Uutiset ja blogit

Yhdysvaltain kauppakomissio on syyttämässä Amazonia kuluttajien huijaamisesta Prime-palvelun jäseniksi liittymisestä ja palvelun peruuttamisen tarpeettoman hankalaksi tekemisestä erilaisilla käyttöliittymäratkaisuilla. Nyt se on julkaissut kolmen Amazon-johtajan nimet, joiden se syyttää olevan vastuussa asiasta.

Asiasta uutisoivat The Register ja The Wall Street Journal.

Väärinkäytöksistä epäillään Amazon Primeä luotsannutta Neil Lindsayta, kansainvälisistä kuluttajista vastaavaa varajohtajaa Russel Grandinettia sekä Primen tilausohjelmasta vastaavaa varajohtajaa Jamil Ghania. Kauppakomission mukaan kyseiset johtajat olivat tietoisia yhtiön kyseenalaisesta toiminnasta, mutta eivät tehneet asialle mitään.

Kauppakomissio syyttää Amazonin rakentaneen Prime-jäseniä varten tarkoitetun järjestelmän, joka teki tilauksen peruuttamisesta mahdollisimman monimutkaista. Järjestelmän koodinimi yhtiön sisällä oli ”Iliad”, joka viittaa antiikin Kreikan runoilijan Homeroksen kirjoittamaan Ilias-runoelmaan. Homeerisella kreikalla ja daktyylisen heksametrin runomitalla kirjoitettu Ilias on tunnetusti erittäin haastavaa luettavaa.

Amazonin tiedottaja kuvailee johtajien nimeämistä kauppakomission kanteessa tarpeettomaksi ja sanoo heidän toimineen työssään vilpittömin mielin.

”Olemme aina tehneet Primen tilaamisen ja peruuttamisen asiakkaille selkeäksi ja yksinkertaiseksi. Odotamme pääsevämme todistamaan kauppakomission vastaväitteet ovat vääriksi”, tiedottaja sanoo.

Kauppakomission asiakirjojen mukaan Amazon Primen johtaja Neil Lindsay oli sanonut kokoustaessaan suunnittelijoiden kanssa, että vaikka kuluttajat liittyisivät vahingossa Prime-jäseniksi, he pysyisivät palvelun tilaajina nähdessään, miten hyvä se on. Toisessa kohdassa kerrotaan Lindsayn kuvailleen pelottavana sitä, jos Primesta kieltäytyminen olisi yhtä helppoa kuin sen tilaaminen.

Kun paine viranomaisilta ja median suunnalta lisääntyi, Lindsey ja Ghan alkoivat pohtia sähköpostiviesteissään sitä, miten pitää Primen tilaaminen helppona ilman, että kuluttajat tilaavat sen vahingossa. Samalla johtajat miettivät, miten palvelu ei olisi liian vaikea irtisanottava. Painetta tuli myös yhtiön omilta työntekijöiltä, jotka toivoivat yhtiön olevan läpinäkyvämpi Prime-tilauksien suhteen, jotta asiakkaat eivät maksaisi palvelusta vahingossa.

Yli 200 miljoonaa tilaajaa kerännyt Amazon Prime tarjoaa tilaajilleen ilmaisia kotiinkuljetuksia verkkokauppatuotteille ja muita etuja, kuten suoratoistopalvelun. Palvelu maksaa 14,99 dollaria kuukaudessa.

Teknologia-alalla on viime aikoina nähty valtavia irtisanomisia, kun yhtiöt ovat peruutelleet pandemian aikaisista ylirekrytoinneista ja sopeuttaneet toimintaansa heikompaan taloustilanteeseen. Irtisanomisaaltojen jälkeen esiin on kuitenkin noussut erikoinen ilmiö: osa potkut saaneista työntekijöistä halutaan palkata takaisin.

Insider kertoo, että esimerkiksi Meta ja Salesforce ovat palkkaamassa takaisin osaa irtisanomistaan työntekijöistä. Teknologia-alalla kaivataan kipeästi ammattilaisia, jotka tuntevat erityisesti tekoälyä.

Irtisanomisia tutkinut Harvard Business Schoolin professori Sandra Sucher huomauttaa, että irtisanottuja työntekijöitä huonosti kohdelleilla yrityksillä on todennäköisesti vaikeuksia palkata heitä takaisin. Sen sijaan paikoissa, joissa irtisanomiset on hoidettu ammattimaisesti ja hyvin saattavat työntekijät jopa harkita palaamista. Työntekijät voivat kuitenkin pohtia, kuinka aiemmat potkut vaikuttavat urakehitykseen yhtiössä.

Esimerkiksi Salesforce suunnittelee palkkaavansa 3000 työntekijää irtisanottuaan kymmenen prosenttia koko henkilöstöstään. Uusia paikkoja aukeaa niin myynnin, suunnittelun kuin pilvipalveluidenkin alalle. Jopa yhtiön toimitusjohtaja Marc Benioff on toivonut, että vanhat työntekijät harkitsisivat palaamista yhtiöön. Osa työntekijöistä on kuitenkin kritisoinut tapaa, jolla Salesforce viesti irtisanomisista, mikä saattaa vaikeuttaa työntekijöiden houkuttelemista takaisin.

Sucher muistuttaa, että palaamista harkitsevien työntekijöiden pitäisi pohtia sitä, miksi joutui alun perin irtisanotuksi. Myös luottamus ja urapolun rakentuminen ovat asioita, jotka tulisi ottaa huomioon.

Uusiutuvan energian kysynnän kasvaessa merellä sijaitsevien tuulipuistojen rakentaminen on lisääntynyt. On tärkeää, ettei näiden alueiden rakentaminen ja toiminta vaikuta meren ekosysteemiin huonolla tavalla.

Nyt autonomisia purjehdusdrooneja kehittävä yritys Saildrone aikoo yhteistyössä ympäristöalan konsulttiyritys RPS Groupin kanssa luoda valvontaverkoston. He käyttävät akustista teknologiaa, autonomisia ajoneuvoja ja koneoppimista merieläinten havaitsemiseen, luokitteluun ja paikallistamiseen.

Yritykset ovat päästäneet kaksi purjehdusdroonia Massachusettsin rannikolle tutkimaan uhanalaisia mustavalaita, kerrotaan yritysten tiedotteessa.

Purjehdusdroonit

Saildronen valmistamat USV-alukset (Uncrewed Surface Vehicle) keräävät korkealaatuista dataa meriltä useisiin eri käyttötarkoituksiin.

Purjehdusdroonit kulkevat autonomisesti tuulen voimalla toimivan propulsioteknologian avulla. Meteorologiset- ja valtamerianturit toimivat aurinkovoimalla ja suorittavat itsenäisiä pitkän kantaman tiedonkeruutehtäviä ankarissakin olosuhteissa.

Saildronen aluksia on kolmea eri mallia. Kaikki mallit käyttävät propulsiona pääasiassa tuulen voimaa, mutta kahdessa isommassa mallissa on myös diesel- tai sähkömoottori. Kaikki mallit on varustettu kameroilla ja koneoppimisohjelmistoilla. Isommissa malleissa on myös tutkat.

Purjehdusdrooneja käytetään useisiin eri datankeruutehtäviin, kuten kalastuksenhoitoon, sääennusteisiin, valtamerien ja ilmaston seurantaan sekä meriekosysteemien tutkimukseen.

Alusten keräämää dataa pääsee tutkimaan yrityksen sivuilta.

Lue lisää:

Microsoft aikoo ryhtyä ydinvoimayhtiöksi, kerrotaan useissa lähteissä (esim. CNBC, The Register). Tietotekniikkamammutti lähtee kehittämään niin sanottuja modulaarisia pienreaktoreja (smr) sekä ”mikroreaktoreja”. Näiden reaktorien sähköä se käyttäisi pilvipalvelujen ja tekoälyn datakeskuksissaan.

Hanketta varten Microsoft julkaisi maanantaina 25. syyskuuta työpaikkailmoituksen ”ydintekniikan pääohjelmapäällikköä” (alkuperäiskielellä Principal Program Manager Nuclear Technology). Tehtävä on täysipäiväinen ja etätyö mahdollista.

Työpaikkailmoituksen sanamuodoista on ymmärrettävissä, että Microsoft aikoisi sijoittaa reaktoreja jopa konesaliensa yhteyteen, tai ainakin selvittää, onko se mahdollista.

”Ydintekniikan pääohjelmapäällikkö vastaa maailmanlaajuisesti smr- ja mikroreaktorienergiastrategian kehittämisestä ja toteuttamisesta. Tässä ylemmän johdon tehtävässä toimenkuvaan kuuluu johtaa teknistä arviointia smr:ien ja mikroreaktorien integroimiseksi datakeskusten tehonlähteeksi”, Microsoft kirjoittaa ilmoituksessa.

Alkuperäiskielellä eli englanniksi ratkaisevat sanat kuuluvat näin: “technical assessment for the integration of smr and microreactors to power the datacenters”.

Reaktorien toteutuminen on joka tapauksessa vuosien päässä, ja mahdollisesti vuosikymmenten päässä, The Register muistuttaa uutisessaan.

Toistaiseksi maailmalla ei ole maalle sijoitettuja kaupallisia pienreaktoreja operatiivisessa käytössä. Laivaan sijoitettuja ”kelluvia” pienreaktoreja on siviilikäytössä kaksi, toinen Venäjällä ja toinen Kiinassa.

Microsoftin panostus ydinreaktoreihin – tässä tapauksessa kaikella todennäköisyydellä fissioreaktoreihin eli ”tavalliseen” ydinvoimaan – täydentää kiinnostavasti yhtiön aiempia rahoituspäätöksiä. Toukokuussa tänä vuonna Microsoft kertoi aikovansa ostaa ydinfuusiosähköä amerikkalaiselta Helion-yhtiöltä.

Lue myös:

Helion väittää, että se saisi 50 megawatin fuusioreaktorin valmiiksi jo vuoteen 2028 mennessä. Tämä lupailu kuulostaa erittäin optimistiselta, ja sen realistisuutta voitaneen epäillä.

Kuka voi hakea?

Ydintekniikan pääohjelmapäällikön tehtävään hakijalta odotetaan ”syvää ymmärrystä” energiateollisuuden ja erityisesti ydinenergia tekniikasta ja viranomaisvalvonnasta. Kokemusta ydinenergiasta, energiamarkkinoilta, tekniikasta tai vastaavilta aloilta vaaditaan ainakin kuusi vuotta, josta kolme vuotta pitää olla nimenomaan ydinenergiatekniikasta.

Lisäksi Microsoft edellyttää ainakin kolmen vuoden kokemusta useita työryhmiä kattavien hankkeiden johtamisesta. Hakijalta edellytetään kandidaatintasoista yliopistotutkintoa ja mielellään toivotaan maisteritason tutkintoa kaupan, tekniikan tai luonnontieteen alalta.

Tehtävän palkaksi vuodessa mainitaan ilmoituksessa jotakin noin 133 000–257 000 dollarin väliltä, tai 173 000–283 000 dollarin väliltä, jos työtä tehdään pääasiassa San Franciscon tai New Yorkin metropolialueelta käsin Yhdysvalloissa.

Sähköiskun aiheuttamat vammat ja kuolemat ovat merkittävästi vähentyneet Suomessa turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusvaatimusten kohentumisen myötä.

Husin tehohoidossa hoidetaan vuosittain noin 1–5 sähkövammapotilasta. Vakavat vammat liittyvät yleensä suurjännitetapaturmiin ja vaativat useimmiten tehohoitoa.

”Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 2–3 sähkökuolemaa, joista merkittävä osa sattuu nuoren henkilön kiivettyä junan katolle. Nuorten kuolemat suurjännitejohtimen valokaaresta ovat erityisen surullisia, koska ne olisivat olleet vaaran tiedostamisen avulla vältettävissä”, kertoo ylilääkäri Janne Alakare Husin Akuutista tiedotteessa.

Verkkovirran aiheuttamat kotitapaturmat ovat hengenvaarallisia sähköaltistuksen hetkellä, mutta vakavat vammat ovat harvinaisia. Kyse on tyypillisesti käden kontaktista verkkovirtaan, josta selvitään usein ilman lääkärikäyntiä.

Uuden ohjeistuksen mukaan oireeton potilas, joka on selviytynyt verkkovirran aiheuttamasta sähkötapaturmasta ilman ihon palovammoja ja jonka sydänfilmi on normaali, voidaan kotiuttaa ilman seurantaa tai laboratoriotutkimuksia.

“Olemme todenneet, ettei vammoitta pienjännitetapaturmasta selviytyneen potilaan pitämiselle monitoriseurannassa ole lääketieteellistä perustetta. Potilaita on aiemmin usein seurattu viiveellä tulevien ongelmien varalta. Kansainvälisen aineiston perusteella tälle ei ole kuitenkaan aihetta, vaan verkkovirran tai sitä matalamman jännitteen kohdalla mahdolliset vammat on arvioitavissa heti tapahtuneen jälkeen. Päivitetty käytäntö tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja on potilaiden edun mukainen”, kertoo Alakare.

Sähkötapaturman vuoksi hoitoon hakeutuu suhteellisen vähän potilaita. Vuosina 2021 ja 2022 sähköisku kirjattiin Husin päivystyksissä päädiagnoosiksi yhteensä 450 potilaalle. Päivystyksestä jatkohoitoon siirtyi vain 1,3 prosenttia potilaista.

Suurten kappaleiden 3d-tulostusta tuodaan valmistavan teollisuuden käyttöön valtakunnallisella kolmen miljoonan euron 3d-tulostuksen yhteishankkeella (3DTY).

Suurten rakenteiden 3d-tulostuksen teollista käyttöönottoa edistetään tutkimalla ja testaamalla muovi- ja metallitulostuslaitteiden lisäksi kappaleiden jälkikäsittelyä, laadunvarmistusta sekä liittämistä ja rajapintoja.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella sekä yritysrahoituksella toteutettavaa 3DTY-hanketta vetää Oulun yliopisto.

Savonia-ammattikorkeakoulun 3d-tulostusympäristö ja Itä-Suomen yliopiston materiaalitestaustoiminnot mahdollistavat monipuoliset tutkimus- ja kehitystyöt suurten kappaleiden 3d-tulostukselle. Savonialla on hiljattain otettu käyttöön robottitulostusmahdollisuudet sekä metallille että muoville. Ne mahdollistavat useiden metrien kokoisten kappaleiden valmistuksen.

Itä-Suomen yliopistolla käytössä on laaja valikoima erilaisia 3d-tulosteille soveltuvia karakterisointi- ja testausmenetelmiä, kuten microCT-laitteisto. Yrityksille tämä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia metalli-, muovi- ja komposiittirakenteiden valmistuksen osalta.

3d-tulostamisen avulla pystytään valmistamaan tuotteita energiatehokkaasti ja yleensä pienemmällä jätteen määrällä kuin perinteisin tekniikoin. Se mahdollistaa myös kookkaiden kappaleiden valmistuksen, jossa on tarjolla teolliseen käyttöön kypsiä tekniikoita sekä metalli- että muovitulostuksessa ja eri materiaaleja yhdistelevässä tulostuksessa.

3DTY:ssä on mukana parikymmentä valmistavan teollisuuden yritystä ympäri maata. Esimerkiksi Pohjois-Savon alueelta mukana ovat Ponsse, Yara ja Genelec.

Teollisessa prosessissa lisäävä valmistus liittyy saumattomasti muihin valmistustekniikoihin ja suuria kappaleita valmistettaessa 3d-tulostus ja lastuava työstö sekä eri liittämismenetelmät voivat vuorotella.

Kolmivuotisen hankkeen toteuttamisesta vastaavat Pohjois-Suomen (Oulun yliopisto, Lapin koulutuskeskus REDU), Itä-Suomen (Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu), Etelä-Suomen (LUT-yliopisto) ja Länsi-Suomen (Tampereen ammattikorkeakoulu) lisäävän valmistuksen tutkimus- ja tuotekehitystoimijat.

Teollisuusyritysten näkökulmaa ja tukea hankkeen toteuttamiseen tuovat Dimeccin johtamat ekosysteemit, 3d-tulostukseen keskittynyt Fame (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) ja pk-yritysten digitalisaatiota edistävä Famn (Finnish Advanced Manufacturing Network).

"Pystymme tarjoamaan mukana oleville yrityksille pilottien ja demonstraatioiden avulla luotettavaa tietoa suurten kappaleiden 3d-tulostuksen soveltamisesta juuri heidän käyttökohteisiinsa. Verkostojemme kautta saamme levitettyä syntyvää tietoa myös muille samojen kysymysten kanssa painiville yrityksille”, ekosysteemijohtaja Antti Karjaluoto Dimecc Oy:stä toteaa hankkeen tiedotteessa.

”Esimerkiksi 3d-tulostuksen käytöstä suuren kokoluokan muottivalmistukseen ei Suomessa ole vielä tietoa tai konkreettisia esimerkkejä. Näin pystymme edistämään teollisuuden uudistumista ja tuottamaan uutta liiketoimintaa.”

3DTY kuuluu Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely).

Lue myös:

Yhdysvaltalaisen North Carolina State Universityn (NCSU) insinöörit ovat kehittäneet uuden dynaamisen ikkunamateriaalin, jonka ominaisuudet muuttuvat vuodenajan mukaan. Aiheesta uutisoi muun muassa New Atlas.

Ikkunoissa on kolme eri asetusta tai tilaa, jotka sopivat eri sääolosuhteisiin. Normaalissa eli läpinäkyvässä tilassa ikkunan läpi pääsee valoa ja lämpöä. Toinen vaihtoehdoista estää lämmön mutta päästää valoa. Kolmannessa tilassa ikkunat ovat tummennettuina, jolloin molempia siirtyy vähemmän.

Tekniikka perustuu volframioksidiin, jonka ominaisuudet kiinnostavat monia materiaalitekniikan asiantuntijoita. Materiaalia on kokeiltu kahden tilan välillä vaihtelevissa dynaamisissa ikkunoissa, jotka toimivat sähkökromismin periaatteella.

Sähkökromismi on ilmiö, jossa materiaalin väri tai opasiteetti eli läpinäkymättömyys muuttuu ulkoisen sähkövirran vaikutuksesta.

Uudessa tutkimuksessa insinöörit keksivät sekoittaa vettä ja volframioksidia, joista saadaan volframioksidihydraattia. Näin ikkunaan saatiin kolmas tila.

Kun sähkövirta kytketään pois päältä, ikkunamateriaali päästää lävitseen sekä valoa että lämpöä. Tämä asetus on tarpeen erityisesti kylmempinä talvipäivinä.

Sähkökromisminen ilmiö käynnistyy, kun materiaaliin injektoidaan litiumioneja ja elektroneja. Materiaali käy ensimmäisenä läpi vaiheen, jossa se estää infrapunavaloa mutta pysyy läpinäkyvänä päästäen näkyvää valoa sisään. Loppuvaiheessa materiaaliin injektoidaan enemmän elektroneja, jolloin se siirtyy tummaan tilaan.

Tukijat eivät tunne tarkkaan uuden materiaalin toimintamekanismia, mutta heillä on hypoteesi. Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Jenelle Fortunato kertoo, että vesi pienentää kiteisen materiaalin tiheyttä. Näin ollen rakenne vastustaa paremmin muodonmuutoksia, kun siihen suihkutetaan litiumioneja ja elektroneja.

”Hypoteesimme mukaan saamme kaksi eri tilaa, koska volframioksidihydraattiin mahtuu enemmän litiumioneja kuin tyypilliseen volframioksidiin ennen kuin materiaali alkaa muuttaa muotoaan.”

Niin sanotussa viileässä tilassa litiumionien ja elektronien injektio vaikuttaa optisiin ominaisuuksiin, mutta rakenteellista muutosta ei vielä tapahdu. Rakenteen muutoksen kautta siirrytään tummaan tilaan, joka estää näkyvän valon ja infrapunavalon.

Tutkimuksessa kaikki kolme vaihetta saavutetaan yhden materiaalin avulla, jolloin lasin paksuus ja energiantarve pysyvät suurin piirtein samalla tasolla kuin aikaisemmissa volframioksidi-ikkunoissa. Löydös voi nopeuttaa kaupallisten tuotteiden kehitystä parannetuilla ominaisuuksilla, tutkimuksessa mukana ollut Delia Milliron sanoo.

Tutkimus julkaistiin ACS Photonics -lehdessä.

Lue lisää:

Maapallon seitsemännen mantereen ehdokkaana pidetty Zealandia on pääosin hävinnyt meren alle. Nyt tutkijat kertovat tehneensä geologisen kartan vedenalaisesta mantereesta.

Täten koko lähes viiden miljoonan neliökilometrin alueelle ulottuvan mantereen kartoitus on nyt valmis.

Uuden-Seelannin geologian ja ydintieteiden instituutin tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksensa vertaisarvioidussa Tectonics-lehdessä.

Tutkimuksessa dokumentoidaan tutkijoiden prosessia kivinäytteiden ruoppaamisesta ja kiven geokemian analysoimisesta. Analyysien avulla voidaan ymmärtää Zealandian vedenalaista koostumusta.

Uudessa tutkimuksessa pohjoiset kaksi kolmasosaa vedenalaisesta Zealandiasta ruopattiin. Pohjasta nostettiin erilaisia hiekkakiviä, mutakiveä, bioklastista kalkkikiveä ja basalttilaavaa useilta eri aikakausilta.

Vanhimmat näytteet olivat jopa 130–110 miljoonaa vuotta vanhoja.

Ajoittamalla näytteet ja tulkitsemalla niiden magneettisia poikkeavuuksia tutkijat pystyivät kartoittamaan Pohjois-Zealandian tärkeimmät geologiset alueet. Alue oli aiemmin jäänyt huonosti ymmärretyksi sen ollessa piilossa valtameren pinnan alla.

Noin 95 prosenttia Zealandian mantereesta sijaitsee pinnan alla. Uusi-Seelanti muodostaa mantereen suurimman merenpinnan yläpuolella olevan alueen. Myös muun muassa Uuden-Kaledonian saaret kuuluvat Zealandiaan. Asukkaita mahdollisella mantereella on noin 5,4 miljoonaa.

Pienen kokonsa takia mahdollisesta mantereesta on käytetty myös nimitystä mikromanner.

Zealandiaa on ehdotettu uudeksi seitsemänneksi mantereeksi ja perusteita ehdotukselle on useita. Merenpohja erottaa Zealandian muista mantereista, se kohoaa kolme kilometriä korkeammalle kuin syvänmeren alueet, maakuori on paksumpi kuin merenpohjassa ja se koostuu mantereelle tyypillisistä kivilajeista.

Aiheesta uutisoi muun muassa Popular Mechanics.

Lue lisää:

Toimistoissa alkaa taas olla työntekijöitä – jos ei ihan entiseen malliin, niin kuitenkin enemmän kuin pari vuotta sitten.

Monissa työpaikoissa on asetettu erilaisia pelisääntöjä läsnäololle. Markkinointijohtaja Karri HautanenTechnopoliksesta kannustaakin yrityksiä selvien pelisääntöjen luomiseen.

"Esimerkiksi 3+2 tai 4+1, eli 3-4 päivää toimistolla ja 2-1 päivää kotona. Säännöt ovat hyviä, se selkeyttää tilannetta kaikille", Hautanen sanoo.

Technopoliksen yrityspuistoissa ei mitata, paljonko ihmisiä on päivittäin toimistoissa, mutta muita merkkejä aktiivisuudesta löytyy.

"Meillä esimerkiksi neuvotteluhuoneita varataan enemmän kuin aiemmin. Samoin myytyjen ravintola-annosten määrä on korkeampi kuin ennen koronaa."

Syy lounastajien kasvaneeseen määrään on luultavasti yhteisöllisyys, Hautanen arvioi. Toimistolle ei ehkä tulla joka päivä, mutta niinä päivinä kun tullaan, mennään myös yhdessä syömään omien eväiden sijaan.

Hautanen tietää, että päivän ruokailulla on iso merkitys koko toimistokokemukselle. Technopoliksella on eri toimipisteissään noin 30 ravintolaa. Ravintoloiden onnistumista mitataan esimerkiksi happy or not -laitteella päivittäin.

"Olemme miettineet paljon näitä mittauksia", Hautanen sanoo. "Me myös palkitsemme ravintoloitsijaa onnistuneesta palautteesta."

Palautteenannon kulttuuria

Technopolis uskoo palautteeseen. Yrityksessä on tavoitteena haastatella joka vuosi 50 prosenttia asiakkaista.

"Näin olemme vähitellen saaneet palautteenannon kulttuuria taloomme", kertoo Karri Hautanen. Hän muistuttaa, että valittaminen on itse asiassa palvelus vuokranantajille, sillä se johtaa parempaan palveluun.

Asiakkailta saatu negatiivinen palaute kulkeutuu heti asiasta vastaavalle henkilölle, jonka tehtävänä on saada aikaan korjausliike.

"Tällainen palautekulttuuri johtaa itseohjautuvuuteen ja säästää jopa ikäviltä keskusteluilta", Hautanen toteaa.

LUE MYÖS:

Suora arviointi ja numeraalinen palaute aiheuttavat ihmisissä myös pelkoa.

"Mutta jos ongelmatilanteen hoitaa hyvin, tyytyväisyys on jopa parempi sen jälkeen", Hautanen sanoo.

"Nyt myös osaamme mitata ja hyödyntää saamaamme tietoa. Jos asiakastyytyväisyys lähtee alaspäin, pystymme tekemään nopeita korjausliikkeitä.”

Keskimäärin asiakkaat viipyvät Technopoliksen tiloissa kahdeksan vuotta. Tämä on Hautasen mukaan hyvä tulos, varsinkin kun yritys tekee vuokralaistensa kanssa melko lyhyitä, noin kolmen vuoden sopimuksia.

"Haluamme tarjota joustavuutta asiakkaille."

Talojen täyttöastetta Hautanen ei kerro, hän sanoo vain, että asiat ovat "erittäin hyvällä tolalla".

Arvaamaton tulevaisuus

Koronalla oli omat vaikutuksensa, mutta lopulta ne jäivät pienemmiksi kuin alussa pelättiin.

"Meillä oli tiettyjä pelkoja vuonna 2020, mutta lopulta tilojen koko on pysynyt aika lailla samana monilla vuokralaisilla. Toimistolla olevien ihmisten määrä on kuitenkin pienentynyt, ja siksi nyt kaivataan enemmän monenlaisia tiloja ja pieniä neuvotteluhuoneita."

Technopoliksella on toimipisteitä Suomessa kolmella paikkakunnalla: pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa.

Yrityksellä on ollut yrityspuistot myös Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa, mutta se on luopunut niistä.

Lisäksi yrityksellä on yrityspuistot Tallinnassa, Vilnassa, Tukholmassa, Göteborgissa, Oslossa ja Luxemburgissa.

”Halusimme Luxemburgilla testata, miten konseptimme toimii Pohjoismaiden ulkopuolella. Hyvin se toimii, siellä on meidän kolmanneksi korkein täyttöaste”, Hautanen kertoo.

Tulevaisuus on Hautasen mukaan vielä erittäin arvaamaton.

”Markkina on sellainen, ettei pysty ollenkaan ennakoimaan mitä tapahtuu. Pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä tyhjää toimitilaa, nyt pitäisi vain saada se hyvään käyttöön.”

Pimeä verkko, syvä verkko, Tor-verkko – rakkaalla lapsella on monta nimeä ja vihatulla sitäkin useampia. Pimeässä verkossa tapahtuu normaalia internetiä paljon enemmän laittomuuksia, joista aiheutuu haittaa niin yksilöille kuin yrityksillekin.

Jos käy kovin huonosti, myös omat henkilötiedot saattavat päätyä pimeään verkkoon, jolloin niitä voidaan pahimmassa tapauksessa käyttää ties mihin, identiteettivarkaudesta ilkeilyyn.

On olemassa useita palveluja, jotka varoittavat käyttäjäänsä, jos tämän tiedot ovat vuotaneet tietomurron seurauksena. Esimerkiksi Troy Huntin perustama Have I Been Pwned? -sivusto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, ja siihen nojaa myös vuonna 2018 aloittanut Mozillan Firefox Monitor -palvelu.

Alkuvuonna 2023 palveluiden keskuuteen saapui uusi tulokas Googlen oman Dark web -raportin muodossa. Kesän päätteeksi se tuli myös suomalaisten ulottuville.

Google-tilin omistajana pääsee halutessaan tarkistamaan milloin tahansa, onko oma sähköpostiosoite päätynyt pimeään verkkoon. Muiden tietojen esiintymistä pimeässä verkossa pääsee tutkimaan vain maksullisella Google One -tilauksella.

Google Onen maksulliseen pakettiin kuuluu myös se, että saa automaattisesti hälytyksen sähköpostitse, jos omat henkilökohtaiset tiedot ovat päätyneet pimeään verkkoon. Tarkistusta ei siis tarvitse suorittaa manuaalisesti säännöllisin väliajoin.

Käyttäjä voi itse määrittää, minkä tietojen esiintymistä haluaa dark web -raportin tarkkailevan. Esimerkiksi sähköpostiosoitteiden mahdollisia vuotoja varten palvelusta löytyy mahdollisuus tarkkailla jopa kymmenen eri sähköpostiosoitteen tilannetta.

Sähköpostiosoitteiden lisäksi mahdollisia seurattavia tietoja ovat Suomessa myös nimi, puhelinnumero, osoite ja syntymäaika. Henkilötunnuksen mahdollista vuotamista palvelu voi ainakin toistaiseksi tarkkailla vain Yhdysvalloissa. Halutessaan voi myös koska tahansa lopettaa jonkin tiedon seuraamisen.

Google One -tilaus maksaa tällä hetkellä ensimmäiset kolme kuukautta 0,49 €/kk ja sen jälkeen 1,99 €/kk. Tilauksen voi peruuttaa milloin tahansa.

Kun hälytys soi

Jos dark web -raportti joskus hälyttää ja kertoo tietojen vuotaneen, on syytä pistää heti toimeksi. Raportissa tarjotaankin joitakin neuvoja siihen, miten tilanteessa kannattaa toimia.

Salasanan vuotaessa raportti todennäköisesti ehdottaa sitä vaihdettavaksi. Erityisen tärkeää on reagoida ehdotukseen silloin, jos käyttää samaa salasanaa saman sähköpostiosoitteen tai käyttäjänimen kanssa useassa eri palvelussa. Raportti saattaa ehdottaa myös kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöön ottamista.

Pimeästä verkosta on tunnetusti vaikeaa saada mitään poistetuksi edes viranomaisvoimin. On silti hyvä olla oitis yhteydessä myös poliisiin, jos tietojen joukossa on jotain sellaista, joka voi mahdollistaa identiteettivarkauden.