ja kritisoitiin tapaa vedota pohjoismaiseen malliin.
– Missään muussa Pohjoismaassa hallitus ei ole tehnyt yhtä laajaa ja yksipuolista interventiota työmarkkinoille. Tämä vie poispäin muista Pohjoismaista ja tekee kyseenalaiseksi perustella uudistuksia pohjoismaisella mallilla, kommentoi VTT Ilkka Kärrylä Turun Yliopistosta.
Hänen mukaansa monissa asioissa mennään jo pidemmälle kuin muissa Pohjoismaissa mainiten esimerkkinä ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikkouden.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoi olevansa erityisen huolissaan hallituksen uudistusten vaikutuksista nuoriin.
– Kun nuori tulee työmarkkinoille, hän saattaa ottaa vastaan perusteettomasti määräaikaisen seitsemän kuukauden työpestin. Sinä aikana hän ei pysty ottamaan vastaan muita työpaikkoja. Jos hänellä ei ole muuta työkokemusta, hän ei saa seitsemän kuukauden pätkällä edes ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa täyteen.
OKT Lasse Laatusen mukaan työnantaja on harrastanut paljon mielikuvapolitikointia. Se on luonut mielikuvaa, että Suomi on takapajula ja Ruotsissa kaikki on paremmin. Hänen mielestään maiden työmarkkinajärjestelmiä tulisi verrata kokonaisuuksina eikä yksittäisiä asioita nostaen.
– Väittäisin, että Suomessa on jo nyt kokonaisuus työnantajan kannalta paremmin kuin Ruotsissa. En ole voinut päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että nyt on menossa ennennäkemätön määrätietoinen vääntö vallasta työmarkkinoilla. Poliittisia työtaisteluita halutaan rajoittaa, koska uskotaan, että tulevatkin hallitukset haluavat puuttua työmarkkinoihin lainsäädännöllä, EK:ssa työmarkkinajohtajana vuosina 2012–2014 toiminut Laatunen toteaa.
Hankenin emeritusprofessori Niklas Bruun muistutti, mitä Ruotsissa tapahtui 90-luvulla.
– Ruotsin EK teki 90-luvulla samaa kuin Suomen EK nyt. He ilmoittivat, etteivät he enää tee sopimuksia. Sen sijaan he lähtivät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Mutta kun demarit pääsivät taas valtaan, niin kaikki työnantajapuolta hyödyttänyt lainsäädäntö kumottiin.
Bruunin mukaan nykyään Ruotsin EK on merkittävä sopija. Se noudattaa täysin toista linjaa kuin mitä Suomen EK tällä hetkellä tekee. Ruotsissa paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimuksiin. Niiden sisällä on sitä joustavuutta.
TEK on Teollisuuden palkansaajien jäsenyhdistys ja TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen toimii tällä hetkellä järjestön puheenjohtajana.