Uutiset ja blogit

Ihmisen tasoinen koneäly nähdään tekoälyn seuraavana suurena askeleena. Käytännössä kyse olisi järjestelmästä, joka kykenee toimimaan monipuolisesti ihmisaivojen tapaan. Ilmiö tunnetaan englanniksi käsitteellä agi (artificial general intelligence), joka voidaan suomentaa yleiseksi tekoälyksi.

Vaikka yleinen tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia, se herättää myös pelkoa. Aikakauslehti Forbes kertoo verkkosivuillaan julkaistussa kirjoituksessa Alice Blairista, joka aloitti opintonsa maineikkaassa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) vuonna 2023. Blair on kuitenkin päättänyt jättäytyä pois opinnoistaan, koska pelkää agi:n tuovan mukanaan niin vakavia riskejä, ettei tutkinnon suorittamisella ole merkitystä.

”Olin huolissani, että en ehkä olisi enää elossa valmistuessani agi:n takia”, Blair kertoo Forbesin haastattelussa. “Uskon, että suuressa osassa skenaarioista päädymme ihmiskunnan sukupuuttoon sen tavan vuoksi, jolla etenemme kohti agi:tä.”

Hän työskentelee nykyään tekoälyn turvallisuuteen keskittyvässä järjestössä Center for AI Safetyssa.

Emeritusprofessori kyseenalaistaa kuitenkin Blairin synkän arvion.

“Ihmiskunnan sukupuutto vaikuttaa hyvin hyvin epätodennäköiseltä”, toteaa New Yorkin yliopiston psykologian ja tekoälyn rajapintaa tutkinut emeritusprofessori Gary Marcus Forbesille.

Milloin agi tulee?

Forbes haastatteli myös Harvardin yliopistossa fysiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä opiskellutta Adam Kaufmania, joka lopetti opintonsa siirtyäkseen työskentelemään Redwood Research -järjestöön. Organisaatio tutkii tekoälyjärjestelmiä, jotka voisivat toimia ihmisen etuja vastaan.

“Olen melko huolissani riskeistä ja mielestäni tärkeintä on työskennellä niiden lieventämiseksi”, Kaufman sanoo Forbesille.

Myös Kaufmanin veli, kämppäkaveri ja tyttöystävä ovat laittaneet Harvard-opintonsa tauolle samoista syistä. Lisäksi Harvardista toukokuussa 2025 valmistunut Nikola Jurković, joka toimi yliopiston AI safety -ryhmän AGI-valmiuden vetäjänä, ennakoi agi:n syntyvän noin neljän vuoden kuluessa ja talouden täyden automaation tapahtuvan viiden tai kuuden vuoden sisällä.

”Jos urasi on vaarassa tulla automatisoiduksi vuosikymmenen loppuun mennessä, on jokainen yliopistossa vietetty vuosi yksi vuosi pois lyhyestä urastasi”, Nikola Jurković sanoo Forbesille.

Huoli ei ole vain yksittäisten opiskelijoiden kokemaa: Harvardissa tehdyn kyselyn mukaan puolet 326 vastaajasta kertoi olevansa huolissaan tekoälyn vaikutuksista tuleviin työmahdollisuuksiinsa.

Arviot agi:n syntymisestä vaihtelevat suuresti. OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on arvioinut, että yleinen tekoäly kehitetään ennen vuotta 2029, kun taas Googlen DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis uskoo sen syntyvän seuraavan 5–10 vuoden kuluessa.

Toisaalta New Yorkin yliopiston emeritusprofessori Gary Marcus pitää hyvin epätodennäköisenä, että agi toteutuisi viiden vuoden sisällä. Hänen mukaansa monet tekoälyn perusongelmat, kuten esimerkiksi taipumus virheisiin ja rajallinen päättelykyky, ovat yhä ratkaisematta.

Hissiyhtiö Kone toimittaa hissikokonaisuuden Dubaihin. Kolmetorninen Binghatti Skyrise -asuinrakennushanke on noin 250 metriä korkea. Hanke valmistuu vuoden 2027 maaliskuussa.

Kone toimittaa hankkeeseen muun muassa 44 MiniSpace-hissiä ja kaksi N MonoSpace -hissiä.

Kone kirjasi tilauksen vuoden 2025 toiselle neljännekselle. Yhtiö ei julkista tilauksen arvoa.

Ennätyksellinen 26 megawatin tuulivoimala on asennettu onnistuneesti, kerrotaan kiinalaisen Dongfang Electric Corporationin tiedotteessa.

Asennuksen myötä Kiina riistää maailman tehokkaimman tuuliturbiinin tittelin saksalaiselta tuulivoimajätiltä Siemens Gamesalta, joka asensi 21,5 MW:n tuuliturbiinin Tanskaan huhtikuussa 2025.

Tuulivoimalalla on myös maailman suurin pyyhkäisypinta-ala.

Yli 30 000 erillisestä osasta koostuva tuulivoimala nostettiin pystyyn yrityksen testaus- ja innovaatiokeskuksessa.

Tiedotteessa lasketaan, että keskimäärin 10 m/s tuulella yksikkö tuottaa sata gigawattituntia sähköä vuodessa. Se riittäisi noin 55 000 kotitaloudelle vähentäen hiilidioksidipäästöjä arviolta 80 000 tonnia.

Ennätykset paukkuvat tiheään tahtiin

Vasta heinäkuussa 2023 tuotannon aloitti silloinen maailmanennätysvoimala, teholtaan 16 MW. Sen jälkeen valmistui 18 MW:n merituulivoimala. Syyskuussa 2024 valmistui Mingyangin 20 MW:n tuulivoimala. Kaikki nämä ennätysvoimalat ovat kiinalaisia.

Huhtikuussa 2025 tehoennätys siirtyi Eurooppaan 21,5 MW:n voimalalle.

Nyt ennätys on palannut Kiinaan.

Tuulienergiaan keskittyvä uutissivusto Recharge kyseenalaistaa saavutuksen juhlimisen, koska monet toimitusketjuyritykset ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että jatkuva koon kasvattaminen haittaa teollisuuden kykyä lisätä energiamuodon käyttöönottoa.

Kun voimalaitoksia rakennetaan kiireessä, on myös vaarana, että ne eivät toimi kunnolla. Esimerkkinä tästä on Mingyangin 20 MW:n prototyyppivoimala, jonka lavat katkesivat vain kuukausia asennuksen jälkeen.

Logistisia haasteita

Pitkien lapojen ja painavan konehuoneen toimittaminen laivarahdilla ei ole triviaalia.

Reitti tehtaalta satamaan oli kuin esterata. Sähkölinjat, sillat ja jyrkät mutkat vaikeuttivat kulkua. Lapoja kuljettanut laiva oli huomattavasti lyhyempi kuin ennätykselliset 153-metriset lavat.

Yli 500 tonnia painava konehuone ylitti selvästi sataman nostokapasiteetin.

Tiimi päätti hyödyntää vuorovettä ja niin kutsuttua roll-on/roll-off-ratkaisua. He tähtäsivät tiukkaan kahden tunnin ikkunaan, jolloin vuorovesi oli juuri sopivalla korkeudella. Konehuone ajettiin erikseen rakennettua ramppia pitkin alle 0,5 km/h vauhdilla laivan kyytiin.

Sotilasliitto Naton tutkajärjestelmät havaitsivat torstaina 28. elokuuta Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa Venäjän ilmavoimien kuljetuskoneen, joka lensi ilman lentosuunnitelmaa, yhteyttä lennonjohtoon ja transponderi poissa päältä.

Naton ilmaesikunta Allied Air Command (Aircom) tiedottaa määränneensä kaksi italialaista F-35-hävittäjää Virossa Ämarin tukikohdasta ilmaan tunnistamaan koneen osana Baltian ilmatilan valvontaoperaatiota. Hävittäjät tunnistivat koneen Venäjän ilmavoimien Antonov An-124 -rahtikoneeksi ja seurasivat sen lentoa.

Antonov An-124 on Neuvostoliitossa kehitetty pitkän matkan raskas kuljetuskone, joka lensi ensilentonsa vuonna 1982. Nelimoottorinen kone on lähes 69 metriä pitkä, sen siipien kärkiväli on yli 73 metriä, ja se pystyy kuljettamaan jopa 150 tonnia rahtia.

An-124 on yksi maailman suurimmista edelleen sotilaskäytössä olevista rahtikoneista. Vielä suurempi malli oli yksittäiskappaleena valmistettu Antonov An-225 Mrija, joka tuhoutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.

Italia otti elokuun alussa 2025 vastuun Baltian ilmatilan valvonnasta ja vastaa siitä marraskuun 2025 loppuun saakka.

Maailman korkein ihmisen rakentama pato on valmistumassa Tadžikistaniin muutaman vuoden kuluessa, todennäköisesti vuonna 2028. Ottaen huomioon, että tämä ikuisuushanke aloitettiin vuonna 1976, voitaneen sanoa, että valmistuminen on nyt lähellä.

Aiheesta uutisoi Global Construction Review. Lisäksi padon etenemisestä tiedottaa sen urakoitsija, italialainen Webuild.

Reilut sata kilometriä maan pääkaupunki Dušanbesta itään sijaitsevasta Rogunin padosta tulee valmistuessaan 335 metriä korkea. Se voittaa 30 metrillä maailmanlistan nykyisen kärjen, 12 vuotta vanhan Jinping-1-padon Kiinan Sichuanissa.

Kapeaan vuoristorotkoon rakennettava pato on leveydeltään vain 660 metriä, tietosanakirja Britannicassa mainitaan.

Rogunin patoon asennetaan sähkögeneraattoreita 3,6 gigawatin nimellistehon edestä. Tämä suurin piirtein tuplaa Tadžikistanin sähköntuotannon. Lisäksi – ainakin maan presidentinkanslian mukaan – pato takaa maalle energiaomavaraisuuden.

Tadžikistan on pidättäytynyt fossiilisesta sähkövoimasta, ja maan sähköstä lähes kaikki tuotetaan jo nykyisin vesivoimalla. Tämä on toki ekologista, mutta hiilen, kaasun ja öljyn puute on kuitenkin aiheuttanut käytännön ongelmia. GCR:n mukaan sähkön saatavuus Tadžikistanissa on ollut viime vuosina heikkoa, ja suunnitellut sähkökatkot kulutuksen rajaamiseksi ovat talviaikaan erittäin yleisiä.

Noin 11 miljoonan asukkaan 140 000 neliökilometrin laajuinen vuoristoinen maa Tadžikistan sijaitsee Keski-Aasiassa Kiinan läntisimmän nurkan länsipuolella, hieman Pakistanin Karakorum-vuoristosta pohjoiseen.

Tuplasti Oulujärven vetoinen tekoallas

Rogunin pato rakennetaan Pamir-vuoristoon Amudarja-joen sivujoki Vahšin varrelle. Vahš on pituutensa (vajaat 800 km) ja keskivirtaamansa (600 m³/s) puolesta hieman Tornionjokea isompi joki.

Tekoaltaan tilavuudeksi padon takana tulee reilut 13 kuutiokilometriä, mikä vertautuu Suomen kartalla parhaiten Päijänteen (15 km³) tai Inarijärven (16 km³) tilavuuksiin. Oulujärveen verrattuna Rogunin tekoaltaasta löytyy vettä noin kaksinkertaisesti ja Näsijärveen verrattuna noin nelinkertaisesti.

Itse patorakenne sisältää kiviainesta puolestaan 13 miljoonaa kuutiometriä eli melko tarkkaan tuhannesosan siitä, kuinka paljon vettä allas sisältää.

Tällä hetkellä tekoaltaan veden pinta on noussut 1110 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vesi on kohonnut Webuildin mukaan viime vuodesta noin sadalla metrillä, ja matkaa altaan täyttymiseen jää vajaat 200 metriä.

Hanke alkoi vuonna 1976

Rogunin padon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1976 eli 49 vuotta sitten. Tuolloin Tadžikistan oli vielä osa Neuvostoliittoa. Hanke eteni kuitenkin Neuvostoliiton vuosina hitaasti, ja valmiiksi saatiin lähinnä padon pohjatyöt. Kommunistivallan kaaduttua vuoden 1991 jälkeen rakentaminen jäi kokonaan jumiin pariksi vuosikymmeneksi.

Lopulta vuonna 2016 Tadžikistanin hallitus valitsi italialaisyhtiö Salini Impregilon eli nykyiseltä nimeltään Webuildin pystyttämään padon loppuun. Jo kaksi vuotta myöhemmin käynnistettiin padon ensimmäinen turbiini – oletettavasti jokivoimalaperiaatteella eli ilman merkittävää tekoallasta.

Tällä hetkellä turbiineista on käynnistetty kaksi. Kaikkiaan turbiineja tulee pyörimään valmiissa voimalassa kuusi.

Rogunin padon kustannukseksi kerrotaan noin 3,5 miljardia euroa. Hanketta on rahoittanut Tadžikistanin valtion lisäksi myös Maailmanpankki.

Urakoitsijan eli Webuild-konsernin liikevaihto viime vuonna oli yhtiön mukaan hieman alle 12 miljardia euroa.

Pato on herättänyt jossain määrin kansainvälispoliittista porua. Tadžikistanin naapurimaa Uzbekistan vastusti pitkään patoa äänekkäästi, sillä maassa pelättiin padon heikentävän veden saantia. Uzbekistanin silloinen presidentti Islam Karimov haukkui padon pystyyn ”typeräksi projektiksi”.

Vuonna 2018 Uzbekistan kuitenkin veti pois vastustuksensa. Tadžikistanin tavoin myös Uzbekistan on entinen neuvostotasavalta.

Ranskalais-saksalainen KNDS on esitellyt uuden sukupolven Leopard-taistelupanssarivaunun toisen prototyypin. Asiasta kertoi Defence Industry Europe elokuun puolivälissä.

Ensimmäisen kerran Eurosatory-messuilla kesäkuussa 2024 esitellyn Leopard 2 A-RC 3.0 -tankin uusiin ominaisuuksiin kuuluu täysin miehittämätön torni. Vaunun kolmihenkisen miehistön tilat ovat vaunun rungon sisällä.

Samaa ratkaisua käytetään Venäjän T-14 Armata -taistelupanssarivaunussa ja Yhdysvaltain Abrams X -demonstraattorissa.

Miehittämättömän tornin ja uusien materiaaliratkaisuiden vuoksi Leopard 2 A-RC 3.0:n paino jää alle 60 tonnin. Pääaseistuksena on 120 millimetrin sileäputkinen tykki, joka kykenee ampumaan 18 laukausta minuutissa. Vaihtoehtoisesti vaunuun voidaan integroida myös 140 millimetrin tykki.

Drone-, lennokki- ja helikopteriuhkaa varten vaunussa on myös 30×113 mm tykki. Tilannekuvaa parantavat aktiivisesti skannaava AESA-tutka sekä laseria hyödyntävä etäisyysmittari.

Vaunun huippunopeus on 65 km/h ja toimintamatka maantiellä 460 km.

Lue myös:

Suomen valtiosta tulee autovalmistaja Valmet Automotiven enemmistöomistaja. Valtionneuvoston viestintä kertoo asiasta tiedotteella maanantaina.

Valmet Automotive siirtyy Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä valtion suoraan omistukseen. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkisteta.

Valmet Automotive valmistaa autoja Suomessa Uudessakaupungissa, Puolassa ja Saksassa.

Kokonaisuutena valtion pääomaa rahoitusratkaisussa käytetään noin 120 miljoonaa euroa. Valtio ja Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos ostavat kiinalaiselta Contemporary Amperex Technology Limitediltä sen 20,6 prosentin omistusosuuden Valmet Automotivessa.

Järjestelyn myötä valtio omistaa yhtiöstä 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia.

Samassa rahoitusjärjestelyssä akkuyhtiö Ioncor siirtyy valtion kokonaan omistaman akkuarvoketjua kehittävän Finnish Minerals Group Oy:n tytäryhtiöksi

“Valtio-omistaja pitää Valmet Automotivea kansallisesti merkittävänä yrityksenä ja tavoittelee yhtiön uuden strategian avulla omistaja-arvon kasvattamista pitkäjänteisesti. Järjestelyn osana Finnish Minerals Groupin enemmistöomistukseen siirtyvä Ioncor vahvistaa tavoitettamme rakentaa akkuarvoketjun liiketoimintaa Suomeen”, omistajaohjauksesta vastaava ministeri Joakim Strand kertoo tiedotteessa.

Strategiamuutos kohti puolustusteollisuutta

Valmet Automotive kertoo omassa tiedotteessaan uudistavansa strategiaansa omistajamuutoksen myötä. Yhtiö ”tarjoaa jatkossa osaamistaan muun muassa puolustusteollisuuteen”.

”Laajennamme liiketoimintaa henkilöautojen valmistuksen ulkopuolelle. Saamme liiketoimintaamme uusia tukijalkoja ja toisaalta luomme Suomeen lisää tuotantokapasiteettia muun muassa puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin”, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus kertoo yhtiön maanantaina julkaistussa tiedotteessa.