Maaret Kallio: Toivo on tekoja, ei vain lämmintä puhetta

Epätoivolle on annettava tilaa, toteaa psykoterapeutti Maaret Kallio. Jos ihmisellä on vaikeaa, hän saa potea sitä. Aina ei tarvitse venyä ja jaksaa. Jo omasta epätoivosta kertominen rauhoittaa kertojan mieltä.

– Kun ihminen saa sanoa, että nyt on raskasta, se luo tilaa toivolle. Asioita ei pidä vatvoa, mutta meidän tulisi opetella olemaan rauhassa myös ikävien aiheiden kanssa.

Kallion mukaan ihmiset sietävät toisten ikäviä asioita yleensä huonosti. Sen sijaan, että olisimme kaverin tukena kaikessa rauhassa, haluamme ohittaa tilanteen – siirtyä jo eteenpäin. Kuittaamme pahan olon helposti ”kyllä se siitä” -letkautuksella tai tsemppipeukulla.

– Ihmisen mieli on kiinnostava. Epätoivoisen olo ei parane, vaikka kaveri kehottaisi miettimään miten vaikeaa sota-aikana oli. Kehotuksesta syntyy vain mielikuva, ettei kaveri kuuntele. 

Maassa oleva kaipaa oikeutusta tunteelleen. Sen saatuaan hänen on helpompi alkaa ajatella, miten tilanteesta pääsee eteenpäin. Tämä pätee niin lapsiin kuin aikuisiin.

– Lapseni oli allapäin koulujutun takia. Minun olisi tehnyt mieli kuitata tilanne sanomalla, että nuo ovat pieniä juttuja, älä välitä. Sen sijaan maltoin kuunnella ja kertoa, että ymmärrän häntä. Vaikkei toisen murheeseen voi välttämättä samaistua, sitä murhetta ei saa kieltää, Kallio sanoo.

Toivosta saa voimaa korona-aikana

Koronapandemia on koetellut ihmisten jaksamista. Suomessa tilanne soutaa ja huopaa – välillä tilanne on jo ollut parempi. Maaret Kallion mukaan ihmiset ovat sinnitelleet ja joustaneet, suunnanneet kohti valoisampaa aikaa. Koronatilanteen pitkittyessä valo tuntuu kuitenkin koko ajan karkaavan kauemmas. Ihmiset joutuvat etsimään toivoa tilanteeseen yhä uudelleen.

– Olisi tärkeää, että maan johdosta alkaen luotaisiin tilaa sille realiteetille, että tämä ottaa koville. Lisäksi yhteiskunnallisessa viestinnässä olisi hyvä tuoda esiin missä mennään, jotta ihmisille syntyy liikkeen tunne. Vaikka edistystä ongelman ratkaisemisessa tapahtuisi millimetri, se on toivon kannalta tärkeää. Ongelmallista on, jos ihmisille syntyy tunne, ettei asialle voi tehdä mitään.

Toivon voima perustuu siihen, että se mitä toivotaan voi oikeasti tapahtua.

Toivo on Kallion mukaan dynaaminen, armollinen ja vaativa voima. Se pohjaa realiteetteihin: missä olen tällä hetkellä ja mitä kohti kurotan. Toivon voima perustuu siihen, että se mitä toivotaan voi oikeasti tapahtua.

– Toivo on myös tekoja, ei vain lämmintä puhetta. Ihminen voi toivoa voivansa paremmin, mutta se ei riitä. Hänen tulee tarkastella tilannettaan ja miettiä, minkälaisia pieniä tekoja hän voi tehdä sen eteen, että toive toteutuu.

Kallion mukaan toivo suuntautuu tulevaan, se on ajatus siitä mitä hyvää tulevalla on tarjottavana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme hallita sitä mitä tapahtuu.

– Kukaan ei voi yksin hallita koronapandemiaa, mutta jokainen voi vahvistaa omaa toivoaan. Kesä tulee joka tapauksessa, siitä voi nyt saada toivoa.

Huolehdi jaksamisestasi

Ihmisen jaksaminen voi kuormittua monesta syystä. Vaikka ihminen pystyy usein vaikuttamaan tilanteeseensa, Kallion mukaan yhteiskunnassamme on vallalla liian yksilökeskeinen puhe.

– Emme ole oman onnemme seppiä. Ihmiselle on tärkeää saada kuulua turvalliseen laumaan, joka suojelee ja inspiroi. Jos mietitään esimerkiksi jaksamista töissä, on hyvä tarkastella saako työntekijä olla oma keskeneräinen itsensä. Onko työyhteisö psykologisesti turvallinen?

Emme ole oman onnemme seppiä.

Miten omasta jaksamisestaan voi pitää huolta?

– Aseta rajat ja etsi elämääsi myös jotain muuta kuin työ, Kallio tiivistää.

Esimerkiksi nyt kun monet tekevät töitä etänä, rajojen asettaminen on tärkeää: milloin teen töitä ja milloin olen vapaalla. Kallion mukaan työn imukin voi olla sudenkuoppa. Työ saattaa olla niin kiinnostavaa, että työntekijä unohtaa pitää taukoja. Kiinnostavakin työ voi väsyttää ja ihmisen omaksumiskyky on rajallinen.

Vastapainoksi työlle Kallio kehottaa etsimään jotakin, mikä vie muihin maailmoihin.

– Pidän todella paljon työstäni psykoterapeuttina, kouluttajana ja kirjailijana, mutta minäkin tarvitsen taukoja. Kunnostan vanhoja huonekaluja ja käyn koiran kanssa lenkillä. Tykkään uida luonnon vesissä ja hiihtää. Silloin en ole kenenkään terapeutti, Kallio sanoo.

Tärkeämpää on miettiä mille sanoo ’kyllä’.

Toivo auttaa jaksamaan. Keskeistä toivossa on Kallion mukaan inhimilliset tavoitteet. Tavoitteiden asettamisessa kannattaa aloittaa arvoista: mikä elämässä on juuri minulle juuri nyt tärkeää? 

– Istu alas itsesi, kumppanisi tai vaikka työporukan kanssa. Mieti mikä on tänä vuonna tai seuraavina kuukausina tärkeää. Usein teemme vähän kaikkea aika hyvin, minkä seurauksena syntyy melko paljon melko huonoa. Palauta fokus, Kallio sanoo.

Jos emme pysähdy miettimään arvojamme, vaarana on että suhaamme eteenpäin niin kuin ennenkin. Silloin elämään saattaa syntyä arvoristiriitoja: elämme vastoin arvojamme. Kallion mukaan se väsyttää ja kuormittaa.

– On tärkeää opetella sanomaan ’ei’, mutta vielä tärkeämpää on miettiä mille sanoo ’kyllä’. Kaikkea ei voi saada eikä ehdi tehdä. Päätä mille varaat aina aikaa.

• Maaret Kallio pitää TEKin jäsenille maksuttoman livestriimin aiheesta ”Voimana toivo” 25.3. klo 17. Ilmoittaudu mukaan tästä. Kallio pitää aiheesta myös verkkokurssia. TEKin livestriimin osallistujat saavat tilaisuuden jälkeen 20 euron alennuskoodin Voimana toivo -verkkokurssille.
• Maaret Kallion tietokirja Voimana toivo julkaistiin maaliskuussa 2020.
• Aiheesta lisää: maaretkallio.com