Suomen hallitus on viitannut viime aikoina runsaasti pohjoismaiseen malliin perustellessaan kaavailemiaan muutoksia työmarkkinoihin. Teollisuuden palkansaajat on selvittänyt tarkemmin eri Pohjoismaiden työmarkkinamalleja ja tällä kertaa vuorossa on Tanska.
– Tanskan joustoturvamallia kuvataan usein kolmiona, joka muodostuu mallin kolmesta elementistä: joustavasta palkkaamisesta ja irtisanomisesta, anteliaasta sosiaaliturvasta sekä työttömien aktivoinnista, kertoo taloustieteen tohtori Heikki Palviainen.
Hän on laatinut Teollisuuden palkansaajille analyysin ”Jouston ja turvan tasapaino. Tanskan työllisyyspolitiikka pohjoismaisessa vertailussa”. Palviainen työskentelee Tukholman yliopistossa vierailevana tutkijana.
Tanskassa irtisanominen on Suomea helpompaa ja työttömien turva keskimääräisillä palkoilla on samantasoinen, mutta pienipalkkaisille huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Perusmuotoisen työttömyysvakuutuksen kesto oli Pohjoismaiden pisin. Suomeen verrattuna Tanska käyttää kaksinkertaisen määrän resursseja aktivointiin ja työttömien palveluihin.
Kauemmas Pohjoismaisesta mallista
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Tytti Tuppurainen kommentoi puheenvuorossaan Suomen hallituksen suunnitelmia analyysin julkistamistilaisuudessa 22.3. Helsingissä.
– Suomen hallituksen toimet vievät kauemmaksi eikä lähemmäksi pohjoismaista mallia. Siellä on kyllä se jousto, mutta sieltä puuttuu se Tanskan mallista löytyvä turva. Hallitus ei joko ymmärrä tai sitten pahimmassa tapauksessa se ei välitä, mitkä tämän työmarkkinapolitiikan seuraukset meidän yhteiskunnallemme ovat.
Tuppuraisen sanoo, että THL:n arvion mukaan toimeentulotukeen tulee kaavailtujen muutosten myötä 100 000 uutta asiakasta. Hänen mielestään hallituksen suunnittelema malli on kurjistava ja epäoikeudenmukainen.
Yhteistoimintalaki turvaa yhä harvempia
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta Teollisuusliitosta on huolissaan siitä, miten muutokset kumuloituvat yksittäisen ihmisen kohdalla, kun irtisanomissuoja heikkenee, palkan maksun jakso muutoshetkellä lyhenee ja työttömyysturva heikkenee sekä alusta että lopusta.
– Nykyään yt-velvoitteet koskevat yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Jatkossa se koskee vain niitä yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää. Tämän myötä 300 000 palkansaajaa tippuu yt-velvotteiden piiristä. Myös ilmoitusajat lyhenevät puolella, jolloin palkansaajalla on vähemmän aikaa valmistautua muuttuvaan tilanteeseen, hän kommentoi.
Hän päättää kommenttipuheenvuoronsa toteamalla, että hallituksen suunnitelmien jälkeen Suomi ei monessakaan mielessä ole enää Pohjoismaa viitaten erityisesti esimerkiksi irtisanomissuojaan ja työttömyysturvaan.