Joka kymmenes asiantuntija ja esimies on tällä hetkellä työuupumuksen partaalla. Palkatonta ylityötä tehdään keskimäärin lähes neljä tuntia viikossa, mikä tarkoittaa noin viisi viikkoa vuodessa. Nämä karut faktat käyvät ilmi neuvottelujärjestömme YTN:n tuoreista tutkimustuloksista.
Tämä on aivan väärä kehityssuunta. Haluamme, että sinä jaksat vaativissa töissäsi vielä kymmeniä vuosia eteenpäin, ja paukkuja riittää myös muuhunkin elämään. Osaamistasi ja luovuuttasi ei ole varaa menettää väsymykselle.
Siksi olemme paiskineet hartiavoimin viime vuosina töitä sen eteen, että uusi työaikalaki olisi hyvä ja reilu kaikille. Urheilutermein: suu on käynyt, jalkoja on riittänyt ja kroppaa on pistetty likoon. Paljon.
Ja mikä parasta, uurastus näkyy myös taululla. Monet TEKille tärkeät tavoitteet on otettu huomioon hallituksen toukokuun lopussa julkistamassa lakiluonnoksessa.
TYÖAIKA ON KIVA JUTTU
Lakiluonnoksen mukaan asiantuntijat ja keskijohto pysyvät tulevaisuudessakin työaikalain piirissä. Lainsuojattomia teistä ei tullut – onneksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossakin sinulla on selkeä työaika ja saat ylitöistä korvauksia.
Uutta on, että lain voimaan astuessa työntekopaikalla ei ole enää väliä. Teet töitä sitten etänä kotona tai tien päällä, kaikki lasketaan työajaksi. Tämä on erittäin hyvä uudistus, sillä asiantuntiatyössä työ liikkuu monesti tekijänsä mukana.
Työntekijän jaksamisesta on kuitenkin mahdotonta huolehtia, ellei työaikoja seurata säännöllisesti. Tutkimustemme mukaan joka neljännellä työaikaa ei seurata nyt lainkaan. Tähän asiaan lakiluonnoksessa ei valitettavasti otettu kantaa, mutta ongelma on helppo korjata työpaikkojen käytäntöjä muuttamalla. Varsinkin, kun käytettävissä on vaikka kuinka paljon edistyksellisiä työajanseurantajärjestelmiä, joita voi käyttää esimerkiksi kännykällä – olitpa työssä missä tahansa.
Kun lakia noudatetaan, työn tekeminen pysyy järkevissä mitoissa eikä ihminen pala loppuun. Kaikin puolin reilu peli.
PANNAAN PANKKIIN JA LIUTAAN VÄLILLÄ
Toinen TEKille tärkeä tavoite on ollut, että työaikapankkia koskevat säännökset on saatu mukaan lakiin. Ja niin, että luottamusmies ja työnantaja sopivat pankin pelisäännöt koko työpaikalle.
Työaikapankin idea on, että sinne talletetaan tehtyä työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia, jotka käytetään myöhemmin vapaana.
Lisää joustavuutta tuo myös laajempi liukuva työaika. Töihin voidaan tulla esimerkiksi 1,5 tuntia myöhemmin, kun on pitänyt hoitaa omia asioita. Päivää jatketaan vastaavasti vaikkapa seuraavana päivänä. Näin saadaan sovitettua työntekijän tarpeita paremmin työaikajärjestelmään.
JOUSTOTYÖ – VÄHÄN JO LIIAN JOUSTAVAA?
Mutta riittää lakiluonnoksessa vielä epäkohtiakin. Harmillista esimerkiksi on, että vapaa-aikana työasioissa matkustaminen jää edelleen ongelmaksi. Asiaan tullaan palaamaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Monta kysymysmerkkiä liittyy myös uuteen joustotyöhön.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joustotyöstä, jos vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Voidaan kysyä, kuinka itsenäistä työnteko lopulta on, jos työnantajalle jää kuitenkin direktio toiseen puoliskoon. Vaarana on, että työkuorma kasvaa entisestään.
Lakiluonnoksen kirjaus joustotyöstä kaipaa täsmentämistä, jotta sitä käytetään vain silloin, kun asiantuntija voi hyvin itsenäisesti päättää työntekemisen ajasta, paikasta ja määrästäkin.
Siitä ei myöskään saa tulla uusiin työsopimukseen automaatiota, vaan joustotyön pitää olla ennemminkin poikkeus kuin pääsääntö. Uuden elementin käyttöä on syytä seurata ja valuviat tulee korjata.
NÄIN LAKI ETENEE
Valmista ei kuitenkaan vielä ole saatu aikaan, vaan uuden lain voimaantulon ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa työaikalain luonnoksesta 12. kesäkuuta. Neuvosto mukaan lain vaikutusarvioita tulisi täydentää joiltakin osin ennen varsinaisen hallituksen esityksen antamista.
Näillä näkymin työaikalaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
