Ensin hyvät uutiset: Suomi on noussut kuudenneksi listalla, joka vertailee missä Euroopan maassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat parhaiten. Viime vuonna Suomen sijoitus oli 12. Sitten realismia: Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman näkee, että Suomessa on tapahtunut edistysaskelia, mutta prosessi on ollut pitkä ja tekemistä riittää vielä.
Esimerkiksi Akava Worksin keväällä tekemän selvityksen mukaan korkeasti koulutetuista nuorista noin kolmannes on havainnut sateenkaari-ihmisten epäasianmukaista tai syrjivää kohtelua opiskeluissa tai työpaikalla.
Jokaisella työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvoite edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Lisäksi yli 30 hengen työpaikkoja velvoitetaan tekemään yhdenvertaisuussuunnitelma. Stenman toivoo, että pienemmätkin työpaikat laatisivat yhteiset pelisäännöt.
– Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on työhyvinvointikysymys. Jos niistä ei huolehdita, se syö työntekijöiden työkykyä. Se, että kaikilla työntekijöillä on hyvä olla, on myös työnantajan etu.
Setan puheenjohtaja Pekka Rantalan mukaan on tärkeää, että yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää aikataulun, mittarit ja vastuutuksen: kuka valvoo suunnitelman toteutumista ja milloin pitäisi olla valmista. Seta ry on sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.
– Talk is cheap, suunnitelman lisäksi tarvitaan aitoja tekoja, Rantala sanoo.
Konkreettisia tekoja työpaikalla ovat esimerkiksi wc-tilat, joita ei ole sukupuolitettu tai lomakkeet, joissa voi valita sukupuolekseen muun kuin vain mies tai nainen. Yksi teko on myös päivittää työpaikan hr-järjestelmä niin, että itselleen voi ilmoittaa eri kutsumanimen, kuin mikä oma etunimi on.
Rantalan mukaan viime aikoina vihapuhe ja väkivalta sateenkaariyhteisöä kohtaan ovat lisääntyneet. Myös Helsinki Pride nosti asian esiin kannanotossaan turvallisen Pride-viikon puolesta 26.6.2023.
– On hyvä muistaa, että vähemmistöstressiä kokevat sateenkaarivähemmistöjen lisäksi heidän läheisensä ja ne, jotka pitävät LHBTIQ+-teemoja tärkeinä. Tämä on iso joukko, sanoo Tiina-Emilia Kaunisto, Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija.
Setan mukaan vähemmistöstressi tarkoittaa ”kroonista stressitilaa, joka syntyy muun muassa ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista”.
Stenman, Rantala ja Kaunisto osallistuivat paneelikeskusteluun otsikolla ”Myytit nurin – Näkyvätkö sateenkaaren värit työelämässä?”. Seminaarin järjestivät Akava, SAK ja STTK 28.6.2023, osana Helsinki Pride -viikkoa, Klaus K -hotellissa Helsingissä. Paneeliin osallistuivat myös Postin vastuullisuuspäällikkö Terhi Uusitalo ja Varman henkilöstöyhdistyksen varapuheenjohtaja Iina Vilén. Keskustelua johti Ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.
Tekniikan akateemiset TEK on Helsinki Priden Support partner 2023.