Selvitimme Suomessa toimivien öljy-, kaasu- ja polttoainealan 20 suurinta yhtiötä. Fossiilisia kauppaavien yhtiöiden toiminta on yhteensä selvästi suurempaa liiketoimintaa kuin perinteisten energiayhtiöiden.
Juttu on julkaistu alun perin marraskuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen.
Suomen 20 suurimman öljy- ja kaasualalla toimivan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto oli 39,2 miljardia euroa vuonna 2024. Tämä selviää Tekniikka&Talouden tekemästä öljy- ja kaasualan selvityksestä.
Summa on melkoinen, sillä perinteisen energia-alan 20 suurimman sähkö- ja kaukolämpöyhtiön yhteenlaskettu liikevaihto jää 16,7 miljardiin euroon. Energian todelliset jättiläiset löytyvätkin öljy- ja kaasukaupasta.
Suomen öljy- ja kaasujättiläiset työllistivät noin 7 700 ihmistä, energiayhtiöt 9 600.
T&T:n yritystutkija Veera Saarelainen kokosi listan suurimmista yrityksistä, jotka valmistavat jalostettuja öljytuotteita ja käyvät tukkukauppaa nestemäisillä ja kaasumaisilla polttoaineilla. Ne ovat suurimmaksi osaksi yhä fossiilisista alkuperää maaperän uumenista.
Kuusi kasvoi
Viime vuonna 20 suurimmasta polttoaineyhtiöstä vain kuusi kasvatti liikevaihtoaan. Nämä yhtiöt olivat Total Energies Marketing Finland, Gasgrid Finland, Manga LNG, Fintoil, Kosan Gas Finland ja Tankkauspartio.
Total Energies Marketingin liikevaihto kasvoi peräti 104 prosenttia. Heikointa kehitys oli Haminan lng-terminaalista kaasua toimittavalla Rohe Solutionilla, jonka liikevaihto laski noin 54 prosenttia.
”Liikevaihdon lasku johtui pääosin maakaasun myyntivolyymien pienenemisestä poikkeuksellisen markkinatilanteen ja Suomen ja Viron välisen Balticconnector-putken vaurion vuoksi. Lng:n myyntivolyymit kasvoivat ja bio-lng-toimitukset alkoivat syksyllä 2024, mutta tämä ei kompensoinut kokonaislaskua. Alhaisten myyntimäärien seurauksena myös yhtiön liikevoittomarginaali painui negatiiviseksi –2,8 prosenttiin”, Saarelainen sanoo.
”Gasgrid Finland erottui edukseen joukosta, sillä sen kannattavuus vahvistui merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.”
Yhtiön liikevoitto oli 35,4 miljoonaa euroa eli 20,4 prosenttia. Vuotta aiemmin liiketulos oli –4,2 miljoonaa euroa eli –3,2 prosenttia. Myös liiketoiminnan rahavirta vahvistui noin 67 miljoonalla eurolla.
Joukon vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Keskimääräinen omavaraisuusaste oli 44,5 prosenttia.
Keskimääräinen käyttökate vuosina 2023 ja 2024 oli 5,1 prosenttia. Liikevoittomarginaali puolestaan nousi 1,7 prosentista 2,4 prosenttiin.
Saarelainen arvioi, että matalat keskimääräiset liikevoittomarginaalit edustavat joukkoa. Esimerkiksi polttoainejakelu on matalakatteista ja volyymipainotteista liiketoimintaa.
”Raakaöljyn hinnan vaihtelut vaikuttavat suoraan katteisiin, mutta jakelijat eivät voi aina siirtää kustannusmuutoksia täysimääräisesti kuluttajahintoihin.”
Näkymätön suuri Neot
Useimmista listan yhtiöistä moni suomalainen on tuskin koskaan kuullutkaan.
North European Oil Trade eli Neot on yksi suuri tuntematon. Se on kasvanut isoksi polttoainejakelijaksi parissakymmenessä vuodessa.
Suomalaisten kuluttamista liikenteen polttonesteistä puolet tulee Neotin kautta.
Yhtiön omistavat St1 Nordic ja S-ryhmä. Neot hankkii ja kuljettaa liikennepolttonesteet omistajilleen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Neot kuljettaa jonkin verran myös St1:n raaka-aineita.
Neot ei omista eikä operoi jalostamoja. Yhtiön kaikki lopputuotteet sekoitetaan St1:n Göteborgin jalostamolla. St1 osti jalostamon Shelliltä vuonna 2011.
Neotin logistiikkaverkostoon kuuluu noin 30 jakeluterminaalia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Niihin valtamerilaivat tuovat polttoainetuotteet varastoitavaksi.
Terminaaleista tuotteet lastataan säiliöautoihin ja kuljetetaan markkinointiyhtiöille jaettavaksi kuluttajille.
”Olemme kasvaneet omistajien mukana hurjasti parikymmentä vuotta. Kun yritys perustettiin, työntekijöitä oli neljä, nykyisin lähes 60”, toimitusjohtaja Sam Holmberg kertoo. Neot aloitti toimintansa vuonna 2004.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Kuusi miljardia litraa
Liikevaihto ei ole kovin kiinnostava kuvaaja Neotin toiminnassa. Liikevaihdon muutos kuvastaa lähinnä myytyjen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen muutosta.
Myös öljyn hinta on ollut laskussa. Tynnyrin hinta on kirjoitushetkellä 60 dollarin paikkeilla, mikä on hyvin alhainen hinta öljyn viime vuosikymmenien historiassa. Syy löytyy siitä, että Opec-maat ovat kasvattaneet tuotantoaan, samoin Yhdysvallat.
Paremmin Neotin vuotta kuvaa jaeltujen polttoaineiden määrä. Se toimitti omistajilleen runsas kuusi miljardia litraa polttoaineita vuonna 2024. Määrä oli sama vuonna 2023.
Entä kannattavuus?
”Olemme vakaa toimija, siitä ei ole huolta.”
Ala alkoi puhdistua
Holmberg aloitti toimitusjohtajana lokakuussa vuonna 2024 eli reilu vuosi sitten. Aiemmin hän työskenteli Nesteellä kymmenen ja Exxonilla parikymmentä vuotta.
Sinä aikana polttoaineet ovat puhdistuneet. Bensiinistä on tullut lyijytöntä, dieselistä lähes rikitöntä.
”Myös fossiiliset jakeet tuotteissa ovat nykyään puhtaampia ja parempia ympäristölle, ihmisille, moottorille tai öljylämmittimille”, hän sanoo.
Eniten öljybisnestä ovat kuitenkin muuttaneet uusiutuvat polttoaineet. Niiden tulo markkinoille on perustunut sääntelyyn.
”Öljynjalostamo toimii samalla periaatteella kuin aina ennenkin, mutta lopputuotteiden valmistusprosessi on muuttunut merkittävästi.”
Lähivuosina on tulossa iso muutos, kun liikenne ja kotitalouksien lämmitys lisätään EU:n Ets2-päästökauppaan. Vielä ei ole tiedossa, paljonko myös Neotin pitää ostaa päästöoikeuksia.
”Juuri nyt osa työstä menee varautumiseen, siihen että Suomessa riittää polttoaineita satoi tai paistoi.”
Tämä tarkoittaa, että Neot on investoinut esimerkiksi jakeluterminaaliensa varavoimaloihin. Sähkökatko ei pysäyttäisi polttoaineiden jakelua.
Mistä raakaöljy tulee
Neot kuljettaa polttoaineensa terminaaleihin lähinnä kuudella aikarahdatulla laivalla. Ne omistaa ja niitä operoi ruotsalainen yhtiö Terntank. Neot maksaa kulut.
Raakaöljyä Neot ei osta eikä tuo. Se ostaa valmiita polttoaineita ja niiden komponentteja. Nykyiset polttoaineet eivät valmistu öljyn jalostusprosessissa myyntivalmiiksi, vaan prosessista syntyy esimerkiksi bensiinin komponentteja. Niistä sitten sekoitellaan lopputuotteita.
Esimerkiksi etanoli lisätään bensiiniin.
Mutta mistä on peräisin Neotin polttoaineiden raakaöljy?
Lähes kaikki fossiiliset polttoaineet ja jakeet Neot ostaa Pohjoismaista yhtiöiltä. Yksi on tietenkin St1, mutta muiden nimiä Neot ei halua paljastaa kilpailu- ja sopimussyihin vedoten.
”Jos niitä ostetaan Pohjolan ulkopuolelta, kuten Pohjois-Amerikasta, ne hankitaan kansainvälisiltä hyvämaineisilta yhtiöiltä. Silloin meidän alueen tuottajilla on puutetta esimerkiksi talvikauden jakeista. Keski-Euroopan talvilaatu on hyvin erilaista kuin Suomessa.”
Tuotteiden alkuperäistä öljylähdettä Neot ei pysty jäljittämään, kuten eivät muutkaan alan yhtiöt.
”Globaalia jäljitettävyysinfraa ei ole kehitetty. Koska tunnemme kuitenkin jalostajat ja yrittäjät, tiedämme, mistä he raakaöljynsä hankkivat. Olemme kieltäneet hankintasopimuksissamme Venäjältä tai Valko-Venäjältä peräisin olevan raakaöljyn käytön tuotteissamme.”
Uusiutuvilla raaka-aineilla on sen sijaan jäljitettävyysjärjestelmä. Uusiutuvat hankitaan globaalisti.
Total osti kierrätystä Suomesta
Nyt olemme saapuneet suomalaisen öljyteollisuuden lattiatasolle, Tecoilin kierrätysöljyjen regenerointilaitokselle Haminan satamaan. Regenerointi tarkoittaa käytettyjen voiteluöljyjen kierrätystä.
Yleensä voiteluöljyn raaka-aineet ovat lähtöisin raakaöljystä, joten voi sanoa, että Haminassa kierrätetään fossiilisia. Siitä muu öljyteollisuus on vielä hyvin kaukana.
Tecoil on kehittänyt käytettyjen öljyjen kierrätystä Haminassa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2024 ranskalainen öljy-yhtiö Total Energies osti sen toiminnan.
Totalin markkinointiyhtiö Suomessa on Tekniikka&Talouden öljyselvityksen 13. suurin yhtiö. Tecoilin liikevaihto vuodessa on 50 miljoonan euron luokkaa, joten Totalin Suomesta keräämä liikevaihto kaksinkertaistui kertaheitolla.
Haminaan kerätään vuosittain 70 000 tonnia käytettyjä voiteluöljyjä autohuollosta, korjaamoilta ja teollisuudesta. Laitos kierrättää ne uusien voiteluaineiden raaka-aineeksi, perusöljyksi.
Tecoilin toimitusjohtaja Jussi Vakkuri pyörittelee käsissään näytepulloja, joissa on raaka-ainetta ja lopputuotetta. Toisessa on täysin mustaa käytettyä voiteluöljyä, toisessa kierrätettyä perusöljyä. Se on aivan kirkasta.
”Vanhat öljyt tislataan ja vetykäsitellään pitkässä prosessissa. Tätä varten meillä on myös 1 MW:n elektrolyyseri. Se oli muuten Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos”, Vakkuri sanoo.
Suomen osuus raaka-aineesta, siis käytetyistä voiteluöljyistä on neljännes. Raaka-ainetta tuodaankin Haminaan joka puolelta Eurooppaa laivoilla ja konteilla.
Regeneroinnin tuloksena syntyy 55 000 tonnia uutta perusöljyä, joka laivataan Totalille tai muille asiakkaille. Ne tuottavat perusöljystä vielä uusia voiteluaineita, suureksi osaksi autoteollisuuteen moottoriöljyiksi.
Viime aikoina kysyntä on hieman notkahtanut autoteollisuuden laman vuoksi.
Yksi harvoista
Haminan laitos on melko ainutlaatuinen. Euroopassa on viisi–kuusi vastaavaa kierrätyslaitosta.
Vakkuri arvioi, että 70 prosenttia Suomessa käytetyistä voiteluöljyistä päätyy Tecoilille kierrätettäväksi. Muutoin öljyt päätyvät jopa polttoon saastuttamaan.
Perusöljyn lisäksi laitokselta valmistuu jonkin verran kaasuöljyä ja bitumifluksia kattobitumin tuotantoon.
”Ainoa, mitä tulee ulos, on vesi. Se esikäsitellään Tecoililla ja sitten hävitetään kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen.”
Eurooppa on luultavasti parhaiten kierrättävää aluetta maailmassa, mutta täälläkin puolet voiteluöljyistä pitäisi vielä saada talteen.
Selväksi tulee, miksi Total osti Tecoilin. Se haluaa lisää öljynkierrätyksen bisnestä. Sitä Vakkuri ei kerro, paljonko ranskalaiset maksoivat Tecoilista.
Big oil Suomessa
Ranskalainen Total kuuluu Big oil -yhtiöihin. Niillä tarkoitetaan maailman suurimpia öljy-yhtiöitä, joita ovat esimerkiksi Exxon Oil, BP ja Shell.
Myös muut Big oil -yhtiöt löytyvät T&T:n listauksesta. Ne keräsivät Suomesta suoraan ainakin 0,5 miljardin euron liikevaihdon, välillisesti tietenkin vielä enemmän.
Ne etsivät ympäri maailman uusia öljylähteitä, poraavat öljyä maaperästä, jalostavat öljytuotteita ja kuljettavat niitä kaikkialle.
BP:hen kuuluva Air BP Finland toimii Suomessa osuvasti Vantaalta Öljytieltä käsin. Se myy polttoaineita ilmailuun kuten lentoyhtiöille, liikeliikennekoneiden operaattoreille ja yksityislentäjille. Ennen BP tunnettiin nimellä British Petroleum.
Samalla ilmailun bisnestontilla toimii Shell Aviation Finland. Yhtiön kolme työntekijää loihtivat yli 202 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2024.
Exxon Mobil Finland möi Suomessa Mobil-voiteluaineita ajoneuvoille lähes 36 miljoonalla eurolla.
Puoli miljardia Suomesta ei pysäytä, mutta maailmanlaajuisesti vaikkapa Exxon Mobilin mittasuhteet saattavat tehdä niin.
Yhtiön pelkkä liiketulos oli 34 miljardia dollaria eli 29 miljardia euroa vuonna 2024. Se teki siis tulosta öljyllä lähes yhtä paljon kuin Suomen 20 öljy- ja kaasuyhtiötä tekivät liikevaihtoa yhteensä.
Exxonin öljylähteet tuottivat viime vuonna 4,3 miljoonaa tynnyriä öljyä päivittäin. Se on yhtiön uusi ennätys. Sen suurimmat tuotantolähteet ovat Permin altaalla läntisen Teksasin ja kaakkoisen Uuden Meksikon öljyntuotantoalueella ja Guyanassa.
Lue myös:
