Kiinalaisjätti BYD esitteli osaamistaan itsestään ajavien autojen teknologiassa Pariisissa viemällä autonsa Riemukaaren kuuluisaan liikenneympyrään. Hyppäsimme auton kyytiin.
Kun aletaan puhumaan itsestään ajavista autoista, ensimmäisenä mieleen tulee varmaankin Tesla ja amerikkalaismerkin FSD-toiminto. Itsestään ajavia autoja on lupailtu tulevaksi markkinoille jo noin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt aihe alkaa todella konkretisoitua.
EU:ssa toistaiseksi ei kyseisiä järjestelmiä ole hyväksytty liikenteeseen, toisin kuin Yhdysvalloissa tai Kiinassa.
Tällä hetkellä odotetaan, että tammikuussa 2027 kyseiset 2+-tason avustavat järjestelmät hyväksyttäisiin euroopanlaajuisesti tieliikenteeseen.
Ei täysin itsestään ajava
Testitilaisuus oli järjestetty Pariisin autonäyttelyn yhteydessä BYD:n pian Eurooppaan saapuvan premium-merkin eli Denzan alaisuudessa. Denzalta korostetaan, että järjestelmä ei ole varsinaisesti ”autonomous” eli itsenäinen, vaan ”intelligent” eli älykäs.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
Termistö aiheen ympärillä on sekavaa ja vaikeasti hahmotettavaa, mutta tällä halutaan korostaa, että vastuu ajamisen aikana on vahvasti kuljettajalla, ja kuljettajan on minä hetkenä tahansa oltava valmis ottamaan ohjaus omaan hallintaan. Kyse on siis 2+-tason järjestelmästä, joka vain avustaa ajamisessa.
Tällä halutaan tehdä selvä terminologinen pesäero tason 3- ja 4-järjestelmiin. Tasolla 3 kuljettajan pitää pystyä reagoimaan auton pyyntöihin ottaa auto haltuun, kun tasolle 4 ja siitä ylöspäin itse auto on vastuussa ajamisesta.
Jumalan silmä
BYD on maailman suurin sähköautovalmistaja, mutta valmistaa myös busseja, junia, laivoja ja akkuja elektroniikkateollisuuteen.
BYD onkin yksi maailman suurimpia liikkumisen ympärillä toimivia yrityksiä, yhtiöllä on maailmanlaajuisesti jopa miljoona työntekijää. Lisäksi kiinalaisyhtiö panostaa toden teolla tuotekehitykseen, sillä yhtiön palveluksessa on peräti 120 000 tuotekehitykseen kuuluvaa insinööriä.
Eipä ole siis ihme, että BYD on kehittänyt oman itsestään ajavien autojen järjestelmän, eikä se tukeudu minkään ulkopuolisen tahon järjestelmiin. Teslaan verrattuna BYD on länsimaissa huomattavasti vähemmän tunnettu, mutta kiinalaisyritys on kehittänyt omaa järjestelmää kaikessa hiljaisuudessa.
BYD on antanut ajoavustinjärjestelmälleen varsin mahtipontisen nimen: ”God’s Eye” eli jumalan silmä.
Erilaisia sensoreita ja kameroita ei ole autossa säästelty, niitä on peräti 27 kappaletta. Toisin kuin Tesla, BYD käyttää järjestelmässään lidaria. Erilaisia kameroita ja tutkia on ympäri autoa tukuittain.
Järjestelmä asennetaan vakiona kaikkiin Eurooppaan tuleviin Denza Z9 GT -autoihin, ja kun virallinen hyväksyntä järjestelmän käytölle Euroopassa tulee, voidaan se ajaa autoihin ota-päivityksellä.
Denza-merkkiä kaavaillaan myös Suomeen, mutta mitään konkreettista ei merkin ympärillä vielä ole. Siksi ensimmäinen järjestelmää tukeva auto Suomessa lienee uusi BYD Atto 8, jossa on myös valmius kyseiselle järjestelmälle.
Euroopan pelätyin liikenneympyrä
BYD on valinnut tietoisesti Pariisin ja sen keskustan järjestelmän demonstraatiopaikaksi. Ensinnäkin tilaisuus osuu Pariisin autonäyttelyn yhteyteen, jolloin paikalla on paljon alan mediaa.
Toisekseen viemällä järjestelmä yhteen Euroopan mantereen haastavimmista paikoista autolla ajamiseen voidaan osoittaa, että järjestelmä pärjää myös muualla.
Riemukaaren liikenneympyrä on yksi legendaarisimmista risteyksistä koko mantereellamme. Siinä on 12 sisääntuloa, ja sen liikennesäännöt poikkeavat perinteisistä liikenneympyröistä.
Tähän pelättyyn ympyrään saa suhauttaa sisään tasa-arvoisen risteyksen periaatteella, eli ympyrässä olevat väistävät. Sitten pitäisi ryhmittyä mahdollisimman lähelle Riemukaarta ja lopulta oman poistumiskohdan lähestyessä poistua varovaisesti ulos.
Ja tämä kaikki tapahtuu kymmenien muiden autojen suhatessa ympyrää mitä mielikuvituksellisimpiin suuntiin ja hurjasti vaihtelevin ajonopeuksin. Tänne ei tuore ajokorttilainen mielellään autolla lähde, eikä liiemmin kokenutkaan kuski.
Denza on itsevarma kuski
Suosittelen vahvasti katsomaan artikkelin alussa olevan videon, joka havainnollistaa sanoja paremmin, kuinka Denza Z9 GT:lle käy Pariisin liikenteessä.
Olen ennen autoon hyppäämistä melko luottavainen, sillä aamulla on edeltävä ryhmä käynyt jo ajamassa reitin, ja autot vaikuttavat edelleen ehjiltä. Lisäksi autossa takapenkillä vieressäni istuva kiinalaisinsinööri selaa tylsistyneen näköisenä puhelintaan, kun järjestelmä kytketään päälle.
Järjestelmä tarjoaa ympärillä olevaan kaoottiseen liikenteeseen nähden todella pehmeät kyydit, eikä se tee yllättäviä liikkeitä. Jos edessä ei ole tilaa, se ei päättömästi tuikkaa mitättömään väliin. Toisaalta, jos tilaa on mennä, se menee päättäväisesti.
Riemukaaren ympäriajo oli itse asiassa varsin helppo kokemus, koska juuri sillä hetkellä ympyrässä ei ollut kovinkaan paljon liikennettä. Vaikka ympyrässä ei ole kaistaviivoja, Denza paineli ympyrän läpi itsevarmasti.
Ajo suoriutui muiltakin osin esimerkillisesti, kapeilla kaduilla auto osasi väistellä edessä olevat jakelurekat tai bussit ongelmitta. Jos vastaan tuli liikennettä, odotti auto rauhassa, kunnes vasta lähti vastaantulevien kaistalle ohitukseen. Se tunnisti myös haastavassa paikassa olevan liikennevalon. Kaiken kaikkiaan todella vaikuttavaa.
Reitin loppupuolelle osui kuitenkin hetki, jossa kuljettajan piti tarttua ohjauspyörään. Denza hämmentyi oikeanpuoleisella kaistalla olleesta jakelukuorma-autosta ja jäi hölmönä seisomaan sen taakse.
Kiinalaisinsinöörin mukaan kuormuri peitti näkyvyyden eteen niin kokonaisvaltaisesti, ettei auto uskaltanut mennä. Denzalta muistuteltiinkin, että järjestelmää kehitetään vielä eikä tämä ole lopullinen versio.
Kuljettajan keskeytys ei myöskään osunut millään lailla vaaralliseen liikennetilanteeseen, joten en itse pidä tapausta kovin suurena miinuksena.
Missä mennään?
En ole ollut Teslan nykyisen järjestelmän kyydissä, mutta käsittääkseni sitä pidetään varsin hyvänä, ja kevättalvisessa säässä Teslan demonstraatioajo Suomessa meni todella hienosti.
En pysty luotettavasti arvioimaan, onko BYD oman järjestelmänsä kanssa jäljessä tai pidemmällä kuin Tesla. Järjestelmä teki itseeni kuitenkin vaikutuksen, ja odotan innolla, jos ja kun pääsen kokeilemaan sitä omaan työmatkaani Helsingin keskustan ja eteläisen Kanta-Hämeen välillä.
Ja niin kuin videolla lopuksi totesin, hyppäisin oman liikenneturvallisuuteni vuoksi jatkossa paljon mieluummin itseajavan Denzan kuin pariisilaisen taksikuskin kyytiin.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
Alma Median autotoimitus osallistui valmistajan järjestämälle ja maksamalle tutustumismatkalle. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.
