Jo aiemmin YTN julisti alan tiettyihin yrityksiin lakon 1. –3. helmikuuta. Lakot koskevat tuhansia tekkiläisiä.
Lakot toteutuvat, jos neuvotteluissa ei löydy sopua. Toteutuessaan toisen lakon piirissä olisi peräti noin 20 000 ylempää toimihenkilöä. Toinen lakko koskee eri yrityksiä kuin ensimmäinen lakko. 1. –3.2. lakon yritykset löydä täältä ja 15. –17.2. lakon yritykset täältä.
Koko alaa koskeva niin sanottu venymiskielto jatkuu. Se tarkoittaa, että ylitöitä ei tehdä, työasioissa ei matkusteta vapaa-ajalla eikä saldoa saa kerryttää. Näin alan työntekijät tekevät vain työsopimuksessa sovitun mittaista työpäivää. Vastaava kielto on voimassa myös suunnittelu- ja konsulttialalla.
YTN päätyi myös toisen lakon julistamiseen, koska työriidan sovittelu ei ole edennyt ja sovittelu päättyi toistaiseksi tuloksettomana 31.1. Työmarkkinaosapuolet ovat eri mieltä siitä, millaiset palkankorotukset aloilla riittävät.
”Työnantajan on aika ymmärtää, että ostovoima pitää ottaa vakavasti. Hintojen nousu on syönyt viime vuonna ison osan palkasta ja myös kuluvana vuonna inflaatio jatkuu korkeana”, sanoo TEKin työmarkkinajohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
YTN on neuvotellut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa uusista työehtosopimuksista teknologiateollisuudessa sekä suunnittelu- ja konsulttialalla viime vuoden syksystä lähtien. Vanhat työehtosopimukset irtisanottiin marraskuun lopussa 2022. Siitä lähtien alan ylemmät toimihenkilöt ovat työskennelleet sopimuksettomassa tilassa.
”Toivomme, ettei lakkoja tarvitsisi järjestää ja palkansaajat voisivat keskittyä tuottavaan työhön. Jos työnantaja ei suostu säälliseen korotustasoon, ei meille kuitenkaan jää muuta vaihtoehtoa”, sanoo YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.
Työntekijöiden sopimuksista teknologiateollisuudessa neuvotteleva Teollisuusliitto hylkäsi perjantaina 27.1. valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen riittämättömänä. Korotus oli kokonaisuudessaan kahden vuoden ajalle pieni ja se olisi kohdentunut epätasaisesti jäsenistölle, koska vain osa siitä oli yleiskorotusta.
”Teollisuusliiton hylkäämä sovintoesitys ei olisi kelvannut meillekään. Se on sekä tasoltaan, että rakenteeltaan riittämätön. Meille on lisäksi edelleen kerrottu, että meille ei haluta samaa yleiskorotusosuutta kuin mitä tuossa esityksessä oli”, Oksa sanoo.
”Kaikille tuleva korotus on tässä poikkeuksellisessa tilanteessa vielä tavanomaistakin tärkeämpi”, Hankamäki jatkaa.
Samaan aikaan yritysten tilanne on ollut pääosin erittäin hyvä, ja yritykset ovat saaneet siirrettyä kasvaneita kustannuksia hintoihin. Viime päivinä julkisuudessa on kerrottu suuryritysten hyvistä tuloksista ja luvassa olevista isoista osingoista.
Lisätietoa tekkiläisille lakoista ja muista painostustoimista