Rakkaat TEKin jäsenet, kiitos jäsenyydestänne! Teitä on jo lähes 80 000. Syitä kuulua ammattijärjestöön on yhtä paljon: jokaisella teistä on oma ainutlaatuinen perusteenne kuulua yhteisöömme. Yksi haluaa konkreettisia etuja ja palveluita, toinen parantaa maailmaa, kolmas kuulua kollegoiden kanssa samanhenkisten porukkaan.
Jäsentutkimuksemme mukaan olette järkityyppejä, joille työelämän olennainen data on tärkeää. Esimerkiksi palkkakysymykset kiinnostavat teitä suuresti: sekä omasta lompakosta käsin nähtynä että yhteiskunnallisena keskustelunaiheena. Muukin konkretia kiinnostaa: TEKin jäsenedut ja -palvelut, osaamisen kehittäminen, työmarkkinaedunvalvonta sekä työelämän lainsäädäntö. Toivotte meiltä tietoa myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä. Moni teistä tekeekin sitä käytännössä työkseen.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun toivotte meidän nostavan tekniikkaa, tutkimusta ja innovaatioita, työelämän lainsäädäntöä, osaamisen kehittämistä työelämässä sekä tekniikan koulutusta.
Heti edellä mainittujen kovien faktojen jälkeen kiinnostuksenne kohteina tulevat hyvinvointi sekä yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus. Niitä ei onneksi enää mielletä työelämän marginaaliasioiksi vaan kriittisiksi tekijöiksi, joiden perusteella esimerkiksi valitaan työpaikka. Karkeasti yleistäen voi sanoa, että mitä nuoremmasta tekkiläisestä on kysymys, sitä tärkeämpiä hyvinvointi- ja yhdenvertaisuusasiat ovat. Toivotte myös, että TEK pitää yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä ääntä työhyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta.
Entä mistä muusta meidän pitäisi puhua? Laittakaa ajatuksia tulemaan, yhteystietoni löytyvät täältä.
Meille TEKin viestinnän tekijöille toiveenne ovat arvokkaita. Haluamme jatkossakin kertoa sellaisista asioista, jotka teitä aidosti kiinnostavat. Tämä on uuden blogisarjan ensimmäinen osa. Seuraavissa osissa paneudun TEKin ja muiden asiantuntijoiden avustuksella ajankohtaisiin aiheisiin kuten palkkoihin, vihreään siirtymään, opiskelijoiden jaksamisongelmien ratkaisemiseen tai suomalaisen innovaatiojärjestelmän pullonkaulojen poistamiseen.
Ensimmäisenä blogivieraana on neuvottelujohtajamme Teemu Hankamäki.
Teemu, tes-sopimuksia on neuvoteltu uusiksi pitkin syksyä ja alkuvuotta. Kaikki toimialat eivät vieläkään ole maalissa. Miltä kuukausia kestänyt neuvottelurumba on tuntunut?
Neuvottelut tosiaan alkoivat jo viime syyskuussa ja ensimmäisenä maaliin saatiin teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus vasta 14.2. valtakunnan sovittelijan johdolla. Puolen vuoden ajan neuvottelupöydässä tiiviisti istuneilla prosessi on epäilemättä ollut työläs ja myös stressaava. Ja neuvotteluhan on vain pieni osa kaikkea sitä, mitä liitoissa tehdään niin palkatun henkilöstön kuin luottamushenkilöstökin voimin. Tällä kertaa ei myöskään valitettavasti vältytty lakoilta.
Olet myös neuvottelujärjestö YTN:n puheenjohtaja. YTN:n jäseninä on TEKin lisäksi 19 akavalaista liittoa, jotka edustavat 176 000 asiantuntijaa ja esihenkilöä eri toimialoilla. Millaista on vetää YTN:ää?
Puheenjohtajana toimiminen vuodesta 2018 alkaen on ollut kaikin puolin mielenkiintoista ja opettavaakin. YTN on tosiaan liittojen liitto. Se tarkoittaa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa sitä, että eri liittojen näkemykset tulevat huomioiduksi ja kuljetaan kaikki lopultakin samaan suuntaan ja nimenomaan jäsenten eli ylempien toimihenkilöiden hyväksi. Tämä kieltämättä vaatii joskus kärsivällisyyttä ja lehmän hermojakin. Katse on pidettävä aina tiukasti päämäärässä ja se on, että sopimuksia syntyy; jäsenet saavat sitovat palkankorotukset ja työehdot ja luottamushenkilöt sopimuksin turvatun aseman. YTN:n sopimustoiminta on viime vuosina edelleen laajentunut ja tällä hetkellä toimiala- tai yrityskohtaisia sopimuksia on jo 37 kappaletta. Tehtävääkin vielä on, sillä useilla toimialoilla ei edelleenkään ole YTN:llä sopimusta. Viimeisten viiden vuoden aikana on panostettu myös siihen, että YTN:n omaa toimistoa on vahvistettu. Tavoitteena on ollut saada vahva käytännön tuki itse neuvottelu-, sopimus- ja kenttätoiminnalle, joka edelleen tehdään jäsenliittojen henkilöstön voimin.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden pitkä neuvottelurupeama sai päätöksen, kun YTN ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry hyväksyivät 14.2. valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Millainen prosessi se oli?
Prosessi oli monivaiheinen, mutta askelmerkeiltään tuttu. Kun neuvottelut eivät vielä tammikuussakaan johtaneet tulokseen, ainoa keino jouduttaa asiaa oli lakkovaroituksen antaminen. Silloin siirrytään osapuolten välisistä neuvotteluista sovitteluun, mikä tapahtuu valtakunnansovittelijan johdolla. Sovittelun luonne on hiukan erilainen, kuin suorissa neuvotteluissa. Sovittelija yrittää kiskoa osapuolista pihdeillä irti, että missä kulkee se raja puolin ja toisin, jolla sopimus voisi syntyä. Ja nythän ei heti YTN:n osalta syntynyt sopua, vaan kolmen päivän lakko laukesi teknologiateollisuudessa helmikuun alussa. Sopimus saatiin sitten vihdoin aikaan muutamaa tuntia ennen kuin seuraava lakko olisi toteutunut.
Vasta muutama sopimus on syntynyt. Mikä tilanne on nyt aukiolevissa sopimuspöydissä?
Tilanne on tosiaan se, että valtaosa YTN:n sopimuksista on edelleen uudistamatta, niin teollisuudessa kuin palvelualoillakin. Neuvottelut ovat aktiivisesti käynnissä esimerkiksi kemianteollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla, energiateollisuudessa, ICT-alalla ja useissa palvelusektorin pöydissä. Odotan suhteellisen ripeää edistymistä, sillä syntyneet päänavaussopimukset antavat osviittaa palkkaratkaisuille. Vaikeuksiakin voi toki joskus tulla esimerkiksi tekstikysymyksissä, sillä niinhän se on, että piru piilee yksityiskohdissa.
