Tekniikka&Talous selvitti kuudetta vuotta peräkkäin suomalaisten energiayhtiöiden taloustilannetta. Halpa sähkö painaa monien liikevaihtoa alaspäin. Toimitusjohtajat varoittavat myös Suomea uhkaavasta tehopulasta. Jutun taulukosta näet 50 suurimman yhtiön talousluvut.
Sähkön hinta on käynyt korkeuksissa tammi–helmikuussa 2026, mutta energiantuotannon liikevaihdot jatkoivat laskuaan vuonna 2025, sillä sähkö oli niin halpaa.
Tämä tiedetään jo nyt, vaikka energiayhtiöt julkistavat tuloksensa myöhemmin kevättalvella 2026. Silloin selviää, kenen tulosta halpa sähkö kuritti, kenen ei.
Jos yhtiö on suojannut energiantuotantonsa johdannaismarkkinoilla, tulos kärsii halvasta sähköstä vähemmän. Suojaa voi saada myös pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla (PPA, power purchase agreement).
Monet eivät kuitenkaan ole suojanneet hintojaan.
Jos yhtiössä tuotetaan kaukolämpöä sähkön avulla, kaukolämmöstä on voinut saada paremman katteen. Halpa sähkö ei silloin paljoa harmita.
Palapeliin kuuluu sekin, että kaukolämpöyhtiöillä oli myyntiä keskimääräistä vähemmän, olihan vuosi 2025 niin sanotusti talveton. Sekä alkuvuosi että loppuvuosi olivat lämpimiä.
Viime talvena lämmityksen huippukulutukset jäivät kuitenkin pieniksi. Silloin pystyi säästymään kalliiden huippupolttoaineiden eli öljyn ja kaasun käytöltä.
Negatiivista 10 prosenttia
Tekniikka&Talous selvitti nyt kuudetta vuotta peräkkäin suomalaisten energiayhtiöiden tilannetta. Kysymykset lähetettiin 50 suurimmalle energiayhtiölle. Vastauksia saimme 31 yhtiöstä.
”Liikevaihtomme on ollut laskussa vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja vuoteen 2025. Selittävä tekijä on sähkön hinnan laskeminen”, sanoo Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä.
Monen muunkin yhtiön tilanne on samankaltainen.
Talveton talvi
EPV Energiasta kerrotaan, että 10 prosenttia vuoden kaikista tunneista oli hinnoiltaan negatiivisia vuonna 2024. Poikkeuksellisen alhaiset hinnat jatkuivat myös vuonna 2025.
”Sähkön hinnan voimakas vaihtelu on uusi normaali. Sitä selittää tuulivoiman yhä merkittävämmäksi kasvanut rooli osana pohjoismaista energiajärjestelmää.”
Tuulivoimatuotanto riippuu säistä.
”Kun tähän yhdistetään kulutuksen melko kehittymätön ja pieni hintajousto, johtaa se koettuihin hintavaihteluihin. Sähkön hintaan ja sen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät lisääntyivät, mikä tekee joustokyvyn kehittämisestä tulevaisuudessa entistä tärkeämpää”, toimitusjohtaja Rami Vuola EPV Energiasta sanoo.
Keravan Energian Jussi Lehdon mukaan sähkön markkinahinnat heiluttavat liikevaihtoa nykyään jopa poikkeuksellisen paljon.
”Vuosi 2025 oli erityisen lämmin ja sähkön markkinahinnat pysyivät alhaalla koko vuoden. Kaikkien liiketoimintojen orgaanisesta kasvusta huolimatta arvioimme liikevaihdon laskevan”, hän sanoo.
Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen kuvaa vuotta 2025 niin lauhaksi ja tuuliseksi, että myös kaukolämmön kulutus laski. Liikevaihto väheni.
Vuosi 2024 vielä kerran
Tämän jutun taulukon tiedot ovat vielä vuodelta 2024.
Suurella osalla energiayhtiöistä liikevaihdot supistuivat jo vuonna 2024, mediaani oli –3,2 prosenttia.
Vuonna 2023 alaspäin tultiin keskimäärin 9 prosenttia. Vuonna 2022 mediaanikasvu oli 35 prosenttia, kun sähkön markkinahinnat nousivat jyrkästi.
Liikevaihdon alamäen jatkuminen söi hieman yhtiöiden kannattavuutta vuonna 2024. Mediaaniyhtiön liikevoittomarginaali notkahti 9,5 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2023 oli 11,8 prosenttia.
Muutama listan yhtiöistä toimii Mankala-periaatteella. Ne eivät tavoittele voittoa vaan pyrkivät toimittamaan tuottamansa sähkön tai lämmön omakustannushintaan osakkailleen.
Sijoitetun pääoman mediaanituotto luisui 5,6 prosenttiin edellisvuoden 6,7 prosentista.
Omavaraisuusaste pysyi liki ennallaan 36,9 prosentissa.
Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen.
Tehontarve kasvaa
Halpa sähkö ei kannusta investoimaan tuotantoon. Se näkyy myös Tekniikka&Talouden yhtiöiltä saamissa vastauksissa.
Moni jaksaa yhä silti uskoa ja toivoa, että halvan sähkön tunnelin päässä näkyy lisää kysyntää, uutta teollisuutta ja datakeskuksia Suomeen. Sitten taas uskaltaa investoida enemmän myös tuotantoon.
Tekniikka&Talous kysyi yhtiöiltä myös, kuinka paha tehopula Suomea uhkaa ja miten se pitäisi ratkaista. Tehopula on noussut energia-alan kestoaiheeksi viime vuosina.
Suurin osa vastanneista näkee jonkinasteisen tehopulan tulevan. Kaikkiaan 31 vastaajasta näin totesi 13. Seitsemän ei näe selkeää tehopulaa, ja 11 ei halunnut vastata.
Helenistä kerrotaan, että Helsingissä tehontarve lähti voimakkaaseen kasvuun vuoden 2024 lopussa. Uusi sähkönkulutuksen ennätys koettiin tammikuun alussa 2026, kun kulutus nousi tunnin keskitehona yli 1 000 megawattiin.
Yhtiöstä arvioidaan, että Helsingin tehontarve kasvaa 1 600 MW:iin 2020-luvun loppuun mennessä. Kasvun tekevät muun muassa lämmityksen sekä laiva- ja muun liikenteen sähköistyminen.
Akuuttia tehopulaa Helenissä ei kuitenkaan pidetä tällä hetkellä todennäköisenä.
Yhtiö ennustaa sähkön hinnan heilunnan pysyvän erittäin suurena, koska säästä riippuvaa tuotantoa on paljon. Carunan data taas kertoo, että huippukulutuksen kasvu on ollut viime vuoden aikana paikoin jopa kaksinumeroista.
Pakkasten huiput tuovat vaaroja
Maajohtaja Kimmo Kuusinen Mind Energystä ei näe hänkään kattavan, pysyvän tehopulan uhkaavan koko Suomea.
”Sen sijaan riski kohdistuu huipputunteihin, kuten talviajan kysyntäpiikkeihin, heikkotuulisiin jaksoihin tai tilanteisiin, joissa siirtoyhteydet tai suuret tuotantoyksiköt eivät ole käytettävissä”, Kuusinen sanoo.
”Tämä tulisi ratkaista ensisijaisesti sähköverkon vahvistamisilla, joustavamman kapasiteetin, kuten sähkönvarastoinnin ja kysyntäjouston, lisäämisellä sekä uusiutuvan tuotannon jatkuvalla rakentamisella.”
Investointipäällikkö Ville Kymäläinen Exilion Tuulesta arvioi, että Suomessa on jo viime aikoina investoitu merkittävästi joustoihin ja vieläpä markkinaehtoisesti.
”Markkinahinta on tehokas ohjauskeino. Kustannustehokkain ratkaisu on lisätä joustoja sähköjärjestelmään.”
Tehopula uhkaa
PVO:ssa tehon tilannetta hahmotetaan niin, että Suomen sähköjärjestelmän suurin ongelma on joustavuuden puute.
Kun sään mukaan vaihteleva tuotanto jatkaa kasvuaan, Suomessa on tarvetta investoida lisää säätävään tuotantoon ja sähkön suuren mittaluokan varastointiin mukaan lukien pumppuvoimaloihin.
”Tehon osalta haaste on lähinnä useamman viikon mittainen tuuleton pakkasjakso, joka vaikeutuu entisestään, jos sähkön ja lämmön yhteistuotantoa poistuu nopeasti markkinoilta”, toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen arvioi.
”Suomea uhkaa todellinen tehopula, joka pitää ratkaista luomalla edellytykset käytössä olevien tuotantolaitosten kannattavalle toiminnalle, ettei lakkauteta toimivia laitoksia”, sanoo Seinäjoen Energian Vesa Hätilä.
Myös hän ehdottaa investointeja muun muassa huippuvoimalaitoksiin sekä moottorivoimaloihin, energiavarastoihin ja joustopalveluihin. Niistä hakee ratkaisua tehopulaan moni muukin energiajohtaja.
Lahti Energian Jouni Haikarainen varoittaa, että tehopulan riski kasvaa, kun vanhaa yhteistuotantokapasiteettia poistuu.
”Kapasiteettimarkkina edistäisi tarvittavan kapasiteetin ylläpitoa. Siinä olisi järkevää hyväksyä myös fossiilisten polttoaineiden käyttö”, hän sanoo.
Toimitusjohtaja Mikael Venäläinen Suur-Savon Sähköstä ehdottaa, että yhteistuotanto- eli CHP-laitokset jätetään varavoimaksi eikä niitä purettaisi pois, vaikka lämmitys sähköistyy.
”CHP-laitokset ovat tärkeä osa lyhyen aikavälin huoltovarmuutta. Yksi keino on hajauttaa sähköntuotantoa ympäri Suomea. Erityisesti Itä-Suomeen on lisättävä tuotantoa.”
Mahdollinen nousukausi
Keravan Energian Jussi Lehto sanoo, että vetyhankkeet, datakeskukset, liikenteen sähköistyminen, sähkökattilat ja mahdollinen noususuhdanne edellyttävät valtavia määriä energiaa ja ennen kaikkea tehoa.
Hän ennustaa, että ellei tehopulaa saada hoidettua, se rajoittaa lopulta teollisuuden investointeja. Siitä kärsii koko kansantalous.
”Suomi tarvitsee uutta ydinvoimaa, uusia CHP-laitoksia ja uutta vesivoimaa. Läpimurrot sähköä tuottavissa pienydinvoimaloissa ja hiilidioksidin talteenotossa helpottaisivat ongelman ratkaisua merkittävästi”, Lehto sanoo.
Kymppivoiman toimitusjohtaja Anders Renvall pitää tehopulan vaaraa merkittävänä.
Hän varoittaa, että suurin uhka uuden säätyvän kapasiteetin rakentamiselle on uhkakuva viranomaisen asettamasta kattohinnasta, jolloin markkinahinnan ei sallita nousevan tasolle, joka antaisi investoinnille tuottoa.
Samoilla linjoilla on toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.
”Tehopulan uhka johtuu sähköverkkojen kehitystarpeesta, johon ei pystytä vastaamaan johtuen sähköverkon regulaatiomallista, jossa tulorahoitus ei riitä tarvittaviin investointeihin ja pitkästä luvituksesta.”
Tuntemattomia eivät ole tapaukset, joissa sähköverkon rakentaminen onnistuu kahdessa vuodessa, mutta luvitus voi viedä viisi vuotta.
Lue myös:
