Palkkaero kasvaa matkalla johtoon

4.2.2021
|
Uutinen

Naisten ja miesten mediaanipalkoissa on eroa. Mediaanimies tienaa 7 000 euroa vuodessa enemmän kuin mediaaninainen. Ylimmässä johdossa ero on 15 000 euroa.

Tekniikan alan yliopistokoulutettujen naisten palkat jäävät jälkeen saman koulutuksen saaneiden miesten palkoista työuran aikana. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemiset TEKin tuoreimmasta työmarkkinatutkimuksesta.

Työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten mediaanipalkka on 89 prosenttia miesten mediaanipalkasta, kun tarkastellaan kaikkia kokopäivätyössä olleita vastaajia.

Palkkaero miesten hyväksi näkyy kaikilla toimiasematasoilla, ero on suhteellisesti suurin ylimmässä johdossa.

TEKin palkkatutkijan Tuunia Keräsen mukaan palkkaeroa on vaikea selittää tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella, koska selittäviä tekijöitä ei aineistosta löydy.

– Palkkaluvut eivät sisällä ylityökor­vauksia, joten palkkaero ei selity sillä, että miehet tekisivät enemmän ylitöitä. Palkkaero ei näyttäisi selittyvän myöskään sillä, että miehet olisivat naisia aktiivisempia palkka-asioissa. Naisista 13 prosenttia kertoo keskustelevansa säännöllisesti palkastaan esimiehensä kanssa. Miehistä näin tekee joka kymmenes.

Keränen muistuttaa, että työmarkkinatutkimukseen ovat vastanneet henkilöt, joilla on sama koulutustausta ja jotka tekevät samanlaisia tehtäviä.

– Erot eivät häviä, vaikka tarkasteltaisiin pelkkää yksityistä sektoria: sielläkin naisten mediaanipalkka on 89 prosenttia miesten mediaanipalkasta.

Naisten ja miesten välinen ero on kutistunut hieman vuodesta 2008, jolloin ero oli työmarkkinatutkimuksen mukaan 84 prosenttia.

– Tosin aivan viime vuosina ero on pysynyt ennallaan 88 ja 90 prosentin välissä, Keränen kertoo.

DI:n mediaanipalkka ylitti 5 000 euroa

Lokakuussa 2020 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 100 euroa ja keskiarvopalkka 5 564 euroa kuukaudessa. Vuoden 2020 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 543 ja 3 603 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi siis 2,3 prosenttia edellisvuodesta ja vastavalmistuneiden mediaanipalkka 0,7 prosenttia.

Myös muissa tutkintoryhmissä maistereita lukuun ottamatta palkkakehitys oli plussan puolella. Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia. 

Palkka nousi kolmella neljästä

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 75 prosenttia ar­vioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 18 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli hieman suurempi kuin vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksessa.

Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 69 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut.

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 23 prosenttia tällaisista vastaajista. 13 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 10 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkan mediaanikorotus oli 260 euroa, kun se edellisessä tutkimuksessa oli 250 euroa. Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 500 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 600 euron korotuksen kuukausipalkkaan.

Vuonna 2020 yleiskorotus oli useimmilla aloilla 1,3 prosenttia. Niiden toteuttamisesta sovittiin kuitenkin tarkemmin paikallisesti.

Tulospalkkausta eniten teollisuudessa

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä.

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli 69 prosenttia, keskijohdossa 72 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä hieman yli puolet.

Tulospalkkauksen piirissä olleista 80 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna 2019.

Tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli pysynyt ennallaan, seitsemässä prosentissa vuosiansioista. Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa ja muulla yksityisellä sektorilla, joissa osuus oli kahdeksan prosenttia. 

Myös toimiasema vaikuttaa tulospalkkion suuruuteen. Johdossa tulospalkkion mediaani oli kymmenen prosenttia, keskijohdossa kahdeksan prosenttia ja asiantuntijoilla kuusi prosenttia.

Korona näkyi lomautuksina

Työttömien osuus vastaajista vastaushetkellä oli sama kuin edellisvuonna, 2,8 prosenttia. Sen sijaan lomautettujen osuus oli suurempi. Vuonna 2019 kokonaan tai osittain lomautettuna oli 0,3 prosenttia vastaajista, kun nyt osuus oli 1,7 prosenttia. 

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös koronan vaikutusta työmarkkina-asemaan: 11 prosenttia vastaajista kertoi olleensa koronan takia lomautettuna osa-aikaisesti, 4 prosenttia oli ollut lomautettuna kokoaikaisesti ja 3 prosenttia oli ollut työttömänä.

 

Noin 9 500 vastaajaa

Työmarkkinatutkimuksen tiedon­keruu tehtiin loka–marraskuussa 2020, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin hieman alle 9 500, ja vastausprosentti oli 21. Vastaajien määrä väheni hieman edellisvuodesta.

Vastaajista miehiä oli 76 ja naisia 24 prosenttia. Mediaani-ikä oli 41 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 79 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 88 prosenttia oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli kaksi prosenttia.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 95 prosentilla työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos taas kerran kaikille tutkimukseen vastanneille.