Uutiset ja blogit

Nvidian ja OpenAI:n maanantaina julkaisema 100 miljardin tekoälydiili on kooltaan valtava, mutta niin ovat sen seurauksetkin: sen tarkoituksena on ottaa käyttöön 10 gigawatin edestä Nvidian toimittamaa laskentatehoa tulevien vuosien aikana. Ensimmäinen gigawatti pitäisi olla käytössä vuonna 2026.

Vaadittu sähköteho on tähtitieteellinen. 10 gigawattia sähkötehoa vastaa kymmentä suurikokoista ydinreaktoria, eli enemmän kuin kokonaiset valtiot tarvitsevat kulutuksensa kattaakseen. On hyvä kysymys, aikovatko yritykset investoida datakeskusten lisäksi myös ydinvoimaan mahdollistaakseen tämän kokoluokan kulutuksen? Osa teknologiajäteistä on jo aloittanut prosessin omien voimaloidensa käyttöön ottamiseksi.

Eivätkä investoinnit jää 100 miljardin diilissä todennäköisesti siihen.

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang totesi elokuussa, että yksi gigawatti datakeskuskapasiteettia vaatii noin 50–60 miljardin dollarin investointia. Tästä noin 35 miljardia kilahtaa Nvidian grafiikkayksikköä, joita tarvittaisiin mallista riippuen 4–5 miljoonaa kappaletta. Vertailun vuoksi yhtiö toimittaa koko tämän vuoden aikana saman verran näytönohjaimia. Viime vuonna määrä oli puolet tästä.

10 gigawattia laskentatehoa voi siis nousta loppukustannukseltaan yli 500 miljardiin, laskematta mukaan mahdollisia ydinvoimaloita.

OpenAI:n toimitusjohtajalle Sam Altmanille datakeskusvillitys ei ole uusi piirre. Hän väläytteli jo viime vuonna haluavansa yrityksensä käyttöön 5–7 viiden gigawatin datakeskusta. Energiantuottajat huomauttivat, että keskukset kuluttaisivat saman verran sähköä kuin kaksi kymmenien miljoonien asukkaiden New Yorkin osavaltiota yhteensä.

”Kaikki alkaa laskentatehosta. Sen infrastruktuuri on perusta koko tulevaisuuden taloudelle. Me haluamme Nvidia-yhteistyömme avulla kehittää uusia läpimurtoja ja auttaa niillä ihmisiä ja yrityksiä suuressa skaalassa”, Altman perusteli jätti-investointia maanantaina tiedotteessa.

Laskentatehoa tarvitaan ainakin lähitulevaisuudessa lisää, sillä OpenAI:n ChatGPT-tuotteita käyttää tällä hetkellä 700 miljoonaa ihmistä viikoittain. Kaikki tämä asettaa tietysti valtavat paineet hankkeiden ympäristöystävällisyydelle. Mikäli datakeskuskapasiteettia kasvatetaan kovalla tahdilla, ympäristöystävällistä energiantuotantoa ei synny samaa vauhtia. Tällöin uhkana on se, että tekoälyn vaatimaa laskentatehoa pyöritetään fossiilisilla energianlähteillä.

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori evp. Jukka Savolainen on tyytyväinen Tanskan viranomaisten lausuntoon, jonka mukaan Kööpenhaminan lentoliikenteen sulkeneiden droonien takana on ”kyvykäs toimija”.

– Se on hyvin toimittu, että asia ei jää vain ihmettelyasteelle ja kokonaan selittämättä, hän sanoo.

– ”Kyvykäs toimijahan” viittaa siihen, että se on todennäköisesti tai saattaisi olla jokin valtiollinen toimija. Eli jokin meidän valtiollinen vastustajamme. Se on hyvä, että se on nyt sanottu.

Lentoliikenne keskeytettiin maanantai-iltana Kööpenhaminassa sekä Oslossa droonihavaintojen vuoksi. Yli 50 lentoa ohjattiin Ruotsin lentokentille.

Savolainen lisää, että todennäköisesti tässäkään tapauksessa ei kyetä toteamaan, mikä valtio droonihäirinnän takana on. Hän arvioi tekijän tavoitelleen vastaavista tapauksista tutuksi käyneitä asioita.

– Minulla on ollut tapana sanoa, että nämä tapaukset ovat testejä, joilla testataan menetelmän toimivuutta ja meidän reagointia siihen, hän sanoo.

– Tavoitteena on kehittää sellaisia mahdollisuuksia, että niistä syntyy koordinoitu iskumahdollisuus, jossa tapahtuu samanaikaisesti paljon kaikenlaista, mikä aiheuttaa meille merkittäviä häiriöitä.

Miten reagoida?

Pelkästään viimeisen vuoden sisällä Venäjä on muun muassa häirinnyt gps-signaaleja ja varjolaivastonsa välityksellä katkonut merikaapeleita Itämerellä. Viime aikoina Venäjä on loukannut Nato-maiden ilmatilaa niin drooneilla kuin hävittäjilläänkin.

Venäjää ei ole kytketty Tanskan ja Norjan maanantai-iltaisiin drooneihin.

Kysyttäessä, miten esimerkiksi Suomessa tulisi varautua mahdollisiin vastaaviin toimiin ja niiden sattuessa reagoida, Savolainen painottaa viranomaisten roolia.

– Meillä on turvallisuus- ja ilmailuviranomaiset sekä ilmailualaan liittyvät yhtiöt, jotka kyllä reagoivat tilanteen mukaan niin kuin parhaaksi näkevät, hän sanoo.

Samalla Savolainen toivoo näkevänsä suomalaisilta samanlaista rohkeutta kuin tanskalaisilta.

– Jos sieltä tulee jonkinlainen vakavampi tapaus, toivottavasti silloin uskallettaisiin edes sanoa, että tässä on vakava toimija taustalla, hän sanoo.

– Jos on vakavia toimijoita takana, sen toteaminen ääneen on tärkeää. Vaikka ei pystyttäisi toteamaan, mikä maa sellaisen toiminnan takana on, siitä jää kuitenkin mielikuva takaraivoon, että joku iso toimija teki tämän häiriön tahallaan.

Turvallista

Syyskuun alussa uutisoitiin, kuinka Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia kuljettanut lentokone joutui gps-häirinnän kohteeksi ja siitä johtuen laskeutumaan paperikarttojen avulla.

Lentokoneiden häirintä ja lentokenttiin kohdistuvat ”kyvykkäiden toimijoiden” droonihäirinnät voivat syyslomien alla aiheuttaa huolta mahdollisesti ulkomaille suuntaavissa suomalaisissa.

Savolainen kuitenkin korostaa, että lentomatkustaminen on edelleen turvallista. Hän kehottaa muistamaan, etteivät elektroniset paikanmäärityslaitteet ole ainoa keino, jolla lentäjät navigoivat.

– Siellä on muitakin järjestelmiä ja myös paperikartat, joilla lentäjien pitää osata navigoida. Kyllä lentäminen siis turvallista on, hän sanoo.

Edes suuremman häirinnän sattuessa lentomatkustaminen ei Savolaisen mukaan vaarannu, joten suomalaisturisteillakaan ei ole tämän suhteen syytä huoleen.

– Mikäli tällaisen suuremman paikannuslaitehäiriön sattuessa jouduttaisiin sulkemaan osa Euroopan lentoliikenteestä, se tarkoittaa vain, että ilmassa olevat koneet suunnataan jonnekin muuhun suuntaan, hän selittää.

Henkilöautojen valmistukseen ja muuhun teolliseen sopimusvalmistukseen keskittyvä Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Neuvottelujen piirissä on Valmet Automotiven Suomessa työskentelevä henkilöstö, yhteensä noin 1 300 henkilöä. Arvioitu sopeutustarve on enintään noin 1 075 henkilötyövuotta.

Työnantaja harkitsee sopeutustoimina muun muassa lomautuksia, irtisanomisia sekä tehtävänkuvien muutoksia.

Eurooppalaisen autoteollisuuden alavire on heikentänyt yhtiön taloudellista tulosta ja vähentänyt työn määrää Uudenkaupungin tehtaalla. Toisaalta Valmet Automotiven tuore strateginen päätös tarjota yhtiön sopimusvalmistuksen osaamista myös muille toimialoille, muun muassa puolustussektorille, ei ole vielä heijastunut yhtiön tilauskantaan.

Muutosneuvottelut käynnistetään, jotta yhtiö voisi sopeuttaa henkilömääräänsä vastaamaan nykyistä kysyntätilannetta. Tavoitteena on myös parantaa Valmet Automotiven kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä turvata yhtiön kyky toteuttaa strategiaansa tulevaisuudessa.

“Muutosneuvottelujen aloittaminen on ollut raskas mutta välttämätön päätös. Julkistimme syyskuun alussa uuden strategisen linjauksemme, jonka mukaan hyödynnämme osaamistamme jatkossa myös autoteollisuuden ulkopuolella, muun muassa puolustusteollisuudessa. Tämä luo liiketoimintaamme tulevaisuudessa uusia tukijalkoja ja vakauttaa toimintaamme pitkällä aikavälillä. Tässä hetkessä kuitenkin valitettavasti työn määrä valmistusliiketoiminnassa vähenee”, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus kertoo tiedotteessa.

Uutinen päivittyy.

Royal Caribbean -varustamo tilaa Meyer Turun telakalta uuden Icon 5 -aluksen. Tilaus on osa pitkäaikaista aiesopimusta, joka varaa varustamolle oikeudet rakennuttaa laivoja Turun telakalla vuoteen 2036 saakka.

Uusi Icon 5 -alus toimitetaan vuonna 2028. Aiemmin julkistetun Icon 6:n option rinnalle varustamo lisää option Icon 7 -aluksesta.

Tähän mennessä Meyer Turku on rakentanut Royal Caribbeanille kaksi Icon-luokan alusta, Icon of the Seasin, joka luovutettiin tilaajalle marraskuussa 2023 sekä heinäkuussa 2025 toimitetun Star of the Seasin. Kolmas Icon-alus, Legend of the Seas, luovutetaan tilaajalle kesällä 2026 ja Icon 4 vuonna 2027.

”Nyt allekirjoitettujen sopimusten myötä julkistamme yhteisen suunnitelmamme rakentaa lisää aluksia ja viedä laivanrakennusta eteenpäin yhteistyössä Royal Caribbeanin ja muiden keskeisten yhteistyökumppaniemme kanssa tulevien kymmenen vuoden aikana. Olen äärimmäisen ylpeä siitä tunnustuksesta, jonka Meyer Turun ammattitaitoinen henkilöstö ja suomalainen meriteollisuusosaaminen näiden tilausten myötä saavat”, Meyer Turun toimitusjohtaja Casimir Lindholm toteaa tiedotteessa.

Meyer Turun telakka on 1990-luvun puolivälistä lähtien rakentanut Royal Caribbean Groupille 25 laivaa. Jokainen nykyisen kokoluokan risteilyalus on Suomen suurin yksittäinen teollisuusprojekti, joka merkitsee yhteensä noin 13 000 henkilötyövuotta Meyer Turussa ja telakan verkostossa sekä tuottaa Suomeen yli miljardin euron arvonlisän.

”Tämä aiesopimus on erinomainen uutinen koko Suomelle. Meyer Turun ja Royal Caribbeanin pitkäaikainen yhteistyö vaikuttaa jatkossakin merkittävästi Suomen talouteen, luo työpaikkoja eri puolille maata ja elävöittää ainutlaatuista meriteollisuuden ekosysteemiämme”, sanoo pääministeri Petteri Orpo.

”Vahvat telakkamme, teollisuutemme ja johtavat tutkimuslaitoksemme tuottavat innovatiivisia ja kestäviä maailmanluokan aluksia, mikä tekee Suomesta houkuttelevan kohteen tuleville investoinneille”, työ- ja elinkeinoministeri Sakari Puisto lisää.

Meyer Turku Oy:n omistaa Meyerin perhe. Turun telakka perustettiin vuonna 1737.

Vuosien varrella Turun telakalla on rakennettu yli 1 300 uutta alusta.

Kiina on jälleen ottanut rohkean askeleen entistä tehokkaampien merituuliturbiinien rakentamiseksi.

Valtion omistama energiayritys Huaneng on julkaissut tarjouspyynnön rakentaakseen infrastruktuuria, jolla voi testata ja tutkia tulevaisuuden 35 megawatin voimaloita, uutisoi Interesting Engineering.

Urakkaan sisältyy asennuspaikan valmistelu massiivisia perustuksia varten, nostotason pystyttäminen sekä työntekijöiden tilojen rakentaminen. Testipaikka rakennetaan Yingkoun teollisuuskaupunkiin lähelle Pohjois-Korean rajaa.

Ensimmäinen turbiini, jota uudella testipaikalla testataan, on 5 tai 10 megawatin varastointijärjestelmään kytketty 26 megawatin puolisuoravetoinen (semi-direct drive) merituuliturbiini. Se tarkoittaa, että turbiinissa on yksi- tai kaksivaiheinen vaihteisto, joka nostaa pyörimisnopeutta, mutta pyörii kuitenkin hitaammin kuin perinteisissä vaihteistollisissa turbiineissa.

Elokuun lopussa Kiinalainen Dongfang Electric asensi 26 megawatin tuuliturbiinin, se on maailman suurin ja tehokkain.

Jättimäinen 26 megawatin voimala nappasi ennätyksen saksalaiselta Siemens Gamensan 21,5 megawatin tuuliturbiinilta, joka valmistui huhtikuussa tänä vuonna.

Jokainen uusi turbiini päihittää edeltäjänsä selvällä marginaalilla. Se heijastaa alan nopeaa innovaatiovauhtia ja kilpailua.

”Uutinen lähettää vahvan viestin, että Kiinan ponnistelut turbiinien koon kasvattamiseksi eivät ole läheskään ohi”, TGS:n markkina analyytikko Chao Guo sanoo Recharge Newsille.

Hänen mukaansa 25 megawatin kokoluokka ei todennäköisesti jää ylärajaksi.

"Kiina valmistelee entistä suurempia turbiineja, mikä korostaa maan pyrkimystä ylläpitää johtava asema maailmanlaajuisessa tuulivoimakilpailussa."

Pelkkä testipaikan rakentaminen ei kuinkaan tarkoita, että näemme 35 megawatin voimalan lähiaikoina.

Myös kiinalainen Sany on julkaissut laitteiston 35 MW:n turbiinien testaamiseen ja Britanniassa on käynnissä projekti 28 megawatin turbiinien testaamiseksi.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on jyrähtänyt Kööpenhaminan Kastrupin lentoliikennettä häirinneistä ja keskeyttäneistä drooneista.

”Se, mitä näimme eilisiltana, on vakavin hyökkäys tanskalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan tähän mennessä. Tämä kertoo jotain siitä, minkälaisessa ajassa elämme ja mitä meidän on yhteiskuntana oltava valmiina käsittelemään”, hän sanoo julkaisemassaan lausunnossa.

Lentoliikenne keskeytettiin maanantai-iltana Kööpenhaminassa sekä Oslossa droonihavaintojen vuoksi. Kaikki lennot keskeytettiin Kööpenhaminassa paikallista aikaa kello 20.26. Yli 50 lentoa ohjattiin Ruotsin lentokentille.

Viranomaiset eivät toistaiseksi ole löytäneet mitään yhdistävää tekijää Norjan ja Tanskan droonihavainnoille, Tanskan poliisi ilmoittaa varhain tiistaiaamuna.

Tanskan poliisilla ei ole myöskään tietoa, kuka droonien lennättämisen takana on. Poliisi kuitenkin arvioi, että tekijä on ”kyvykäs”.

”Takana on toimija, joka haluaa osoittaa kyvykkyytensä”, poliisi ilmoittaa.

Lentoaseman tiedottajan mukaan Kööpenhaminan lentoliikenne avattiin uudelleen yli kolmen tunnin keskeytyksen jälkeen. Tiedottaja pyytää matkustajia seuraamaan lentotietojaan lentoyhtiöidensä kautta. Lähdöissä tulee olemaan viivästyksiä ja osa lennoista on peruttu.

Tiistaiaamuna Tanskan poliisi kertoi, että drooneja saapui useista eri suunnista.

Oslon ilmatila suljettiin

Kello 00.34 Norjan yleisradioyhtiö NRK raportoi, että drooneja oli havaittu myös Oslon lentokentän lähellä. Lentoliikenne siirrettiin aluksi turvallisuussyistä yhdelle kiitoradalle. Oslon ilmatila suljettiin hieman ennen aamukahta Suomen aikaa. Myös Oslon kenttä oli suljettu useita tunteja.

Oslon viestintäpäällikkö Monica Iren Fasting kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle Norjan ilmatilan avautuneen jälleen hieman ennen aamuviittä Suomen aikaa.

”Ilmatila on nyt jälleen avoin, ja pyydämme matkustajia saapumaan kentälle normaalisti”, Fasting totesi.

Oslon droonihavainnot tehtiin maanantai-iltana sekä maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Osa Oslon lennoista voi vielä tiistaiaamuna viivästyä, sillä useita lentoja ohjattiin ilmatilasulun aikaan laskeutumaan muille kentille.

Kööpenhaminan poliisin apulaispäällikkö Jacob Hansen kertoi Reutersille, että Tanska ja Norja aikoo tehdä yhteistyötä selvittääkseen mistä drooneista on kyse.

”Poliisi on käynnistänyt tehokkaan tutkinnan selvittääkseen minkälaisista drooneista on kyse. Droonit ovat kadonneet, emmekä ole saaneet yhtäkään niistä kiinni”, Hansen kommentoi.

Tanskan poliisin mukaan suurikokoisia drooneja havaittiin ainakin kaksi. Ainakin 50 lentoa on peruttu ja yli 50 lentoa on ohjattu vaihtoehtoisille lentokentille.

Epävarmuutta havainnoista

Kööpenhaminan poliisin mukaan Kastrupin lentokentällä havaitut droonit hävisivät kuin itsestään. Myös Oslon droonihavainnoissa on vielä epäselvyyksiä. Tanskan ja Norjan poliisit selvittävät onko havaintojen välillä yhteyttä.

Ruotsalaismedia Aftonbladetin tietojen mukaan kaksi singaporelaista ihmistä pidätettiin Norjan pääkaupungissa Oslossa droonihälytyksen yhteydessä. Yhteyttä Oslon Gardemoenin kentän havaintoihin ei ole voitu varmistaa.

Oslon Akershusin linnoituksen sotilasalueella vastaanotettiin droonihälytys iltayhdeksän jälkeen paikallista aikaa. Noin kaksi tuntia myöhemmin NRK kertoi droonihavainnoista myös Oslon lentokentän lähellä.

Kööpenhaminan Kastrupin lentokentällä oli käynnissä massiivinen poliisioperaatio. Tanskan poliisi järjesti lehdistötiedotuksen kello 1.30 ja lentokenttä avattiin uudelleen yli kolmen tunnin jälkeen. Poliisi tiedotti asiasta X-kanavallaan tiistain aamuyönä kello 1.12.

Aftonbladetin tavoittaman ruotsalaismiehen mukaan Kööpenhaminan lentokentällä oli maanantai-iltana käynnissä suuri poliisioperaatio.

”Poliiseja on kaikkialla ja melkein koko lentokenttä on eristetty”, paikalla ollut ruotsalainen Andreas kertoo Aftonbladetille.

Aftonbladetin tietojen mukaan SAS:n kone teki hätälaskun Kööpenhaminan lentokentälle paikallista aikaa kello 23, vaikka ilmatila oli suljettu. SAS:n koneella ei ollut tarpeeksi polttoainetta lentääkseen toiselle lentokentälle.

Rakennus- ja kiinteistöalalla ei ole näkyvissä käännettä parempaan ainakaan kovin nopeasti. Tyhjät tilat, heikko kysyntä ja velkaantumisen paineet pitävät alan edelleen kireässä tilanteessa.

”Tyhjää toimitilaa on kasvukeskuksissa jo yli miljoona neliömetriä. Niitä ei kuitenkaan tällä hetkellä hyödynnetä tarpeeksi, vaikka tilat mukautuisivat monenlaiseen toimintaan vähäisillä muutoksilla”, sanoo professori Yrjänä Haahtela Haahtelan tiedotteessa.

Kotitalouksien velkaantuminen ja julkisen talouden kestävyysvaje pahentavat tilannetta, samalla kun asumisen kalleus ja tyhjät tilat jarruttavat kehitystä.

”Velkaantuminen ja vähenevä ostovoima rajoittavat kasvua. Tämä näkyy rakentamisessa hitaana kysyntänä ja investointien lykkääntymisenä”, Haahtela sanoo.

Tilanne on kaksijakoinen: yksittäisiä positiivisia signaaleja näkyy teollisuusrakentamisessa ja puolustussektorin investoinneissa, mutta laajempaa kasvua ei ole näköpiirissä eikä uusia investointeja synny samaan tahtiin kuin aiemmin.

”Epävarmuus on muodostunut alan uudeksi normaaliksi. Rakennusalan elpymistä joudutaan odottamaan, sillä kun tiloja on liikaa, ei niitä kannata rakentaa lisää. Tasapaino löytyy vasta, kun saatavilla olevat tilat vastaavat paremmin tilantarvetta.”

Lue lisää: