Mökkeilyn energiankulutus kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän, kertoo valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntija Minna Tolvanen.
Omakotiliiton tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan keskimäärin sähkön osuus mökkeilyn kustannuksista on 57 prosenttia, kiinteistöveron 38 prosenttia ja jätehuollon 5 prosenttia.
Mökkeilyn kulut voivat tulla monelle yllätyksenä. Sähkön siirto- ja perusmaksut saattavat olla korkeat, ja mökki sijaitsee usein kaukana muusta sähköverkosta.
”Siirtomaksuilla pidetään sähköverkkoa kunnossa. Valitettavasti mökit tuppaavat olemaan vähän enemmän skutsissa, niin sähköverkkoa joutuu vetämään pidempiä matkoja.”
Mökin sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa ja turha kulutus, kuten valojen ja sähkölaitteiden päälle jättäminen, karsia pois, Tolvanen neuvoo.
Asikkalan vapaa-ajan asukkaat ry:n sihteeri Katriina Vankka ja liiton varapuheenjohtaja Eero Vankka mökkeilevät aktiivisesti ympäri vuoden. Perinteinen 30-neliöinen hirsimökki järven rannalla riittää pariskunnan vapaa-ajanviettoon mainiosti.
Suurimpien kulujen eli sähkön ja kiinteistöveron lisäksi vuonna 1969 rakennetun mökin kunnostamiseen menee rahaa. Esimerkiksi vanhan huopakaton vaihtaminen peltikatoksi ei ollut halpaa.
Säästöjä pariskunta hakee tekemällä mahdollisimman paljon mökillä itse. Esimerkiksi pihan vajarakennusten katot oli halvempi uusia itse.
Ilmalämpöpumppu kannattaa edelleen
Säästöä Vankkojen mökille syntyy huomattavasti myös muutama vuosi sitten asennetun ilmalämpöpumpun ansiosta. Investointina se oli järkevä, sillä siitä on hyötyä ympäri vuoden.
Esimerkiksi viime talvi oli niin leuto, että ilmalämpöpumppu riitti lämmittämiseen eikä mökin takassa tarvinnut pitää tulta, Katriina Vankka kertoo.
”Ennen ilmalämpöpumppua sähköt laitettiin aina pois lähtiessä ja patterit kylmenivät. Silloin mökin lämmitys piti aina aloittaa alusta. Nyt on huomattavasti miellyttävämpää.”
”Yleensä mökit ovat omakotitaloja heikommin eristettyjä, joten ne myös lämpenevät kesällä nopeammin. Ilmalämpöpumppu on viihtyvyyden kannalta todella hyvä ratkaisu myös silloin. Ne ovat äärettömän hyvä tapa tuottaa lämpöä tai viilennystä pieneen tilaan hyvällä hyötysuhteella”, Tolvanen summaa.
Aurinkopaneelit, polttopuut ja jätehuolto
Moni hakee säästöjä aurinkopaneeleiden avulla. Tolvasen mukaan niiden asentamisen järkevyys riippuu kuitenkin paljon omista tarpeista.
”Esimerkiksi saaressa se on käytännössä paras ratkaisu, sillä sinne voi maksaa enemmän vetää sähköverkko.”
”Kaikki sähkö, mitä itse tuotat ja kulutat, niin siitä ei tarvitse maksaa sähkön hintaa, sähkön siirtoa eikä veroista tulevia maksuja.”
Vankat eivät vielä ole ajatelleet niiden asentamista mökin varjoisen sijainnin takia.
Puita Vankkojen mökillä käytetään lähinnä pihasaunan lämmittämiseen. Osa puista on itse kaadettuja, mutta välillä pariskunta myös ostaa polttopuuta.
”Varsinkin jos pystyy omasta metsästä tai mökin pihalta ottamaan puut ja pilkkoo ne itse, niin kyllä siinä säästää rahaa”, Tolvanen toteaa.
Aikaa ja rahaa mökillä on vienyt myös jätevesijärjestelmän uusiminen, joka piti tehdä mökin omistajanvaihdoksen myötä.
”Vanhempani olivat niin vanhoja, että he olivat saaneet helpotuksen”, Vankka kertoo.
Jätehuolto ei ole toistaiseksi ollut kallista, sillä heillä on muutaman kilometrin päässä yhteinen jätteenkeräyspiste, johon roskat on voinut viedä itse kauppareissun yhteydessä.
Ympärivuotinen mökkeily lisää kuluja
Vankan mukaan suurin lisäkulu ympärivuotisesta mökkeilystä aiheutuu lämmityksestä. Ilmalämpöpumppu on kuitenkin hyödyksi.
Myös teiden auraamisesta voi koitua kuluja, mutta Vankkojen kohdalla naapuritontille aurataan tie joka tapauksessa, joten lisäkuluja ei juuri tule.
Kesällä veden saa nostettua kaivosta, mutta talvella kaikki vesi on tuotava kotoa kaivon jäätymisen takia.
Mökin ympärivuotisessa asumisessa kannattaa muistaa, että jos mökille haluaa muuttaa pysyvästi, joudutaan tekemään käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta asuinrakennukseksi, Tolvanen huomauttaa.
”Muutoksen mukana voi tulla vaatimuksia energiatehokkuuden parantamisesta.”
