Parasta oli möyriminen

|
Uutinen
Kuuntele

Hyvinvoiva isä on motivoitunut, energinen ja tuottava työntekijä.

Kun Kari Kakkosen Nooa-poika syntyi viisi vuotta sitten, Kakkoselle oli selvää, että hän ei halua missata pojan ensimmäisiä vuosia.

– Uskon, että varhain rakennettu side kantaa kaikkina tulevina vuosina. Ja sen rakentaminen onnistuu vain viettämällä aikaa yhdessä pojan kanssa. 

Isän aikaa Nooa on myös saanut. Isyysvapaasta kolme viikkoa kului heti syntymän jälkeen kotona perheen totutellessa uuteen arkeen. Loput kuusi viikkoa Kakkonen yhdisti pitämättömiin vapaisiinsa, ja näistä muodostuneet kaksi kuukautta hän vietti Nooan kanssa kahdestaan.

Kaikki normijutut, kuten vaipan vaihtaminen, syöminen, kahdestaan oleminen ja nukkumaan laittaminen olivat jo hallussa, joten Kakkosen laskeutuminen uuteen sujui ongelmitta.

– Arki oli rentouttavaa. Kävimme puistoissa, retkillä ja kahviloissa sekä luimme kirjoja. Aina ei tarvinnut tehdä mitään erikoista. Makoiltiin vain sohvalla ja möyrittiin eli kiipeiltiin isän jalkoja pitkin, Kakkonen muistelee.

Ja tietenkin oltiin läsnä Nooan elämän käännekohdissa. Esimerkiksi ensiaskeleet ja kävelemään oppiminen osuivat Kakkosen isyysvapaalle. Eikä omia harrastuksiakaan tarvinnut laittaa telakalle lapsen vuoksi. 

– Jos Nooa ei nukahtanut juoksurattaisiin, hän vain huusi, että lisää vauhtia. Sama juttu oli polkupyörän istuimella, Kakkonen naurahtaa.

Kaikki, ketkä keksin, ovat pitäneet isille merkityt vapaat.

Kakkonen työskentelee konsultointiyritys Knowitilla konsulttina ja kouluttajana. Lisäksi hän johtaa osaamisen kehittämisen tiimiä. Knowitilla isyysvapaat ovat jo arkea.

– Kaikki, ketkä keksin, ovat pitäneet isille merkityt vapaat – ja monet enemmänkin. Työnantaja kannustaa etsimään tiimin ja esimiesten kanssa keinoja, joilla perheelle saisi enemmän aikaa.

– Aina ei tarvinnut tehdä mitään erikoista. Parasta oli Nooan kanssa yhdessä hengailu, Kari Kakkonen muistelee perhevapaataan.

Aikataulujen mestariksi 

– Aluksi se oli melko shokeeraavaa. Ehkä totuttelen edelleen siihen, miten yhdistetään hyvin työ ja perhe-elämä, kuvailee ohjelmistoinsinööri Gábor Juhász isyyden ensi metrejä.

Mutta ei Juhász shokissa olevalta näytä, vaan onnelliselta lähes puolitoistavuotiaan Fanni-tyttären isältä. Vala GROUPilla työskentelevä  Juhász on iloinen siitä, että hänellä oli mahdollisuus tutustua tyttäreensä ja tottua uuteen elämäntilanteeseen kunnolla heti Fannin syntymän jälkeen. 

Hän oli poissa töistä lähes neljän kuukauden ajan – aluksi isyysvapaalla ja sen jälkeen palkattomalla vapaalla.

– Näin pitkä vapaa oli uskomattoman mahtava juttu. Oli hienoa, että sain viettää enemmän aikaa kotona perheen kanssa, ja nähdä Fannin kasvavan ja oppivan uusia asioita. Myös itselle uusia opeteltavia ja järjesteltäviä asioita oli paljon, kuten miten ollaan lapsen kanssa ja miten aikaa jää myös omille harrastuksille. 

– Kun palasin töihin, uuden tilanteen kanssa eläminen ei ollut enää lainkaan hankalaa.
Breikki toimi myös hyvänä siirtymänä uusiin tehtäviin.

– Halusin vaihtaa asiakasprojektia ja ladata akkuja pitkän työrupeaman jälkeen. Harrastin myös liikuntaa ja kehitin osaamistani, Juhász kertoo.

Kun palasin töihin, uuden tilanteen kanssa eläminen ei ollut enää lainkaan hankalaa.

Töihin Juhász palasi entistä ehompana työntekijänä. Vanhemmuus on tuonut työpäivään lisää tehokkuutta.

– Kaverimme ovat kysyneet, että onko meillä nyt enää vapaa-aikaa. Sitä ei ole yhtään vähemmän kuin aiemmin, sillä osaan aikatauluttaa paremmin päivän ohjelmaa.

Vaikka välillä väsyttää, Gábor Juhász nauttii uudesta elämäntilanteestaan. Parasta ovat hetket perheen ja Fannin (kuvassa) kanssa.

Työ joustaa arkeen sopivaksi

Ennen isyysvapaalle jäämistä Kakkonen pohti, seuraavatko työt mukana vapaalle.

– Paria lyhyttä asian tarkistamista lukuun ottamatta näin ei käynyt.

Juhászia puolestaan askarrutti, vanhentuuko osaaminen.

– Näin ei tapahtunut, vaan uusi asiakkaani oli tyytyväinen työpanokseeni.

Tutkimukset osoittavat, että paluu arkeen saattaa olla hankalaa. Viime vuonna valmistuneen Aula Researchin selvityksen mukaan yksi neljästä parhaassa työiässä olevasta miehestä kokee hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Kakkonen kiittelee sitä, että hän on itse pystynyt järjestelemään töitään paremmin perheellisen arkeen sopivaksi. Esimerkiksi palaverit järjestetään ydintyöaikaan, ja työmatkoja sumplitaan kollegojen kanssa sen mukaan, kenelle ne parhaiten sopivat. Yllättävissä sairastapauksissa kalenterin putsaaminen ei aina onnistu, mutta monesti kyllä.

– Tämä on ennen kaikkea johtamis- ja resurssointikysymys. Perhevapaat tai sairaan lapsen hoitaminen ovat vain yksi asia muiden järjesteltävien asioiden – kuten sairauslomien, lomien ja harrastusten – joukossa.

– Knowitilla esimiehet keskustelevat asiantuntijoiden kanssa säännöllisesti, millaisia asiakashaasteita on tulossa, onko suunnitelmia perhevapaista ja pitäisikö nämä jo varamiehittää hyvissä ajoin.

Gábor Juhászin mielestä perhevapaalle jääminen on helpompaa, kun sijaisjärjestelyt ovat työpaikalla kunnossa.

Myös Juhász korostaa kulttuurin merkitystä: se näkyy niin työpaikan käytännöissä kuin asenteissakin. Hän ottaa esimerkiksi sijaisjärjestelyt.

– On ollut tärkeää, että yrityksessä on sellaista osaamista, että omalle työlleni pystytään järjestämään sijainen. Se on helpottanut perhevapaalle jäämistä.  

Kulttuuri näkyy myös esimiehen asenteessa.

– Esimiehelläni on kaksi lasta, joten hän ymmärtää hyvin, mitä on tapahtumassa ja mitä tämä elämäntilanne vaatii. Olemmekin puhuneet joskus perheeseen liittyvistä asioista.

Vuosi Lapissa

Viimeisen puolen vuoden aikana Kakkosen sumplimistaitoja on tarvittu erityisesti. Hän oli haaveillut jo vuosia pidemmästä sapattivapaasta perheen kanssa. Elokuun alussa Kakkonen suuntasikin perheensä kanssa Kittilään, jossa he aikovat viettää suurimman osan vuoden vapaasta.

– Uran ollessa puolessa välissä halusimme hengähtää vaimon kanssa ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Nyt siihen oli hyvä mahdollisuus, sillä Nooa menee ensi vuonna esikouluun, Kakkonen kertoo.  

– Kaikista vuodenajoista nauttimista, ulkoilua, melomista, vaeltamista ja hiihtämistä pojan ehdoilla, Kakkonen luettelee suunnitelmiaan.

Töiden delegointi ja uudelleenjärjestely kestivät lähes puoli vuotta.

– Työnantaja suhtautui ehdotukseen heti tosi hyvin. Kun on ollut talossa pitkään, tällaisia mahdollisuuksia järjestetään mielellään. 

Juhászilla on vielä osa isyysvapaista pitämättä.

– Pidän viiden viikon loman tammikuussa.

Suomalaisen systeemin fani

Unkarilaistaustaisesta Juhászista on tullut suomalaisen perhevapaamallin ja työnantajien perheystävällisyyden fani.

– Monien muiden Euroopan maiden pitäisi ottaa mallia Suomesta. Esimerkiksi Unkarissa isyysvapaa on vain yksi viikko.

Perhevapaat perustuvat lakiin, mutta esimerkiksi palkallinen isyys- ja äitiysvapaa tulevat liittojen neuvottelemista työehtosopimuksista. Jotkut edelläkävijäyritykset tosin maksavat palkkaa pidemmältä ajalta kuin työehtosopimuksessa on määritelty.

TEK on myös tehnyt viime vuosina kovasti töitä sen eteen, että Suomeen luotaisiin perhevapaamalli, jossa perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin molempien vanhempien kesken.

Kakkosen mielestä on hyvä, että isille on omat korvamerkityt vapaansa.

– Kiva olisi, jos perhevapaat kannustettaisiin jakamaan puoliksi isän ja äidin kesken.

Kari Kakkonen uskoo, että varhain rakennettu side Nooan kanssa kantaa kaikkina tulevina vuosina.

”Miten voimme jeesata sinua?”

Siili Solutionsilla työntekijöiden perheenlisäys on myös työnantajalle iloinen asia. Siilillä uskotaan, että kun kotipesä on kunnossa, voidaan myös töitä tehdä hyvin.

– Ensimmäinen reaktio on, että miten voimme jeesata, jotta työntekijä pärjäisi hyvin uudessa elämäntilanteessa. Jos joku nuori isä ei aio pitää isyysvapaita, niin kysymme ennemmin, miksi et käytä ainutkertaista mahdollisuuttasi, palvelukehitysjohtaja Teemu Torvelainen sanoo.

Vaativassa ja hektisessä asiakastyössä pidemmät poissaolot saattaisivat vaarantaa projektin. Siilillä ongelma on ratkaistu niin, että henkilöstöllä on mahdollisimman laaja-alainen osaaminen. Siitä huolehditaan esimerkiksi työnkierrolla ja monipuolisella osaamisen kehittämisellä.

– Meillä on jo sen verran kokoa, että pystymme ajamaan projektiin sisään uusia työntekijöitä, Torvelainen kertoo.

Torvelainen vakuuttaa, että haasteelliset ja mielenkiintoiset tehtävät eivät katoa mihinkään puolenkaan vuoden aikana.

– Pidempi vapaa voi toimia hyvin luontaisena siirtymänä toisesta asiakasprojektista toiseen. Kulman takana on aina jotain odottamassa.

Tilastot osoittavat, että Siilillä isät myös haluavat viettää aikaa lastensa kanssa. Viime vuonna isien pitämistä kaikista perhevapaista viidesosa oli vanhempain- ja hoitovapaita. Tänä vuonna trendi on ollut kasvava.

Lisäksi joustavat työajat helpottavat ruuhkavuosia elävien selviytymistä arjessa.

– Mahdollistamme työnteon itselle järkevänä aikana. Jos ollaan asiakkaan tiloissa, silloin toimitaan yhteisten pelisääntöjen mukaan, Torvelainen sanoo.

Hän uskoo, että perhe-elämä koulii sellaisia elämäntilannetaitoja, joita tarvitaan myös työelämässä.

– Suhtautuminen yllättäviin tilanteisiin, epävarmuuden sietäminen, toisten huomioon ottaminen ja pienten eleiden tulkitseminen, Torvelainen havainnollistaa.

Perhevapailla tärkeintä on kuitenkin lapsi. Muut taidot tulevat sivussa, jos ovat tullakseen.

– Se aika on varattu isälle ja lapselle. En missään tapauksessa neuvo opettelemaan jotain uutta teknologiaa tai ajattelemaan töitä. Jos aikaa jää, niin se pitää käyttää omaan hyvinvointiin.

Itsekin kolmen lapsen isä Teemu Torvelainen on nähnyt, miten nuorten miesten arvot ovat muuttuneet työpaikoilla. Nyt halutaan sekä haastava työ että tiiviit perhesuhteet. Kuva: Aku Karjalainen

 

#Isähaaste on heitetty – Tehdään yhdessä työelämästä isäystävällisempi

Vaikka isyysvapaat ovat olleet arkipäivää jo pitkään, elää monilla työpaikoilla edelleen vanhakantaiset ja perinteiset asenteet.

Esimerkiksi tuoreen tasa-arvobarometrin mukaan työpaikoilla koetaan edelleen, että naisten on helpompaa jäädä perhevapaille kuin miesten. Ja se näkyy siinä, kuinka paljon miehet pitävät perhevapaita.

Kelan tilastojen mukaan yhdeksän viikon isyysvapaasta kolme viikkoa pitää neljä viidestä isästä. Jäljelle jäävän kuuden viikon pätkän pitää reilu puolet. Hoitovapaalle puolestaan jää enää alle kymmenen prosenttia isistä.

Myös arjessa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen koetaan haastavaksi. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi kouluikäisten lasten vanhemmat tekevät eniten ylitöitä.

Siksi TEK on aloittanut yhdessä Siili Solutionsin ja Knowitin kanssa Isähaasteen, joka kannustaa työnantajia kehittämään kulttuuriaan ja käytäntöjään isäystävällisemmiksi. Mukana on jo 11 työnantajaa.

– Poliittinen päätöksenteko etenee omia latujaan, mutta me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että asenteet ja kulttuuri muuttuvat, korostaa TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Kiinnostuitko? Lue lisää ja ilmoita työnantajasi mukaan.

Tule tekemään yhdessä muutosta: www.isähaaste.fi