Parin viime vuoden korkoshokki on järkyttänyt nollakorkoihin tottuneita suomalaisia.
Suomalaiset kun ovat tyypillisesti suosineet vaihtuvakorkoisia asuntolainoja, eivätkä ole niitä ahkerasti suojanneet.
Siksi korkojen harppaus yli neljään prosenttiin on nostanut monen korkomenoja jopa satoja euroja kuukaudessa.
Nyt 12 kuukauden euribor-korko on kuitenkin laskenut 4,2 prosentista 3,7 prosenttiin, ja ennuste on vähitellen laskeva. Euroopan keskuspankki pohjustaa ensimmäistä talletuskoron laskuaan kesäkuulle.
Mutta millaiseen korkotasoon asuntovelallisen olisi pidemmän päälle varauduttava?
Talouselämä kysyi asiaa Danske Bankin analyytikolta Antti Ilvoselta, joka laati markkinaodotuksista seuraavanlaisen kuvan.
”Noin 2,5 prosenttia pitkällä aikavälillä”
”Korkojen odotetaan yhä tasaantuvan noin 2,5 prosentin tuntumaan pitkällä aikavälillä”, Ilvonen tiivistää.
Siinä on siis taso, johon asuntovelallisen on pidemmän päälle syytä varautua. Paluuta nollakorkoihin ei ole näköpiirissä, eikä korkomarkkinoilla uskota edes alle kahden prosentin korkoihin.
Grafiikassa olemme nyt käyrän huipulla – hieman ennen EKP:n koronleikkuiden alkua – mutta loppuvuonna ja alkuvuonna 2025 korot laskevat vauhdikkaasti, joskaan eivät kovin paljoa. Vuonna 2026 korot painuvat noin 2,5 prosenttiin ja välillä allekin.
Alempi tummanpunainen käyrä taas kertoo aiemmista markkinaodotuksista vuodenvaihteessa. Silloin markkinat hinnoittelivat vielä nopeampaa korkojen laskusykliä. Se näkemys on nyt maltillistunut. Muutoin odotus on aika lailla entisellään.
”Pitkän aikavälin näkymissä ei ole tapahtunut alkuvuonna juurikaan muutosta”, toteaa Ilvonen.
Ekonomistit ovat sijoittajien kanssa näkymistä pitkälti samaa mieltä.
”Reutersin ekonomistigallup ennakoi EKP:n talletuskoron asettuvan 2,5 prosentin tasolle vuoden 2025 loppupuolella.”
Se tarkoittaisi siis kuutta 0,25 prosenttiyksikön leikkausta nykyiseen, neljän prosentin talletuskorkoon.
Esimerkiksi reilun sadan euron helpotus
Mitä laskeva kehitys sitten tarkoittaisi asuntovelallisen kukkarolle? Tyypillisesti sadan tai parin sadan euron säästöä kuukausittain.
Jos asuntovelallisen lainakorko laskee vaikka muutaman kuukauden takaisesta neljästä prosentista 2,5 prosenttiin, kyseessä on 1,5 prosenttiyksikön lasku. Sadan tuhannen euron lainasta 1,5 prosenttia on 1 500 euroa, joten suunnilleen tuon verran kertyy säästöä vuodessa, mutkat oikovalla laskelmalla.
Kuukaudessa muutos olisi siten 125 euroa tällaiselle velalliselle.
Jos taas lainaa olisi 200 000 euroa, kuukausisäästöä tulisi noin 250 euroa.
Jos asuntovelallisen euribor on päivittynyt alkuvuonna 2023 ”vain” 3,7 prosenttiin, helpotusta tulisi vähemmän, 1,2 prosenttiyksikköä, eli tasan sata euroa kuussa sadan tonnin lainassa.
Toisin sanoen, nykyennusteilla asuntovelallisten taakka kyllä kevenee, ja lisää ostovoimaa on luvassa. Mutta helpotus on pienehkö suhteessa aiempaan järkytykseen.
Pahimmillaan asuntovelallisen lainakorko nousi nollasta suoraan 3,8 prosenttiin huhtikuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Moinen äkkipomppu saattoi kasvattaa kuukausittaista korkokustannusta lähes 320 eurolla sadan tuhannen euron lainassa. 200 000 euron lainassa vastaavasti 640 eurolla.