Kun tavoitteena on kaikille turvallinen työympäristö, katse kannattaa rohkeasti suunnata työpaikan työturvallisuuden avuksi tehtäviin suunnitelmiin. Näitä ovat ainakin työyhteisön kehittämissuunnitelma, työterveyden toimintasuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työpaikkaselvitys. Mitä konkreettisempia nämä dokumentit ovat, sitä paremmin ne antavat osviittaa aktiiviseen tekemiseen, liiallisen kuormituksen poistamiseen ja ennalta ehkäisemiseen.
- Työyhteisön kehittämissuunnitelma tähtää henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Se toimii työkaluna, kun työyhteisössä järjestetään vuoropuhelua muun muassa työvoiman käyttötavoista, henkilöstön rakenteesta ja osaamistarpeista sekä osaamisen kehittämisestä. Konkreettinen kehittämissuunnitelma ottaa huomioon myös henkilöstön tarpeet työssä kullakin hetkellä, työelämässä tapahtuvat muutokset ja ohjaa tekemistä suunnitellusti.
- Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle. Työnantaja ja työterveyshuolto tekevät työterveyden toimintasuunnitelman, jonka tavoite on turvallinen työ, työyhteisö ja -ympäristö. Suunnitelmassa on kirjattuna myös, miten työhön liittyviä terveyshaittoja ja vaaroja ennalta ehkäistään, seurataan ja raportoidaan.
Työnantajalla pitää olla työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältää työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Turvallisuuden ja terveyden edistämisen sekä työkyvyn ylläpitämisen tavoitteet tehdään tämän toimintasuunnitelman pohjalta.
Kun työpaikan toimintaa kehitetään ja suunnitellaan, työnantajan pitää käsitellä niitä henkilöstön edustajien tai jos näitä edustajia ei ole, koko henkilöstön kanssa.
Lakisääteisen työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuolto, ja työnantaja on vastuussa selvityksestä. Työpaikkaselvitys tehdään, kun yhteistyö työterveyshuollon kanssa alkaa ja aina kun työ tai työolosuhteet olennaisesti muuttuvat.
Työterveyshuolto arvioi työstä, työyhteisöstä ja työympäristöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden ja voimavaratekijöiden terveydellistä merkitystä ja niiden vaikutuksia työkykyyn. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työn ja työolosuhteiden merkitys työntekijöiden työkyvylle ja terveydelle.
Selvityksen perusteella työterveyshuolto antaa toimenpide-ehdotuksia siitä, miten työpaikalla mahdollisesti olevia vaara- ja kuormitustekijöitä voidaan hallita.
- Työnantajan kannattaa panostaa ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Tämä tarkoittaa, että laaditaan poissaolotilanteita varten varautumissuunnitelma. Hyvä suunnitelma saadaan, kun tunnistetaan avaintehtävät ja avainhenkilöt. Sen jälkeen avaintehtäville määritellään varahenkilö tai ainakin poissaolotilanteita varten toimintamalli. Lopuksi dokumentoidaan työprosessit huolella. Näin varmistetaan, että varahenkilö pystyy aidosti tehtävät hoitamaan.
Työpaikalle sopivat, ajantasaiset ja kaikkien tiedossa olevat suunnitelmat ovat perusta henkilöstön työhyvinvoinnille, -terveydelle ja -turvallisuudelle. Avoin keskustelu työpaikalla, jokaisen arvostaminen ja kunnioittaminen lisäävät luottamuksen ilmapiiriä. Yhdessä suunnitelmien kanssa näistä muodostuu arjessa toimiva työturvallisuuden kokonaisuus.
Jos työpaikaltasi ei löydy näitä suunnitelmia, sinun kannattaa kysyä niitä henkilöstön edustajaltasi. Mikäli henkilöstön edustajaa ei ole valittu, pyydä työnantajan edustajaa kertomaan suunnitelmista tai näyttämään ne.
Artikkelin kirjoittaja Sirkku Pohja on TEKin työelämäasiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työturvallisuuden kehittämisestä työelämässä.
Työuupumuksen kustannukset ovat suuret yritykselle ja yksilölle
Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle noin 370 euroa. Summaan lasketaan sijaisjärjestelyt, töiden hidastuminen ja ylityöt. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 palkansaajilla oli sairauspoissaoloja noin 13 päivää. Vuositasolla kustannukset ovat yksilön osalta lähes 5 000 euroa.
Sairauspoissaolokustannuksissa on paljon vaihtelua, riippuen yritysten toimialoista. Esimerkiksi yrityksillä, joilla on tuotantovälineitä, poissaolokustannukset voivat olla merkittävästi suurempia. Kuluja koneista ja laitteista tulee, vaikka niitä ei käytettäisi.
Jos yrityksessä on paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, ne tulevat vielä kalliimmiksi. Yritys saa Kelan sairauspäivärahaa vasta yli kymmenen päivää kestävistä poissaoloista. Toki yritykselle on suurehko riski myös pitkittyneistä sairauspoissaoloista. Erityisesti silloin, jos ne johtavat työkyvyttömyyteen.
Muita huomionarvoisia haittoja sairauspoissaoloista on työn sujuvuuden vaikeutuminen, aikataulujen venyminen ja osaamisen menettäminen, joka voi olla hyvin kriittistä yritykselle.
Yksilölle sairauspoissaoloista voi aiheutua taloudellisia ja muita haittoja. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee maksaa sairausajan palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajalta. Siihen lasketaan sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Pidempiä palkanmaksuaikoja on yleensä sovittu työehtosopimuksissa. Ne riippuvat työsuhteen kestosta ja ovat tavallisesti 1–3 kuukautta. Omavastuuajan ylittävissä sairauspoissaoloissa Kela maksaa sairauspäivärahaa, maksimissaan kuitenkin 300 arkipäivältä. Lisäkuluja tuovat mahdolliset hoito- ja lääkekulut, joissa ei ole täysimääräistä Kela-korvausta.
Muita haittoja ovat esimerkiksi fyysinen kipu ja kärsimys. Pitkistä sairauspoissaoloista saattaa aiheutua työntekijälle ahdistusta, masennusta, huolta ja stressiä. Pitkät sairauspoissaolot voivat myös heikentää työntekijän motivaatiota ja sitoutumista työhön. Ura- ja palkkakehitys saattavat hidastua.
Sairauspoissaoloilla voi olla vaikutusta myös työilmapiiriin ja liiketoimintaan. Mikäli työt kasautuvat muiden työntekijöiden harteille, se voi aiheuttaa negatiivista kuormittumista. Pitkään jatkuessaan tämä kuormitus voi sairastuttaa. Liiketoimintavaikutukset voivat olla asiakaspalvelun huononemista, tuotannon viivästymisiä, suoria taloudellisia menetyksiä tai kokonaisten työprosessien pysähtymisiä.