Uutiset ja blogit

Varainhoitojätti Blackrockin johtaja Larry Fink puhaltaa lisää happea tekoälyliekkiin hiljattain julkaistussa BBC:n haastattelussa. Hänen mukaansa tekoälykuplaa ei ole havaittavissa, vaan markkinalla käydään tällä hetkellä tervettä selviytymiskamppailua, jossa yksi tai kaksi yhtiötä voi kaatua, mutta isommassa kuvassa markkina selviää.

Blackrock on panostanut tekoälyyn suuria summia. Vasta viime vuonna se oli merkittävä osa konsortiota, joka osti datakeskusyhtiö Aligned Data Centersin 40 miljardilla dollarilla.

”Käynnissä on kisa teknologiadominanssista. Jos emme investoi nykyistäkin enemmän, Kiina voittaa. Tekoälyosaamisen kasvattaminen on mielestäni pakollista”, Fink toteaa.

Hänen mukaansa tekoäly on jo nyt muokannut työelämää niin dramaattisesti, että esimerkiksi juristien tarve vähenee lähitulevaisuudessa. Tekoäly osaa kerätä ja käsitellä valtavia määriä lakitietoa ihmistä selvästi nopeammin. Myös esimerkiksi analyytikoiden tarve finanssialalla vähenee.

Sen sijaan fyysisen työn osaajien tarve kasvaa. Finkin mukaan pähkinänkuoressa maailmassa tarvitaan jatkossa enemmän putkimiehiä ja vähemmän juristeja.

Fink näkee tekoälyn suurimpana esteenä tällä hetkellä käynnissä olevan öljykriisin, jonka Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin on aiheuttanut.

”Jos öljyn hinta nousee 150 dollariin tynnyriltä, se laukaisee maailmanlaajuisen taantuman. Maailma tarvitsee öljystä ja kaasusta riippumattomia energianlähteitä, erityisesti aurinkovoimaa, jotta tekoälyn vaatima halpa energia voidaan turvata.”

Ongelma pätee Finkin mukaan myös Yhdysvaltoihin. Vaikka maa olisikin energiariippumaton, sen tulisi silti keskittyä aurinkoenergiaan.

”Kiina investoi parhaillaan merkittävästi aurinko- ja ydinvoimaan, kun taas esimerkiksi Euroopan toimet ovat jääneet pelkän puheen tasolle.”

Jäänmurtaja Sisulla syttyi torstaina pieni tulipalo. Palo syttyi aluksen ollessa satamassa Katajanokan laiturilla, Helsingin pelastuslaitokselta kerrotaan.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen asiasta noin kello 11.20. Kyse oli hyvin pienestä tulipalon alusta, jonka laivan työntekijät saivat sammutettua. Pelastuslaitokselle jäi tehtäväksi tilojen tarkistaminen.

Aluksella tehtiin korjaustöitä, joiden yhteydessä palo syttyi. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että varustamo ja poliisi selvittävät tarkempaa palon syttymissyytä.

Meyerin telakkayhtiön Meyer Werftin vaikeudet jatkuivat viime vuonna. Yhtiön tilintarkastajat arvioivat alustavien lukujen perusteella vuoden 2025 tappioksi 271 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi, että Papenburgin telakkaa operoivan yhtiön tappiot nousisivat yhteensä noin 1,1 miljardiin euroon kolmen vuoden aikana.

Asiasta kertoo saksalaislehti Bild, jonka mukaan tiedot perustuvat telakkayhtiön salaisiin asiakirjoihin.

Meyer Werft ajautui talousvaikeuksiin ja pelastettiin kesällä 2024. Saksan liittovaltio ja Ala-Saksin osavaltio ostivat kumpikin 40 prosentin omistusosuuden yhtiöstä ja takasivat sen lainoja 2,6 miljardin euron edestä. Yhtiöön sijoitettiin 400 miljoonaa euroa julkista pääomaa.

Meyerin perhe säilytti noin 20 prosentin osuuden, ja sillä on oikeus ostaa telakkayhtiö takaisin myöhemmin.

Telakkayhtiö on sittemmin käynnistänyt saneerausohjelman, jonka on tarkoitus kestää vuoden 2028 loppuun asti. Saneeraus on kuitenkin vielä kesken: joulukuussa 2025 siitä oli toteutettu arviolta vasta 30–40 prosenttia.

Bildin mukaan tilintarkastajat nostivat syyskuussa 2025 esiin, että Meyer Werftin toiminnan jatkumiseen liittyy olennaista epävarmuutta ja ilmaisivat “merkittäviä epäilyksiä” yhtiön elinkelpoisuudesta. Myös “toiminnan jatkuvuutta uhkaava riski” mainittiin.

Bildin mukaan tilintarkastajat varoittivat, että jos saneerausohjelman oletukset eivät toteudu tai suunniteltuja toimenpiteitä ei pystytä viemään läpi, yhtiön toiminnan jatkuminen voi olla vaarassa. Tällöin voi syntyä uusia rahoitustarpeita, joita nykyinen rahoituskehys ei kata. Lehden mukaan tästä voisi koitua lisäkustannuksia veronmaksajille.

Meyer Werft tiedotti tiistaina 24. maaliskuuta, että sen talousjohtaja Melanie Freytag on ilmoittanut eroavansa ”rakenteellisista syistä” ja jättävänsä tehtävänsä 30. huhtikuuta.

Meyer Werft torjuu uutisen

Meyer Werft on julkaisemassaan tiedotteessa torjunut jyrkästi Bild-lehden uutisen ja kutsunut sitä ”suurelta osin harhaanjohtavaksi”. Yhtiö ei kuitenkaan ole kiistänyt jutussa esitettyjä lukuja.

Telakkayhtiön mukaan vuoteen 2028 jatkuva saneeraus etenee suunnitelmien mukaisesti ja kaikki vanhoista tilauksista aiheutuvat rasitteet ja tappiot on huomioitu nykyisessä suunnittelussa.

Yhtiö sanoo, että Bildin esiin nostamat tilintarkastajien arviot toiminnan jatkuvuuden uhasta perustuvat sen jo aiemmin julkaisemaan vuoden 2024 tilinpäätökseen.

”Kyseessä on saneerauksissa tavanomainen huomautus, joka liittyy mahdollisiin poikkeamiin suunnitelmasta”, tiedotteessa todetaan

Meyer Werft huomauttaa lisäksi, että Bild on jättänyt huomiotta tilintarkastajan lausunnossa esitetyn keskeisen kohdan: saneerauskonseptiin perustuva rahoitustarve on katettu vuoteen 2028 asti sekä oman että vieraan pääoman järjestelyillä.

Meyer Werftin mukaan sen neuvottelut sveitsiläisen MSC Cruisesin kanssa aiemmin julkistetuista tilauksista etenevät suunnitellusti. Joulukuussa julkistettu noin kymmenen miljardin euron arvoinen aiesopimus kattaa neljä risteilyalusta sekä optiot kahdesta lisäaluksesta.

Tilauksen toteutuminen työllistäisi telakkaa pitkälle 2030-luvun puoliväliin asti.

Perhe tavoittelee omistusta takaisin

Meyerin perhe omistaa Suomessa sijaitsevan Turun telakan, mutta sen on kerrottu tavoittelevan takaisin omistuksiaan Papenburgin telakassa.

Omistajaperheeseen kuuluva Tim Meyer kertoi helmikuussa 2026 Turun Sanomille, etteivät suunnitelmat Papenburgin telakan takaisin ostamisesta vaikuta Turun telakkaan.

”Me emme ole poistumassa Suomesta tai myymässä Turun telakkaa”, hän totesi lehdelle.

Tim Meyerin mukaan perhe etsii parhaillaan sijoituskumppania Papenburgin telakan ostamiseen. Samalle taholle voitaisiin myydä myös osa Turun telakasta. Jos sopivaa kumppania ei löydy, Turun telakka jää hänen mukaansa kokonaan perheen omistukseen.

Turun telakka teki vuonna 2024 liikevaihtoa 1,8 miljardia euroa ja liikevoittoa 135 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 luvutkin näyttävät Tim Meyerin mukaan hyviltä, mutta niistä ei ole toistaiseksi annettu tarkempia tietoja julkisuuteen.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta:

Lääketukkuri Oriola investoi noin viisi miljoonaa euroa Ruotsin Enköpingin jakelukeskuksensa automaation modernisointiin ja laajentamiseen. Yhtiön mukaan investointi tukee strategian toteutusta ja parantaa valmiuksia vastata kasvavaan kysyntään.

Enköpingin jakelukeskus on yhtiön mukaan keskeinen osa Oriolan Ruotsin-logistiikkaa yhdessä Mölnlycken keskusvaraston kanssa. Yhtiön mukaan Enköpingin toimipaikan edellisen uudistuksen jälkeen Ruotsin lääkemarkkina on kasvanut tasaisesti, ja asiakkaiden odotukset toimitusvarmuudesta ja tehokkuudesta ovat nousseet.

Yhtiön mukaan investointi mahdollistaa automaatioasteen nostamisen ja jatkuvan kasvun tukemisen yhtiön tukkukauppa- ja jakeluliiketoiminnoissa Ruotsissa.

Maaliskuun 23. ja 24. päivänä Venäjä ampui Ukrainaan liki 1 000 hyökkäyslennokkia ja ohjusta. Tämä on suurin yksittäinen isku koko sodan aikana, kirjoittaa ajatushautomo ISW (Institute for the Study of War).

Iskujen aikana Ukraina onnistui kuitenkin saavuttamaan merkillepantavan torjuntavoiton, kun se tuhosi hypersoonisen Zircon-ohjuksen laukaisualustan 23. ja 24. päivän välisenä yönä.

ISW:n mukaan tehtävä oli vaikea ja sen onnistuminen osoittaa Ukrainalta operatiivisen suunnittelukyvyn kehittymistä.

Ukrainan sotilastiedustelu julkaisi paikannettua videomateriaalia iskusta Bastion-M-laukaisualustoja vastaan. Tiedustelun mukaan iskut tuhosivat yhden laukaisualustan ja kaksi ohjusta, minkä lisäksi toinen laukaisualusta vaurioitui. Yhteensä seitsemän venäläissotilasta sai surmansa.

Laukaisualustoja oltiin viemässä asemiin. ISW:n mukaan niitä olisi todennäköisesti käytetty osana Venäjän ilmaiskuja. Vastaavasti ukrainalaiset onnistuivat osumaan Krimillä ballistisen Iskander-M-ohjuksen laukaisualustaan maaliskuun 13. ja 14. välisenä yönä.

ISW:n arvion mukaan Venäjän ilmaisku olisi todennäköisesti ollut suurempi ja aiheuttanut enemmän tuhoa, jos Ukraina ei olisi suorittanut operaatioita Venäjän ohjusarsenaalia vastaan.

Ajatushautomo ennustaa, että Venäjä aikoo eskaloida ilmaiskujaan Ukrainaan hyötyäkseen Lähi-idän sodan aiheuttamasta Patriot-ohjuspulasta.

Zircon on hypersooninen (nopeus yli Mach 5 eli yli 5 300 km/h) ohjus, jota Venäjä tiettävästi käytti ensimmäisen kerran Ukrainan sodassa helmikuussa 2024.

Venäläisten mukaan ohjuksen kantama on 1 000 km ja nopeus Mach 9 (noin 9 700 km/h). Mikäli tämä pitää paikkansa, ohjus on ilmatorjunnalle melkoinen haaste, sillä reagointiaikaa laukaisuun on vähänlaisesti.

Venäläiset toki sanovat kaikenlaisia asioita, ja Zirconin suoritusarvot on aiemmin lännessä kyseenalaistettu. Ohjus on jotakuinkin samankokoinen kuin aiempi venäläinen Oniks, mutta sen kantama on väitetysti kaksinkertainen. Niinpä aiemmat julkiset väitteet 400 kilometrin kantamasta ja Mach 6:n nopeudesta (noin 6 500 km/h) voivat olla uskottavampia, arvioi brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) tutkija Sidharth Kaushal tammikuussa 2023.

Kaushalin mukaan on kuitenkin mahdollista, että Zircon on Oniks-ohjusta aerodynaamisesti tehokkaampi tai että sen käyttämä polttoaine on selkeästi parempaa kuin aiemmin.

Tutkijan mukaan Zirconin kaltainen hypersooninen ohjus on haastava torjuttava esimerkiksi merisodankäynnissä.

Sota-aluksen sensorit havaitsevat matalalla lentävän ohjuksen noin 12–14 merimailin etäisyydeltä (noin 22–26 km). Jos Zirconin nopeus on luokkaa Mach 5–6, reaktioaikaa jää 15 sekuntia.

Ohjuksella on puolellaan myös suuri liike-energia. Mitä nopeammin se lentää, sitä parempi työkalu se on hyökkäyksissä suuria sotalaivoja vastaan. Suuri kineettinen energia auttaa myös iskettäessä vahvarakenteisiin tai maanalaisiin kohteisiin.

Kaushal muistuttaa kuitenkin, että hypersoonisilla nopeuksilla ilma ohjusten ympärillä ionisoituu ja muodostaa plasmakerroksen, mikä vaikeuttaa ohjuksen sensorien toimintaa pahanpäiväisesti. Navigointiin tarvittaisiin siis erittäin tarkka inertiasuunnistusjärjestelmä – se kun on ulkoisista signaaleista riippumaton.

Tässä tilanteessa Zircon lienee Kaushalin mukaan parempi ase liikkumattomia maakohteita vastaan. Toisaalta on mahdollista, että ohjus vain joutuu hidastamaan nopeuttaan lähestyessään kohdetta.

Lue myös:

Ukrainan turvallisuuspalvelu SSU:n johtaja Jevgeni Khmara lähetti keskiviikkona suoran viestin venäläisille ukrainalaisjoukkojen jatkaessa drooni-iskujaan syvälle Venäjälle ja etenkin venäläiseen energiainfrastruktuuriin. Khmara kuvasi Ukrainan keskiviikkona vahvistamaa iskua Ust-Lugan eli Laukaansuun öljysatamaan ja kaasulaitokseen ”symboliseksi lahjaksi viholliselle”.

”Tämä on jälleen yksi muistutus, että Venäjällä ei ole jäljellä turvallisia alueita. Me jatkamme pitkän kantaman operaatioita systemaattisesti vähentääksemme vihollisen sotilaallista ja taloudellista kykyä”, Khmara sanoi tietotoimisto Ukrinformin mukaan.

Ukrainan asevoimat vahvisti Ust-Lugan iskun keskiviikkona. Ukraina on iskenyt Leningradin alueella Suomenlahden ympäristössä useita kertoja viikon sisällä, sillä jo maanantaina maan droonit aiheuttivat mittavaa tuhoa Koiviston eli Primorskin öljysatamassa vain noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta. Esimerkiksi Ust-Lugaan Ukrainan lennokit hyökkäsivät yli 900 kilometrin matkan päästä.

Torstain vastaisena yönä iskut Leningradin alueella jatkuivat edelleen, kertoo ukrainalaislehti Liga. Paikallisviranomaiset ja venäläisen oppositiomedia Astran silminnäkijäraportit kertovat lehden mukaan droonihyökkäyksestä Kirishnefteorgsintez-yhteenliittymän öljynjalostamoon ja sen yhteydessä toimivalle teollisuusalueelle Pietarin kaakkoispuolella, Kirishissä.

Iskusta Kirishissä uutisoivat myös muut ukrainalaislehdet kuten Kyiv Post sekä myös uutistoimisto Reuters, jonka mukaan venäläisviranomaisetkin vahvistivat teollisuusalueen suurjalostamon lähellä kärsineen vaurioita.

Leningradin alueen kuvernööri vahvisti iskusta koituneet vahingot ”teollisuussektorilla” avaamatta tarkemmin kohdetta ja kertoi lisäksi ilmapuolustuksen tuhonneen kymmeniä drooneja. Alueen asukkaiden mukaan kyseessä oli Kirishin öljynjalostamo, joka on Leningradin alueen suurin ja yksi Venäjän merkittävimmistä. Samalle öljynjalostamolle on isketty droonein jo kolmesti aiemmin sodan aikana, Liga kertoo.

Mittavia tuhoja aiemmasta iskusta, Venäjän öljyviennille kova isku

Ust-Lugan eli Laukaansuun sataman aiempi isku aiheutti Ukrainan mukaan suuria tulipaloja öljysatamassa, missä muun muassa polttoaineiden varastosäiliöitä vaurioitui. Tuhojen mittakaava oli ukrainalaisten mukaan keskiviikkona epäselvä, mutta tulipalot sataman alueella vahvisti myös Leningradin kuvernööri.

Geopaikannettu kuva- ja videomateriaali alueelta osoittaa räjähdyksiä ja tulipaloja Ust-Lugan satamassa iskujen seurauksena, kertoo sotaa päivittäisissä raporteissaan seuraava ajatushautomo ISW (Institute for the Study of War).

Ukrainan iskut ovat pysäyttäneet tuotantoa ja toimituksia sekä Laukaansuussa että Primorskissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan jopa 40 prosenttia Venäjän öljyviennin kapasiteetista olisi pois pelistä tällä hetkellä. Ukraina on iskenyt Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan järjestelmällisesti jo pitkään.

ISW kertoo Ukrainan iskeneen keskiviikon vastaisena yönä myös rakenteilla olevaan, Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n käyttöön tarkoitettuun jäänmurtajaan Viipurin telakalla. Geopaikannettu kuvamateriaali todistaa ISW:n mukaan, että keskeneräinen alus kärsi vaurioita iskussa.

Ajatuspajan mukaan Venäjän hallinnon toimet, jotka rajoittavat kansalaisten internetin käyttöä, ovat heikentäneet Venäjän ilmahälytysjärjestelmän toimintaa raja-alueilla.

Drooneja eksyi myös Baltiaan

Ukrainan mittavien droonihyökkäysten seurauksena yksittäisiä lennokkeja on päätynyt Venäjän ilmatilan kautta myös Baltian maihin. Latvian sekä Viron viranomaiset vahvistivat keskiviikkona, että maihin eksyneet droonit olivat ukrainalaisia. Latviassa ukrainalaisdrooni syöksyi maahan maan itäosissa, eikä se aiheuttanut vahinkoja, kun taas itäisessä Virossa yksi drooni osui voimalaitoksen savupiippuun.

Viro kutsui koolle hallituksen hätäkokouksen ja antoi myös kansallisen hälytyksen tapahtuman vuoksi. Viron koillinen ilmatila suljettiin keskiviikkona droonivaaran vuoksi, yleisradioyhtiö ERR kertoo.

”Nämä ovat Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan vaikutuksia. Voimme odottaa, että vastaavia tapauksia tulee lisää”, sanoi Viron sisäisen turvallisuuden palvelun johtaja Margo Palloson.

Autoilijat tuntevat jo Iranin sodan vaikutukset bensapumpulla, mutta pahin on vasta edessä. Jos kriisi jatkuu, sen vaikutukset iskevät Suomeen täysimääräisesti vasta huhtikuussa.

Syy on tämä: Euroopan syrjäisessä nurkassa sijaitseva Suomi on riippuvainen pitkistä kuljetusreiteistä. Kuljetusala kuluttaa vuosittain arviolta 1,2 miljardia litraa dieseliä. Dieselin keskihinta on sodan vuoksi nyt 60 senttiä vuoden 2025 keskihinnan yläpuolella. Jos hinnannousu jää pysyväksi, siitä aiheutuu vuositasolla 720 miljoonan euron lisälasku.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala ottaa esimerkiksi liikenteessä olevan puutavara-ajoneuvoyhdistelmän, joka kuluttaa vuodessa 100 000 litraa dieseliä.

”Jos dieselin litrahinta kohoaa 60 senttiä, se merkitsee raskaalle ajoneuvoyhdistelmälle 60 000 euron lisälaskua. Eli vaikutus on suuri.”

Tavaran on kuitenkin liikuttava. Kuljetusyhtiöt perivät lisämaksun omilta asiakkailtaan.

Valtaosalla kuljetusyrityksistä on sopimuksissaan niin kutsuttu polttoaineklausuuli, jonka nojalla ne voivat siirtää nousseet kustannukset omiin hintoihinsa. SKAL:n vuonna 2023 tekemän jäsenkyselyn mukaan puolet yhtiöistä on sisällyttänyt tällaisen klausuulin omiin sopimuksiinsa. Kolmasosalla on käytössä klausuuli ainakin osalle asiakkaista.

Joka viides kuljetusyritys operoi ilman polttoaineklausuulia. Nämä toimijat ovat joutuneet polttoainekulujen nousun myötä mahdottomaan tilanteeseen. Työntekijöitä voidaan joutua lomauttamaan. Kalustoa saatetaan seisottaa mieluummin kuin ajaa tappiolla.

Juuri nyt oleellinen tieto on, kuinka nopeasti kuljetusyhtiöiden käyttämät polttoaineklausuulit vaikuttavat maksuihin. SKAL:n jäsenkyselyssä kolmasosa vastaajista kertoi, että maksut voivat muuttua kahden viikon sisään. Puolet kertoi huomioivansa polttoaineiden hinnanmuutoksen kuukausittain. Joka neljäs vastaaja kertoi klausuulin vaikuttavan yli kuukauden viiveellä.

Tämä tarkoittaa, että Iranin sodan vaikutukset iskevät Suomen kansantalouteen täysimääräisesti vasta huhtikuussa.

Selvitimme, miten suurimmat kuljetusyhtiöt ovat reagoineet Iranin sodan aiheuttamaan hintapaineeseen.

Kulut tuntuvat pian kaikkien kukkarossa

Suomen suurin maakuljetuksiin erikoistunut toimija on DSV Road. Sen toimitusjohtaja Petteri Nurmi vahvistaa, että polttoaineen hintoihin liittyvä kustannuspaine näkyy jo yhtiön arjessa.

”Me lähetimme reilu viikko sitten asiakkaille kirjeen, jossa kerroimme, että olemme pakotettuja muuttamaan polttoaineklausuulin frekvenssiä.”

Aiemmin ulkomaanliikenteen hintojen tarkastelujakso oli kuukausi. Nurmen mukaan sitä on lyhennetty.

”Nyt sitä päivitetään vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja kotimaan puolella jopa kerran viikossa.”

DSV päivittää kotimaan polttoainelisän asiakkailleen poikkeusaikataulun mukaisesti. Tänään lisä on 30,64 prosenttia, kun vielä 9. maaliskuuta se oli 24,38 prosenttia.

Petteri Nurmi pitää selvänä, että polttoainekulut lankeavat lopulta koko yhteiskunnan maksettavaksi.

”Polttoaineen hinnannousu tulee näkymään ihan varmasti jokaisen kukkarossa. Ei kukaan voi ottaa sitä kustannusta omaan piikkiinsä. Kenelläkään ei ole sellaisia marginaaleja tai vararahastoja”, Nurmi sanoo.

Kulut nousevat huhtikuussa

Polttoaineen markkinahinta ei vaikuta ainoastaan rekkaliikenteeseen. Noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista liikkuu Itämerellä laivojen kyydissä. Yksi merkittävistä varustamoista on Finnlines, jonka laivat kuljettavat kolmasosan Suomen pyörillä liikkuvasta ulkomaankaupasta.

Yhtiön verkkosivuilla on erillinen polttoainelauseke. Sen mukaan polttoaineiden hintojen tarkastelujakso on yksi kalenterikuukausi. Lisämaksu vahvistetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä. Uusi tarkistettu polttoainelisämaksu on voimassa kuukauden 7. päivästä alkaen.

Jos kriisi jatkuu, on helppo ennustaa, että huhtikuussa luvassa on hinnannousu myös meriliikenteessä. Toimitusjohtaja Thomas Doepelia ei tavoitettu vahvistamaan, kuinka paljon seuraava tarkistus tulee vaikuttamaan Finnlinesin rahtikuluihin.

Poikkeuksellinen aika edellyttää poikkeustoimia

Jos polttoainekriisi pitkittyy, se tulee vauhdittamaan inflaatiota ja painamaan Suomen taloutta. SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala peräänkuuluttaa poliittisia toimia.

”Jos tämä alkaa vaikuttaa laajasti suomalaiseen elinkeinoelämään ja teollisuuteen, ratkaisuja pitää löytää. Yksi hyvä ja nopeavaikutteinen keino olisi dieselin jakeluvelvoitteen alentaminen.”

Edellisen kerran siihen päädyttiin Ukrainan sodan alettua vuonna 2022. Kujalan mukaan määräaikainen jakeluvelvoitteen alennus laski dieselin pumppuhintoja parikymmentä senttiä yhdessä yössä. Valtioneuvoston arvio oli hieman alempi: Jakeluvelvoitteen alentamisen 7,5 prosenttiyksiköllä arvioitiin vaikuttavan dieselin pumppuhintaan alentavasti noin 12 senttiä litralta.

Poikkeuksen tiellä on tietenkin koko planeettaa uhkaava ilmastonmuutos. Jakeluvelvoitteen koko idea perustuu siihen, että biokomponentin avulla fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan hillitä.

Anssi Kujala sanoo, ettei hän vähättele päästövähennystoimia. Jos kriisi pitkittyy, väliaikainen ratkaisu voisi kuitenkin pitää tavaran liikkeessä ja Suomen kilpailukyvyn hyvällä tasolla.

”Toivon vaan, että nämä maailman herrat saisivat asiat valmiiksi. Mutta me elämme nyt tässä ajassa.”