Uutiset ja blogit

Trumpin politiikassa piilee Suomessa vähän tunnettu seikka, joka on sijoittajille tällä hetkellä melkein yhtä huolestuttava, kuin Trumpin tullit, kertoo työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Kauppalehdelle.

Kyseessä on Trumpin ”ison kauniin lain” osio 899. Osio antaisi Yhdysvalloille mahdollisuuden määrätä jopa 20 prosentin rankaisutulleja yrityksille tai sijoittajille.

”Se huolestuttaa melkein yhtä paljon, kuin tullit tällä hetkellä.”

Tullit voisivat rapsahtaa, jos Yhdysvallat tulkitsee yrityksen tai sijoittajan kotimaan käyttävän veropolitiikkaa aggressiivisesti.

Aggressiiviseksi veropolitiikaksi voitaisiin tulkita esimerkiksi erilaiset digiverot amerikkalaisille teknologiajäteille tai OECD:n viidentoista prosentin minimiverosopimuksen soveltaminen amerikkalaisiin suuriin yrityksiin, Murto kertoo.

Epävarmuutta pitkän aikavälin veroasteessa

Siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi on käyty Murron mukaan kiivasta keskustelua. Hänen mukaansa epävarmuus koskee erityisesti Yhdysvaltoihin tehtäviä pitkän aikavälin sijoituksia.

”Lyhytaikaisen sijoituksen voi myydä pois nopeasti, mutta jos tekee kymmenen vuoden sijoituksen rahastoon, mikä on veroaste, johon nojataan. Tai jos yritys tekee tytäryhtiön kautta ison investoinnin, mikä on veroaste, johon nojataan?”

Murron mukaan osio 899 voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eurooppalaisen yrityksen tytäryhtiölle tulisi maksimissaan kahdenkymmenen prosentin lisävero. Vero voisi koskea myös esimerkiksi sijoituksia Yhdysvaltain valtionlainoihin tai jopa muita sijoituksia.

Toteutuminen vielä hämärän peitossa

Jos kymmenen prosentin tulleja vertaillaan kaikkiin tuottoihin kohdistuvaan 20 prosentin rankaisuveroon, rankaisuvero nousee vaikuttavuudessa tullienkin rinnalle, Murto sanoo.

”Sillä voi olla sijoittajalle hyvin konkreettinen vaikutus.”

Murron mukaan tällä hetkellä oletuksena on, että aivan täydellä voimalla osion 899 rankaisuveromahdollisuutta ei välttämättä oltaisi soveltamassa. Hänen mukaansa se on silti aito riskitekijä.

”Päätellen siitä, kuinka voimakkaasti sitä lobataan ja siitä puhutaan nyt, vaikuttaa siltä, että se on kuitenkin uskottava ja oikea riskitekijä.”

Valtavirtaisten vaikutus voimistuu

Murron mukaan tunnelma tulleihin liittyen on rauhoittunut toistaiseksi, mutta täydellistä varmuutta tilanteesta on vaikea saada.

”Trumpin hallintoa ei parane liian paljon lähteä ennustamaan.”

Perusennusteena on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin keskimääräinen tulli, jonka Yhdysvaltain talous pystyisi viime kädessä kestämään, Murto kertoo.

Hänen mukaansa ”aikuisten” eli valtavirtaisten taloudenhoitajien vaikutus hallinnossa on voimistunut. Yksi tärkeimmistä henkilöistä on Murron mukaan ollut valtiovarainministeri Scott Bessent, joka joutui Washington Postin tietojen mukaan käsikähmään Elon Muskin kanssa.

USA:n talous todennäköisesti hidastuu silti tullishokkien takia, mutta toistaiseksi luvut eivät ole romahtaneet niin paljoa, kuin pahimmissa skenaarioissa olisi voinut tapahtua, Murto kertoo.

Lopullisia vaikutuksia joudutaan hänen mukaansa kuitenkin seuraamaan kesän yli.

Oikaisu 11.6.2025 klo 8.53: Kyseessä on osio 899, ei osio 889.

Tekoäly-yhtiö OpenAI paljasti maanantaina 9. kesäkuuta vuotuisen toistuvan liikevaihtonsa nousseen 10 miljardiin dollariin.

Yhtiön edustaja vahvistaa asiasta ensimmäisenä uutisoineelle CNBC:lle, ettei summa sisällä OpenAI:n tukijan Microsoftin erilaisia sopimuksia, kuten esimerkiksi lisenssimaksuja.

Vielä viime vuoden joulukuussa liikevaihto oli noin 5,5 miljardia dollaria, mutta sittemmin tekoälybuumi ja yhä suositumpi kielimalli ChatGPT ovat kiihdyttäneet rahavirtausta.

Reutersin mukaan hurja liikevaihdon kasvupyrähdys tarkoittaa sitä, että OpenAI mitä luultavimmin saavuttaa asettamansa ja sijoittajilleen kertomansa 12,7 miljardin dollarin liikevaihtotavoitteensa kuluvan vuoden aikana.

Jättimäinen rahoituskierros edessä

Viime vuoden viiden miljardin dollarin tappiostakin huolimatta OpenAI on liikevaihdolla mitaten jättänyt kilpailijansa kauaksi taakseen, Reuters kirjoittaa.

Uutissivusto taustoittaa, että esimerkiksi koodareiden suosima tekoäly-yhtiö Anthropic saavutti vastikään 3 miljardin vuotuisen toistuvan liikevaihdon.

Uutissivusto kertaa, että OpenAI ilmoitti maaliskuussa keräävänsä teknologiainvestointiyritys Softbank Groupin luotsaamalla rahoituskierroksella kasaan jopa 40 miljardia dollaria.

Reilun kahden vuoden ikään ehtinyt ChatGPT on vakiinnuttanut asemansa kuluttaja- ja yrityspuolella. Maaliskuun tietojen mukaan OpenAI:lla oli 500 miljoonaa aktiivista kävijää viikossa.

Uusi saari on ilmestynyt Kaspianmeren pohjoisosaan. Saari huomattiin alun perin satelliittikuvista marraskuussa 2024, minkä jälkeen venäläinen tutkimusryhmä lähti vesille varmistamaan asian.

Tiedotteen mukaan saari sijaitsee noin 30 kilometriä Maly Zhemchuzhny Islandin lounaispuolella.

Retkikunta onnistui lähestymään saaren pohjoisosaa, mutta vesi oli niin matalalla, että tutkimusryhmä ei onnistunut rantautumaan saarelle. He näkivät kuitenkin saaren ja ottivat siitä kuvia lennokilla.

Saarelle on tarkoitus on palata myöhemmin tänä vuonna ja antaa sille virallinen maantieteellinen nimi.

Tutkijoiden mukaan saari ilmestyi Kaspianmeren vedenpinnan laskun seurauksena.

Kun retkikunta kävi katsomassa saarta, Volgan joki oli tulvavaiheessa ja vesi oli korkeimmillaan. Saari näkyi juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella ja sen pinta oli kostea tasainen tasanko.

Kun vesi on matalimmillaan, saari nousee selvemmin esiin ja on korkeammalla suhteessa vedenpintaan.

Tutkijat asensivat merentutkimusaseman noin 40 senttimetrin syvyyteen lähelle saaren pohjoispuolella sijaitsevia matalikkoja.

Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Shirsovin merentutkimuslaitoksesta (IO RAS) ja Astrahanin kaupungin ylläpitämästä luonnonsuojeluorganisaatiosta.

Aiheesta uutisoi muun muassa Live Science.

Pinta laskee

Kaspianmeri on maailman suurin sisämeri ja pinta-alaltaan noin 370 000 km² eli hieman Suomea suurempi.

Kaspianmeren pinta on noussut ja laskenut vuosikymmenten varrella. Alhaisimmillaan vedenpinta oli 1970-luvulla. Vedenpinnan korkeus kääntyi uudelleen laskuun vuonna 1995.

Vesi haihtuu, koska alueen keskilämpötila on noussut eikä uutta vettä ole satanut tilalle. Pinta laskee useita senttejä vuosittain.

Suurimmat vaikutukset tullaan näkemään pohjoisessa, missä sisämeri on matalimmillaan. Haihtumisella tulee olemaan niin ekologisia kuin taloudellisiakin vaikutuksia.

Lue lisää:

Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimus- ja kehitysorganisaatio Darpa on rikkonut langattoman sähkönsiirron ennätykset.

Äskettäisissä testeissä tutkijaryhmä mittasi 800 watin tehon 30 sekunnin siirrossa, jossa laser ohjattiin 8,6 kilometrin etäisyydelle. Yhteensä energiaa siirrettiin kokeen aikana yhden megajoulen verran.

Darpan mukaan koe päihitti aikaisemmat raportoidut ennätyslukemat. Aikaisemmissa kokeissa on onnistuttu mittaamaan 230 optinen teho 25 sekunnin siirrossa 1,7 kilometrin etäisyydelle.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että murskasimme kaikki aiemmin raportoidut optisen tehonsiirron ennätykset tehon ja etäisyyden osalta”, Power-ohjelman johtaja Paul Jaffe sanoo tiedotteessa.

Power-ohjelmassa (Persistent Optical Wireless Energy Relay) kehitetään langatonta energiansiirtoverkkoa. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja demonstroida siirtoa ilmasta käsin.

20 prosentin hyötysuhde

Perinteisesti energian toimittaminen etulinjaan on ollut hidasta ja riskialtista. Darpan projektissa energiaa halutaan siirtää kohteeseen lähes välittömästi sellaisesta paikasta, jossa sitä on helppo tuottaa.

Viimeisimmässä kokeessa käytettiin uudenlaista vastaanotinta, jossa on kompakti aukko siirtosädettä eli tässä tapauksessa laseria varten. Vastaanottimen sisällä laser osuu paraboliseen peiliin, joka ohjaa sen valokennoihin (photovoltaic cells).

Vastaanotin on Teravec Technologiesin suunnittelema. Teknologia on skaalattavissa suuremmille tehotasoille, ja se voidaan integroida esimerkiksi miehittämättömiin ilma-aluksiin.

Testeissä sekä lähetin että vastaanotin olivat maassa, joten siirtosäde liikkui ilmakehän tiheimmässä osassa.

”On paljon helpompaa lähettää säde suoraan ylös tai alas suhteessa maahan, koska ilmakehää on silloin vähemmän vastassa”, Jaffe selittää.

Lyhyemmillä etäisyyksillä siirron hyötysuhde oli noin 20 prosenttia, eli viidesosa laserin optisesta tehosta saatiin muunnettua sähköksi vastaanottimessa. Tavoitteena oli saavuttaa pidempi siirtoetäisyys, joten hankkeessa tehtiin joitakin kompromisseja. Vastaanotin valmistui noin kolmessa kuukaudessa.

Ohjelma etenee nyt kohti seuraavaa vaihetta, jossa demonstroidaan muun muassa pystysuuntaisen tehonsiirron hyötyjä.

Tekoäly on koulutettu laajalla validoidulla aineistoilla sisältäen muun muassa Verohallinnon ohjeet, Kirjanpitolautakunnan lausunnot, Tilisanomien artikkelit ja tärkeimmät alaa koskevat lait. Lähdeaineistoa lisätään jatkuvasti. Sen avulla kirjanpitäjien tiedonkeruu sujuu hetkessä, kun aiemmin manuaalinen työ on vienyt tunteja. Starian mukaan kyseessä on Euroopan ensimmäisenä lanseerattu puhtaasti taloushallintoalalle ja kaikkien käyttöön rakennettu tekoälytyökalu.

Työkalu on ollut jo Starian 350 kirjanpitäjän käytössä, ja kokemusten mukaan kirjanpitäjät ovat pystyneet säästämään innovaation avulla viikoittain yli kolme tuntia manuaalista työtä, mikä voi tarkoittaa koko yrityksen kohdalla jopa tuhannen tunnin säästöä viikossa, yli 4 000 tuntia kuukaudessa ja yli 50 000 tuntia vuodessa.

Jos asiaa tarkastellaan taloudellisesta kulmasta, tekoälytyökalu tuo Starialle vuosittain mahdollisuuden yli kahden miljoonan euron säästöihin.

“Kyseessä on merkittävä keksintö, jolla voi olla aito vaikutus koko alan tehokkuuteen. ’Taloushallinnon oma ChatGPT’ on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka eri aloilla asioita voidaan tehdä järkevämmin. Keksintömme tuo jokaiselle taloushallinnon asiantuntijalle oman assistentin kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Tekoälytyökalua on opetettu maakohtaisilla kirjanpitoon liittyvillä parhailla käytännöillä sekä verotukseen että lakiin liittyvillä tiedoilla, joiden täydellinen hanskaaminen vaatii ihmiseltä kymmeniä vuosia”, sanoo tiedotteessa Starian operatiivinen johtaja Joonas Sipola.

Säästö on useita tunteja viikossa

Työkalu on ollut Starian sisäisen käytön lisäksi Taloushallintoliiton oman testiryhmän käytössä. Pilottivaiheen jälkeen tehdyn kyselyn mukaan yli 90 prosenttia palvelua käyttäneistä taloushallinnon ammattilaisista suosittelee palvelua. Useita kertoja viikossa tai päivittäin palvelua käyttävät ammattilaiset arvioivat, että palvelu voi säästää useita tunteja kuukaudessa.

Suomessa taloushallintoalalla työskentelee noin 13 500 ammattilaista. Taloushallintoliitto edustaa vajaata tuhatta tilitoimistoa, palveluyritystä, ohjelmistotaloa ja palvelukeskusta. Jäsenyritykset hoitavat yli 150 000 suomalaisen pk-yrityksen ja yhteisön taloushallintoa.

“Suomen Taloushallintoliiton tehtävänä on tarjota jäsenilleen uusinta tietoa ja työkaluja. Taloushallinnon AI on konkreettisin esimerkki tästä, ja olemme äärimmäisen ylpeitä ollessamme tekoälykehityksen eturintamassa kirjanpidon alalla. Käyttäjien arvioiden mukaan palvelu säästää työaikaa kuukausitasolla jopa useita tunteja, joten palvelun hyödyt ovat selvät”, kommentoi Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Jari Seppä.

“Ei vie työpaikkoja eikä vuoda arkaluonteisia tietoja”

Starian Joonas Sipolan mukaan kirjanpitäjien ei tarvitse pelätä työpaikkojensa puolesta tekoälyn tuomien hyötyjen takia. Kirjanpitäjien ammattiosaamisen tarve ei katoa, vaikka tekoälyllä karsitaan manuaalisia ja aikaa vieviä rutiinitehtäviä.

“Kirjanpitäjistä tulee yhä enemmän taloushallinnon konsultteja, jotka voivat käyttää nykyistä enemmän aikaa arvoa tuovaan ajattelutyöhön. Tekoäly ei vie työpaikkoja, vaan se mahdollistaa jokaiselle entistä paremmat edellytykset tehdä työnsä laadukkaasti”, Sipola kiteyttää.

Sipola painottaa myös turvallisuuden lisääntymistä alalla, jossa käsitellään runsaasti salassapidettäviä aineistoja aina yritysluvuista palkkatietoihin. Julkisia tekoälytyökaluja on käytetty taloushallinnon alalla jo pitkään, mutta Taloushallinnon AI tekee tekoälyn käyttämisestä tietoturvallista.

“Työkalumme varmistaa turvallisen ja yksityisen käyttäjäkokemuksen. Taloushallinnon AI eroaa julkisista tekoälytyökaluista siinä, että loppukäyttäjätietoja ja -kysymyksiä ei tallenneta millään lailla tai käytetä palvelun opettamiseen, kuten useimmissa tekoälypalveluissa. Näin ollen käyttäjä ei voi vahingossakaan syöttää arkaluontoisia tietoja väärään paikkaan”, Sipola päättää.

Tarkennettu tuotteen kuvausta 11.6.2025 klo 15.20: Starian mukaan kyseessä on Euroopan ensimmäisenä lanseerattu puhtaasti taloushallintoalalle ja kaikkien käyttöön rakennettu tekoälytyökalu.

Norjan öljyrahasto vaatii Euroopan pääomamarkkinoille muutoksia koskien verotusta ja sääntelyä. Rahasto on lähettämässä asiasta vastineen tällä viikolla Euroopan komissiolle.

Rahasto vaatii verotuksen ja sääntelyn yhtenäistämistä koko Euroopan laajuisesti, jotta markkinoiden tehokkuus paranisi. Komissiolle lähetettävässä kirjeessä kilpailukyvyn ongelmien ratkaisuksi ehdotetaan erityisesti lähdeverotuksen yhtenäistämistä ja velan liikkeelle laskemisen tehostamista.

”Keskeisiä esteitä ovat kansalliset arvopaperilait, yhtiölait sekä maksukyvyttömyysjärjestelmät, jotka vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä”, kirjeessä komissiolle sanotaan.

Yli 1 660 miljardin euron arvoisesta rahastosta viestittiin Financial Timesille, että rahastossa pelätään Euroopan markkinan jäävän entistä enemmän jälkeen Yhdysvalloista, ellei muutoksia tehdä.

Rahasto on pudottanut eurooppalaisten osakkeiden painoa kymmenen viime vuoden aikana 26 prosentista 15 prosenttiin. Yhtiön suurimpia eurooppalaisomistuksia ovat muun muassa tanskalainen lääkeyhtiö Novo Nordisk, ranskalainen elintarvikeyhtiö Nestle ja hollantilainen puolijohdevalmistaja ASML.

Yksi merkittävistä tekijöistä pääoman siirtymisessä Euroopasta Yhdysvaltoihin on ollut se, että listautuneiden yhtiöiden määrä on vähentynyt. Lisäksi osa eurooppalaisyhtiöistä, kuten Spotify listautui Yhdysvaltoihin kotimantereensa sijasta.

”Viime vuosien aikana olemme huomanneet, että eurooppalaiset yhtiöt joihin me pystymme sijoittamaan, ovat vähentyneet”, kertoi öljyrahaston osakekaupankäynnistä vastaava johtaja Emil Framnes.

Toinen syy painotuksien muutokseen on se, että Yhdysvaltojen osakkeet ovat viime vuosina tuottaneet eurooppalaisia osakkeita paremmin. Tänä vuonna eurooppalaiset osakkeet ovat muun muassa kauppasodan ja Saksan investointipaketin vuoksi tuottaneet amerikkalaisosakkeita paremmin.

Yhdysvaltalaisten osakkeiden paino Norjan öljyrahastosta oli vuoden 2024 lopussa lähes 40 prosenttiin.

Lumi-supertietokoneelle on tulossa seuraaja. Tekoälyyn optimoidun Lumi-AI-supertietokoneen järjestelmän hankinta on juuri alkanut.

Asiasta tiedottaa Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama CSC. Lumi-supertietokone sijaitsee keskuksen omistamassa datakeskuksessa Kajaanissa.

Keskus kertoo tiedotteessaan, että Lumi-AI-supertietokone on osa Lumi AI Factory -hanketta. Tekoälytehdas hyödyntää aluksi vain alkuperäistä Lumi-supertietokonetta. Keskukseen on tulossa myös Lumi-IQ-kvanttitietokone.

Keskuksen toimitusjohtaja Kimmo Koski kertoo tiedotteessa, että tulevat tietokoneet muodostavat tulevaisuudessa ”maailman edistyneimmän julkisen kvanttikiihdytetyn suurteholaskentaa ja tekoälyä yhdistävän tutkimusinfrastruktuurin.”

”Osana LUMI-tekoälytehdasta nämä ennennäkemättömät TKI- ja tutkimustyökalut avaavat tien täysin uusille tekoälyinnovaatioille ja tutkimushorisontille. Euroopan unionin tekoälytehtaat ovat EU:n ja konsortiomaiden merkittävä investointi, joka varmistaa Euroopan aseman hpc- ja tekoälykehityksen eturintamassa pitkällä aikavälillä”, Koski kertoo tiedotteessa.

Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone on otettu käyttöön vuonna 2022. Sen laskentateho on 380 petaflopsia, mikä vastaa yli 1,5 miljoonan kannettavan tietokoneen laskentatehoa. Supertietokoneen omistaa Euroopan komission EuroHPC-yhteisyritys, jota isännöi 11 maan konsortio. Näihin maihin kuuluu esimerkiksi Suomi, Norja ja Ruotsi.