Nimi:
- Niklas Strengell
Mitä teet työksesi ja missä organisaatiossa?
- Olen RELEXillä tuotekehityksessä tittelillä Engineering Manager. Aiemmin tein UX-suunnittelijan ja ohjelmistokehittäjän töitä.
Mikä on henkilöstön edustajaroolisi?
- luottamusmies
Kauan olet ollut henkilöstön edustajana?
- neljä vuotta
Edustettavien määrä?
- reilu 1000
Miksi ryhdyit henkilöstön edustajaksi?
- Nopeasti kasvavassa yrityksessä yhteinen henki katoaa nopeasti pääoman jalkoihin, eikä henkilöstön ääni tulee enää kuuluviin samalla tavalla kuin alussa, jolloin mahduttiin kaikki samaan kokoushuoneeseen. Silloin on tarvetta myös perinteisemmille prosesseille, kuten luottamushenkilöille. Ammattiyhdistysliike on myös sukuvika, ja äitini on pitkän linjan tekkiläinen.
Mitä olet saanut aikaiseksi henkilöstön edustajana?
- Perustimme yhdessä RELEXille Suomeen henkilöstöedustuksen. Meillä on käytössä yrityksessä "luottamusvaltuusto", joka kokoontuu kerran kuussa työnantajan kanssa keskustelemaan yhteisiä asioita. Meitä on minun lisäkseni varaluottamusmies ja seitsemän luottamusvaltuustolaista ja työsuojeluvaltuutettu.
Mikä on henkilöstön edustajana vaikeinta?
- Ettei menetä toivoaan. Pienetkin asiat vaativat monesti valtavaa työtä ja jatkuvaa asian eteen työskentelyä. Suuret muutokset ovat aina vaatineet paljon pieniä askelia, joita ei enää jälkikäteen näe tai muista.
Mikä on henkilöstön edustajana helpointa?
- Oudosti kyllä työmarkkinakuvioiden ymmärtäminen. Pidän siitä, että saan lukea TES:siä, ennakkotapauksia ja muita säännöksiä ja pääsen tutkimaan niitä. Pidän kompleksien asioiden opettelusta ja ymmärtämisestä. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on kaikessa outoudessaan hyvin toimiva ja siitä on hyvä pitää kiinni.
Mikä on henkilöstön edustajana parasta?
- Merkityksellisyyden löytäminen työstään. Ikinä ei tarvitse miettiä, miksi tätä tekee.
Mikä on henkilöstön edustajana pahinta?
- Ihmisten huolien kuuntelu silloin kun tietää, ettei voi itse heitä auttaa. Onneksi monesti pelkkä kuunteleminen on jo riittävää - tai edes ensiapu.
Mitä tukea saat tai kaipaat neuvottelujärjestöltäsi?
- Vertaistuki on parasta mitä voi tarjota. YTN on myös hyvin kunnostautunut erityisesti Tietoalalla, jossa todella tuntuu, että neuvottelijat hakevat meiltä ruohonjuuritasolta ideoita ja aktivoitumista. AY-liikkeen ongelmia on mielestäni ollut liiallinen hierarkisuus, ylhäältäpäin johtaminen, konsensushakuisuus ja pelkkä omien eturyhmien ajattelu. On kiva huomata, että olemme ainakin tällä pienellä osalla palaamassa jonkinmoiseen "alkuperäiseen työväenaatteeseen", jossa federaatiomalli toimii lähinnä ruohonjuuritason tarpeiden välittäjänä - eikä byrokraattisena hallintomekanismina. Korporatismista solidarismiin!
Kenelle suosittelet henkilöstön edustajaksi ryhtymistä?
- Kenelle tahansa, jolle solidaarisuus voi olla tärkeämpi arvo kuin viimeisen vuosineljänneksen kassavirta. (Ja erityisesti niille, jotka ovat huomanneet etteivät nämä kaksi asiaa ole toisistaan erillisiä ja ristiriidassa).
Kenelle et suosittelisi henkilöstön edustajaksi ryhtymistä?
- Pelkän luottamusmieskorvauksen takia hommaan ei kannata ryhtyä.
Mikä pitää kiireisenä päivällä?
- Luottamusmiestoimen sovittaminen muuhun työhön ja arkeen. Välillä tosin luottamusmiestoimi tuo lisäenergiaa, jos pääsee tekemään mielekkäitä asioita (kuten lomamallin uudistamista). Välillä ei (kuten muutosneuvotteluja).
Mikä valvottaa öisin?
- Hömötiaisten kohtalo tehometsätaloudessa ja huonot talvet.
Mistä työpaikoilla keskustellaan juuri nyt?
- Palkoista ja siitä, etteivät ne vieläkään ole kiinni inflaatiota (joka on onneksi nyt hidastunut). Tietotyössä jatkuva huolenaihe on myös työkuormitus. Jatkuva, pitkäaikainen, pienimuotoinen stressi on jatkuvasti läsnä työssä, joka ei ole hyväksi ihmiselle. Työn järjestely ei ole triviaali ongelma, eikä työstä palautuminen itsestäänselvää. Lomat auttavat, mutta monesti juuri ennen lomaa ja lomalta palattua on vielä vain entistä kovempi kiire.
Mistä pitäisi keskustella?
- Palkoista. Reiluudesta. Minne tuotettu lisäarvo menee? Miksi juuri sinne? Jos palkkoja ei haluta nostaa (tähän on hyviäkin argumentteja), niin voisiko työntekijöitä kannustaa osakkeilla?
Toinen kuuma peruna on miten työtä pitäis järjestellä? Teemmekö oikeasti arvokkaita asioita?
Tietotyössä mittareiden rakentaminen on hankalaa, eikä kukaan oikein tiedä vieläkään miten työtä pitäisi järjestellä. Tuottavuus on parhaimmillaan järjettömä suurta, mutta ei oikein ymmärretä, mistä se syntyy ja miksi. Se johtaa siihen, että tärkeää on olla vain kiireisen oloisena ja tuottaa enemmän juttuja, toiminnallisuuksia ja dokumentaatiota vähintäänkin kyseenalaisella laadulla.
Pitäisi katsella enemmän niitä hömötiaisia ja nähdä se metsä sellupuiden sijaan.
Tähän liittyy myös se, että työn järjestely ja omistusjärjestelyt eivät ole toisistaan irrallisia asioita, vaan niistä pitäisi keskustella yhdessä.
Jotain muuta, mitä haluaisit kertoa?
- Meillä ei ole muuta menetettävää kuin kahleemme.
Avainsanat: