kaksi henkilöä juttelee asiallisesti

Hinnoittele itsesi oikein

|
Uutinen
Kuuntele

Liian alhainen palkka ei ole järkevää myöskään työnantajan kannalta: se ei motivoi hyviin suorituksiin eikä sitouta työhön tai työnantajaan, vaan saa työntekijän etsimään jatkuvasti uutta työpaikkaa.

Voiko ali- tai ylimitoitettu palkkatoive olla esteenä valituksi tulemiselle, kun hakee töitä? Tätä kysymystä pohdimme välillä jäsenten kanssa TEKin palkkaneuvonnassa. Oman palkkatoiveen päättäminen voi olla yllättävän hankalaa. Miten asettaa se sellaiselle tasolle, ettei vähättelisi omaa osaamistaan, mutta ei myöskään hinnoittelisi itseään ulos?

Omaa palkkatoivetta miettiessä kannattaa tehdä taustatutkimusta ja tutustua oman alan palkkoihin – ne ovat hyvää taustatietoa. TEKin jäsenillä on käytössään monipuoliset palkkatilastot ja Palkkanosturi. Lisäksi he voivat saada myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa omaan tilanteeseensa liittyen.

Palkkatoive on yleensä lähtökohta, josta lähdetään neuvottelemaan.

Lopullisen palkkatoiveensa jokainen päättää kuitenkin itse. Sitä miettiessä kannattaa ottaa huomioon tehtävän vaativuus, oma osaaminen ja kokemus, sekä tietysti nykyinen palkkataso, jos on töissä. Kannattaa miettiä, millä palkalla on valmis vaihtamaan työpaikkaa.

Aivan liian alhainen palkkatoive voi kertoa siitä, ettei arvosta omaa osaamistaan tai tunne tehtävän vaatimuksia. Liian alhainen palkkatoive voi myös alkaa harmittaa myöhemmin: miksi meninkään suostumaan tähän tehtävään tuollaisella palkalla? Palkkaeron kiinni kurominen voi myöhemmin olla vaikeaa. Liian alhainen palkka ei ole järkevää myöskään työnantajan kannalta: se ei motivoi hyviin suorituksiin eikä sitouta työhön tai työnantajaan, vaan saa työntekijän etsimään jatkuvasti uutta työpaikkaa. Jos palkka on uran alkuvaiheesta asti alhainen, se vaikuttaa usein koko uran ajan. Palkka pysyy alhaisena verrokkeihin nähden ja aikanaan se näkyy konkreettisesti käteen jäävässä eläkkeessä, kun työura päättyy.

Moni miettii, voiko liian korkea palkkatoive aiheuttaa sen, ettei pääse edes haastatteluun kertomaan omasta osaamisestaan? Väittäisimme, ettei tämä ole yleistä, ellei sitten palkkatoive ole aivan väärin mitoitettu, siis tuhansia euroja metsään. Aivan liian korkea – samoin kuin liian matala – palkkatoive voi myös kertoa siitä, ettei ole yhtään perehtynyt tehtävään tai tunne sen vaatimuksia. Asiantuntijatehtävään ei kannata laittaa palkkatoiveeksi toimitusjohtajan palkkaa, tai päinvastoin.

Palkkatoiveen kertomista ei siis kannata pelätä liikaa, ja kannattaa myös muistaa, että palkkatoive on yleensä lähtökohta, josta lähdetään neuvottelemaan. Kyseessä ei siis ole ”ota tai jätä” -tilanne, vaan keskustelun aloitus. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja yleisesti matemaattisluonnontieteellisellä koulutuksella on arvo myös rahassa mitattuna. Opinnoissa saatua syvällisempää tekniikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa hyvin monissa innovaatioratkaisuissa, monimutkaisissa isoissa ja pienemmissä teknisissä sovelluksissa – tulevaisuuden tekemisessä meille kaikille.

Ainakin näistä syistä osaajalle kuuluu osaajan palkka ja siitä kannattaa aina neuvotella.

Kirjoittajat työskentelevät Tekniikan akateemiset TEKissä: Tuunia Keränen palkkatutkijana ja Sirkku Pohja työelämäasiantuntijana. Molemmat neuvovat TEKin jäseniä palkka-asioissa.

Sirkku Pohja
Sirkku Pohja
Työelämäasiantuntija, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja työturvallisuus