Lakot satamien rahtiliikenteessä, rautateiden tavaraliikenteessä ja raskaassa teollisuudessa ovat kestäneet jo yli viikon. Lakkojen taloudelliset vaikutukset ovat erittäin mittavia.
Tämän viikon kiinnostavia kysymyksiä on, mikä lakkopelikirjojen mahdollinen jatko on. Pääsiäinen lähestyy, joten mahdollisia nuotteja voi olla monenlaisia.
Odotuksissa oli, että tänään tiistaina olisi voinut tulla askelmerkkejä jatkosta SAK:n osalta.
SAK:n hallitus päätti kuitenkin tiistaina kokouksessaan, että se linjaa lakkotoimien jatkosta keskiviikkona olevan työministeri Arto Satosen (kok) tapaamisen jälkeen.
SAK:n liittojen on niin hallituksen kuin useiden työmarkkinajärjestöjenkin toimesta toivottu lähtevän mukaan työmarkkinajärjestöjen välisiin neuvotteluihin palkkamallista.
”Ne voisivat alkaa, mikäli paikallisen sopimisen ja työrauhan lainsäädännössä otettaisiin huomioon työntekijöille keskeisiä näkökulmia ja huolia. Sen jälkeen voisimme aloittaa kaksikantaiset neuvottelut työmarkkinamallista ja päästä eteenpäin”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi tiistaina SAK:n tiedotteessa.
Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että hallitus harkitsee pientä vastaantuloa SAK:lle. HS:n lähteiden mukaan hallitus toivoo, että vastaantulo paikallisen sopimisen uudistuksessa saisi SAK:n neuvottelemaan palkkamallista ja lopettamaan lakot.
Riittääkö SAK:lle palkkamallineuvotteluiden aloittamiseen, että hallitus tulisi vastaan vain paikallisen sopimisen osalta, vai pitääkö muutoksia tulla myös työrauhalainsäädännön linjausten osalta?
”Meillä ovat nämä molemmat asiat olemassa siellä meidän kompromissitarjouksessa. Kyllä me nyt kuulemme tietenkin sen, mitä hallitus on nyt ajatellut. Se on selvää, että jos pelkästään yksi asia on pöydällä, silloin tietysti ne muutoksetkin pitää olla sitten huomattavia ja merkittäviä”, Eloranta vastasi kysymykseen tiistaina.
Ainakin nyt pöydällä olevista korteista on vaikea vielä hahmottaa, miten nopea ratkaisu työmarkkinasolmun aukeamiseen voisi löytyä.
SAK:sta on aiemmin todettu, että paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai noudatettavaa työehtosopimusta, voi sopijaosapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä. Maaliskuun alussa pehmennysesityksiään esitellään SAK totesi, että lakiin olisi kuitenkin vahvistettava oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla ja että luottamusmies on ensisijainen sopijaosapuoli.
Maaliskuun alussa Suomen Yrittäjät katsoi, että SAK:n esitykset eivät toteuta hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan paikallisen sopimisen on oltava yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Suomen Yrittäjät näki SAK:n esitysten olevan viritettyjä ansoja.
Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, mutta melkoista luovuutta tarvitaan, jotta työmarkkinaumpisolmu voisi alkaa avautua nopeasti.
Keskustelu tiivistyy eduskunnassa
Poliittisten lakkojen kimaran ainakin toistaiseksi jatkuessa työmarkkinakeskustelu tiivistyy myös eduskunnassa. Muutama viikko sitten hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista eduskunnalle. Nyt muutokset työrauhalainsäädäntöön ovat valiokuntakäsittelyssä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antaa asiassa mietinnön, ja asia on lähetetty perustuslakivaliokuntaan ja lakivaliokuntaan lausuntojen antamista varten.
Valiokunta aloitti viime viikon keskiviikkona asiantuntijakuulemiset työrauhalainsäädännön muutoksista.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtava kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ei vielä viime viikolla lähtenyt ennakoimaan, missä vaiheessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta voisi saada mietinnön valmiiksi, ja asia voisi edetä valiokunnasta suureen saliin eduskunnan äänestettäväksi.
Yksi työmarkkinakevään saranakohta on työrauhalainsäädännön käsittely eduskunnassa, ja milloin se tulee mahdollisesti eduskunnassa hyväksytyksi.