Itä-Suomessa energia-alan vaikuttajat ovat ideoineet omanlaatuisen mutta aivan uudenlaisen puolustusjärjestelmän Itä-Suomen pelastamiseksi. Ideapaperi esittää lukuisia konkreettisia keinoja turvata Itä-Suomi. Punainen lanka on yhdistää energiantuotantoa ja puolustusvoimien tarpeita.
Raha karttaa itäistä Suomea Ukrainan sodan ja Venäjä-riskien takia. Itä-Suomi on taantunut.
Nyt kuitenkin seitsemän Itä-Suomea edustavaa vaikuttajaa ja Vetylaakso ry esittävät, että alueelle pitäisi päinvastoin alkaa rakentaa sekä uutta energia- että puolustusinfraa ja vieläpä rajusti.
Ohjelma koostuisi jopa sadoista energian ja puolustuksen hankkeista ja yltäisi aina 2040-luvulle asti yrittäjä Jari Sistosen mukaan. Hän on idean puhemies ja myös alkuperäinen ideoija.
”Tämä oli ensin pieni siemen, joka kuitenkin paisuu vauhdilla”, hän sanoo.
Hän istuu autossa Kuopiossa ruokakaupan parkkipaikalla ja esittelee ideaa teams-haastattelussa.
Sistonen asuu Joroisissa ja on U-Cont Oy:n toimitusjohtaja. U-Cont tekee polttoainejärjestelmiä Pohjois-Eurooppaan. Hänellä on vuosikymmenien kokemusta kansainvälisestä kaupasta.
Itä on suojattava joka tapauksessa
Itä-Suomeen nousisi tuhansia tuulivoimaloita ja aurinkovoimaloita, myös vedyntuotannon ja sähkömetanolin jatkojalostuksen laitoksia sekä datakeskuksia. Tuulivoimaloita tulisi ainakin 5000. Se riittäisi kannattavaan liiketoimintaan, mutta mahdollista olisi kolminkertaistaa määrä.
”Meillä on myös suuri korjausvelka erityisesti itä-länsi-suuntaisissa tiestöissä ja muussa infrastruktuurissa. Rautatiet, sillat, maantiet on joka tapauksessa nyt pakko panna kuntoon puolustuksen vuoksi”, Sistonen sanoo.
Hän ja kumppanit ovat kirjoittaneet asiasta ohjelmapamfletin otsikolla Resil East. Siinä ehdotetaan jopa kaasuputkistoja itään. Niitä tarvitsisivat muun muassa vetylaitokset.
Itä-Suomen valtavat energiatuotannon mahdollisuudet eivät ole uutinen. Niitä on tutkittu ja esitelty paljon viime vuosina.
Sen sijaan ilmiselvä kysymys on, mitä järkeä olisi investoida miljardeja itäiseen energiainfraan. Eivätkö laitokset olisi houkutteleva iskukohde Venäjälle?
Sistosen mielestä juuri Venäjän riskien takia pitää tehdä jotakin.
”Siinä juju onkin. Joudumme joka tapauksessa suojaamaan itä. Se maksaa maltaita. Näin tehtynä se maksaa vähemmän ja tuottaa rahaa meille koko ajan. Tämä on aika tyypillinen ongelma Suomessa, että ajatellaan vain rahanmenoa.”
Hänestä Itä-Suomi tarjoaa Venäjän varjossakin suuren mahdollisuuden Suomelle, kun alueen energiapotentiaali saataisiin käyttöön.
”Jo Nato vaatii meitä tekemään toimia, että pystytään puolustamaan. Halutaanko me, että Itä-Suomi on toinen Donbass vai halutaanko me, että se on toinen Norja?”
Energiainfra puolustuksen avuksi
Pamfletin ovat kirjoittaneet Jari Sistosen lisäksi tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta, suurlähettiläs emeritus Markku Keinänen, Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtari, viestintäasiantuntija Tommi Siikaniva Suomen Vetylaakso ry:stä ja FT Harriet Lonka.
He edustavat enimmäkseen energia-alaa, mutta ohjelmapaperissa he kytkevät energiainfran puolustukseen.
Tähän asti tuulivoimaloita on pidetty lähinnä tutkavalvonnan esteenä, mutta Sistosen mukaan tuulivoimalat toisivat puolustusvoimille nykyistä paremmat mahdollisuudet valvontaan.
”Uusissa tuulivoimaloissa ollaan paljon korkeammalla, paljon lähempänä rajaa ja tuulivoimaloita olisi paljon, tuhansia. Syntyisi tavallaan näkymäpeitto.”
Sistonen on keskustellut ideasta ilmavoimien yksittäisten henkilöiden kanssa.
”Ilmanvoimat miettivät, mutta ovat myös innostuneita. Yksittäiset henkilöt eivät ole muodostaneet kokonaiskäsitystä, koska tämähän on julkistettu vasta kuukausi sitten.”
Maavoimille luolia ja bunkkereita
Sistosen mielestä vielä suurempaa etua tulisi maavoimille.
Maavoimien hyödyt tulisivat ainakin linnoitteista, jotka syntyisivät energiainfran rakennustöissä vieläpä Sistosen mukaan pienillä kustannuksilla.
Linnoitteet olisivat luolia, jotka muodostuisivat tuulivoimaloiden perustuksiin tarvittavan murskeen kaivuutöistä.
Murske kaivettaisiin kallioon kuitenkin niin, että syntyisi luolia. ”Ei syntyisi neliökilometreittäin murskeautiomaita kuten nyt.”
Visiossa luolat tarjoaisivat suojaa sotilaille ja siviileille. Ne korvaisivat kriisissä puolijoukkueteltat, jotka ovat osoittautuneet hengenvaarallisiksi Ukrainan sodassa.
”Tai vaikka tilapäisille sairaaloille, tutka-asemille, generaattoreille, sähköverkon liittyville kalliille laitteille, mitä milloinkin tarvitaan.”
”Kun näin yhdistetään, tehdään tekniikalla rahaa, mutta samanaikaisesti saadaan puolustukselle hyötyä. Saadaan myös kriisinsietoa, resilienssiä.” Sehän on viime aikojen muotisana.
Pamfletin piirustuksista käy ilmi, että jopa tuulivoimaloiden perustuksia käytettäisiin bunkkereina, voimalat olisivat jonkinlaisia droonikenttiä.
”Ja jalostettuja polttoaineita tarvitsevat myös panssariajoneuvot.”
Puolassa epäiltiin kaheliksi ideaksi
Sistonen on esitellyt ohjelmaa Petteri Orpon hallituksen portinvartijoille ja puolustusministerille.
”Hallituksessa tästä ollaan tietoisia. Sieltä ei ole tullut mitään negatiivista tähän mennessä.”
Sistosella on energianjakeluun liittyvää liiketoimintaa Puolassa. Hän myöntää, että kun hän on siellä esitellyt ideaa, hän on saanut vastaansa kommentteja, joiden mukaan idea on lähinnä kaheli.
”Pidemmän keskustelun jälkeen mieli on kääntynyt”, hän sanoo.
Kysymyksiä idea ainakin herättää. Miksi ihmeessä sijoittajat panisivat miljardeja itärajan tuntumaan? Hän uskoo, että niin kävisi, koska tuuliyhtiöiden on hajautettava riskejään. Yksi tuulialue kannibalisoi tuulibisneksen. ”Kun lännessä ei tuule, niin idässä tuulee.”
Eikä tässä kaikki.
Visio on, että jos idea lähtisi lentoon, ohjelma ei päättyisi Itä-Suomen rajalle vaan se laajenisi koko itäisen Euroopan puolustuslinjaksi. Tukea voisi tulla EU:ltakin.
”Keskinen Eurooppa on ihan totaalisesti lirissä, kun niille ei tule kaasua enää. Tshekissä odotetaan, että kohta taas saadaan kaasua Venäjältä. Itä-Suomi voisi kuitenkin tuottaa melkein viisi prosenttia Euroopan tarvitsemasta energiasta”, hän sanoo.
”Vaikka tästä toteutuisi vain kolmannes, se olisi vuosituhannen isoin asia Suomessa. Meidän pitää tietysti tehdä tarkempi suunnitelma yksityiskohdista.”
