Huhtikuussa kiristyshaittaohjelman uhriksi joutunut Costa Rican hallitus on pahassa pinteessä. Pahamaineinen hakkeriryhmä Conti iski Väli-Amerikassa sijaitsevan maan hallintoon presidentinvaihdoksen yhteydessä.

Nyt Conti on korottanut lunnasvaatimuksensa 20 miljoonaan dollariin, kirjoittaa AP News . Tuoreen presidentin Rodrigo Chavesin mukaan hyökkäykseen on osallistunut myös Costa Ricassa asuvia henkilöitä.

”Olemme sodassa eikä se ole lainkaan liioitellusti sanottu”, Chaves sanoi maanantaina.

Presidentin mukaan isku on ollut aiemmin luultua laajempi. Vaikutukset ovat osuneet yhteensä 27 hallinnolliseen yksikköön, mukaan lukien kuntien järjestelmiin. Näiden järjestelmien tiedot on salattu hakkereiden toimesta.

Chaves on syyttänyt edeltäjäänsä Carlos Alvaradoa puutteellisista tietoturvapanostuksista ja hyökkäyksen huolettomasta hoitamisesta virkakautensa viimeisten päivien aikana.

Conti väitti maanantaina, että jengillä olisi sisäpiiriläisiä maan hallituksessa. Jengi on uhannut jopa kaataa hallituksen, mikäli lunnasmaksuja ei kuulu. Lauantaina hakkerit uhkasivat hävittää salausten purkuun tarvittavat salausavaimet, mikäli lunnaita ei makseta viikon kuluessa.

Tietoturvayhtiö Emsisoftin asiantuntijan Brett Callow’n mukaan uhkaukset hallituksen kaatamisesta ovat vain strategia saada Costa Rica maksamaan lunnaat.

Conti on venäläistaustainen kiristyshaittaohjelmajengi, joka toimii ammattimaisesti ja organisoidusti. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI arvioi tammikuussa Contin haittaohjelman iskeneen jo yhteensä yli 1000 kohteeseen. Jengille on maksettu lunnaita yli 150 miljoonan dollarin edestä. Näin ollen kyseessä on kaikkien aikojen tuhoisin kiristyshaittaohjelma.

Saksalaiset kemistit ovat rakentaneet mikroskooppisen kojeen, jota he nimittävät maailman pienimmäksi hammaspyöräksi. Henry Duben johtaman tutkimusryhmän luoma laite koostuu yhdestä ainoasta molekyylistä, ja siinä on vain 71 atomia.

Läpimitaltaan noin 1,6 nanometrin eli 0,000 0016 millimetrin kokoinen molekyyli muodostuu kahdesta puoliskosta, joita yhdistää yksi kemiallinen sidos. Toinen puolisko on tioindigo-nimisen aineen monomeeri (*), toinen puolestaan monimutkaisempi useista aromaattisista renkaista rakentuva triptysyyliryhmä.

Tämä hammaspyörä ei kuitenkaan ole muodoltaan erityisen pyörämäinen, vaikka sen toiminnan mekanismi onkin sama. Paksuus 1,6 nanometriä on noin 50 000 kertaa pienempi mitta kuin ihmisen hiuksen tyypillinen paksuus.

Yleensä kemialliset sidokset pyörivät ympäri tai ovat pyörimättä puhtaasti molekyylin rakenteen mukaan. Pyörimisvauhtia säätelee lämpötila. Uuden keksinnön tapauksessa puoliskojen pyöriminen katkaistaan päälle tai pois lämpötilan sijasta paremmin hallittavissa olevalla tekijällä: valolla.

Duben työntantajan Erlangenin-Nürnbergin yliopiston lehdistötiedotteessa julkaistun molekyylirakenteen (kuva yllä) mukaan hammaspyörän puoliskon yhdistävä sidos on kaksoissidos, ei yksinkertainen kemiallinen sidos. Tämä selittää toimintamekanismin (ainakin toimittajalle, joka on kemian DI).

Kaksoissidokset eivät nimittäin yleensä pyöri ympäri, mutta tietyt tekijät molekyylissä voivat herkistää kaksoissidoksia reagoimaan valoon. Tällöin sidoksen toinen osa ratkeaa auki, ja yksinkertaiseksi muuttunut sidos alkaa pyöriä.

Lisäksi tioindigo- ja triptysyyliryhmät pyörivät eri tahtia, kuten mekaanisessa vaihteessa kuuluukin, tiedotteessa kerrotaan. Kun tioindigopuoli pyörähtää puoli kierrosta eli 180 astetta, triptysyyliryhmä kiertyy vain 120 astetta. Toisin sanoen välityssuhde on 2:3 tai 3:2, sen mukaan miten päin vaihteen ymmärretään toimivan.

Tiedotteessa nimitetään molekyylin tioindigo-osaa levyksi ja triptysyylisyhmää potkuriksi.

Voidaanko pyörimistä kontrolloida yksittäisten ”naksahdusten” tasolla, ei kuitenkaan selviä lehdistötiedotteesta eikä tieteellisen artikkelin tiivistelmästä. Sikäli kuin valo jää päälle, voidaan epäillä, että näin tarkka kontrolli ei ole mahdollista.

Duben ryhmän hammaspyörällä ei liene vielä tehty mitään käytännössä hyödyllistä. Kyse on perustutkimuksesta, jolla myöhemmin joko on tai ei ole laajempia vaikutuksia.

Tieteellisen artikkelin ensimmäiseksi kirjoittajaksi on mainittu Aaron Gerwien. Tämä maininta tarkoittaa yleensä suurinta vastuuta käytännön työstä. Artikkeli on julkaistu Nature Chemistry -lehdessä.

(*) Toisin sanoen 3-tio-1-indanoni kytkettynä hiiliatomista numero 2.

Trilobiitit ovat muinaisia niveljalkaisia, jotka hallitsivat maailman meriä jopa 250 miljoonaa vuotta kambrikaudelta permikauden loppuun, noin 520–250 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta eli ennen dinosauruksia säilyneistä fossiileista on kuvattu huikeat yli 20 000 trilobiittilajia.

Tietopaljoudesta huolimatta trilobiittien parittelusta on nyt saatu tarkkaa tietoa ensimmäistä kertaa koskaan.

Paleontologit Sarah Losso ja Javier Ortega-Hernández kävivät johdonmukaisesti läpi useita kymmeniä trilobiittifossiileja Brittiläisestä Kolumbiasta Kanadasta, ja löysivät yhdestä niistä erikoisia kynsimäisiä ulokkeita vatsapuolelta. Lehdistötiedotteen mukaan kyseessä on todennäköisesti tarttumisulokkeet, joilla koiras aikanaan tarrautui naaraan takaruumiiseen kiinni pariutumistilanteessa.

Vatsapuolen anatomia erottuu trilobiittifossiileissa yleensä erittäin huonosti, lehdistötiedotteessa sanotaan – kuitenkaan juuri selventämättä ilmiön syytä. Ilmiö voi liittyä siihen, että paksu selkäpanssari peittää fossiileissa vatsapuolen näkyvistä.

Nyt löytynyt fossiili kuuluu lajiin Olenoides serratus. Noin 500 miljoonaa vuotta vanha eli kambrikautinen poikkeusyksilö on vaillinainen: siitä puuttuu pää. Losson mukaan tämä edesauttoi sitä, että alemmas ruumiiseen kiinnittyneet parittelu-ulokkeet jäivät näkyviin.

Toimittaja pohtii yllä näkyvän kuvan perusteella, olisiko kenties myös asennolla vaikutusta. Kyseinen trilobiitti näyttäisi hautautuneen kiven sekaan kylki edellä, ei tavalliseen tapaan vatsa alaspäin.

Jo aiemmin paleontologit olivat olettaneet, että trilobiittien pariutuminen tapahtui samaan tapaan kuin ruumiinrakenteeltaan niitä muistuttavien, vielä nykyisinkin elävien molukkirapujen. Uusi löytö todistaa tämän oletuksen puolesta, sillä myös molukkiravuilla on vastaavia ulokkeita.

”Trilobiitit ja molukkiravut eivät ole toisilleen mitenkään erityisen läheistä sukua [sen enempää kuin että ovat niveljalkaisia], mutta niiden ruumiinrakenne on yleisesti ottaen samankaltainen, ja ne molemmat elävät meressä”, Ortega-Hernández pohtii.

”Vertailu on samankaltainen kuin että hyönteiset ja lepakot molemmat lentävät, vaikka niiden siivet ovat erilaiset. Ehkäpä vaihtoehtoja siihen, miten kypärän näköiset eläimet parittelevat meren pohjassa, ei ole rajattoman monta”, tutkija jatkaa.

Ortega-Hernández huomauttaa myös, että uusi löytö voi haastaa ajatuksia trilobiiteista erityisen alkukantaisina eläiminä. Ovathan niiden jotkin käyttäytymismuodot monimutkaisuutensa puolesta verrannollisia nykyisiin selkärangattomiin.

Tieteellinen artikkeli tutkimuksesta on julkaistu Geology-lehdessä. Se on vapaasti luettavissa.

Nykyisin eläviä niveljalkaisia ovat muun muassa hyönteiset, tuhatjalkaiset, äyriäiset, hämähäkkieläimet, meriskorpionit ja yllä mainitut molukkiravut.

Teslan ryöstäminen on mahdollista hakkeroimalla auton langaton avausjärjestelmä. Tempun mahdollistaa Teslan avaamiseen käytetty bluetooth-protokolla, jonka avulla sekä Teslan älyavaimet että mobiilisovellus kommunikoivat auton kanssa.

Tesla Model 3- ja Model Y-automalleihin toimivalla kikalla varas voi avata auton ovet, käynnistää auton ja ajaa tiehensä. Hyökkäystavan on esitellyt Bloombergille tietoturvayhtiö NCC Groupin tietoturvatutkija Sultan Qasim Khan .

Järjestelmän heikko kohta on Teslan avausjärjestelmän käyttämä Bluetooth Low Energy eli ble-protokolla, jota käytetään autojen lisäksi myös talojen älylukoissa, älypuhelimissa ja läppäreissä laitteiden langattomaan yhdistämiseen. NCC on vahvistanut murtokikan toimivan myös muiden valmistajien ble-protokollaa käyttäviin autoihin.

Khan sanoi älylukkoja valmistavan Kwiksetin Kevo-lukkojen olevan samaan tapaan haavoittuvia. Yhtiön edustajan mukaan Iphone-käyttäjät voivat turvata kotinsa ottamalla käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen avaimena toimivassa iOS-sovelluksessa. Android-käyttäjille yhtiö lupasi tietoturvapäivityksen kesällä.

Haavoittuvuuden korjaaminen vaatisi Teslalta avausjärjestelmän teknistä uudistamista. Tesla sanoi Khanille kyseessä olevan vähäpätöinen uhka eikä asialle olla tiettävästi tekemässä mitään.

150 dollarin laitteet avaavat auton oven 10 sekunnissa

Bloombergille demonstroimassaan hyökkäyksessä Khan käytti kahta pienikokoista bluetooth-relettä eli sähköisesti ohjattua bluetooth-kytkintä. Toisen releistä Khan asetti 15 jaardin eli vajaan 14 metrin säteelle uhrin autonavaimesta tai älypuhelimesta. Toisen releen Khan yhdisti läppäriinsä auton lähelle huijatakseen auton luulemaan, että omistaja on lähietäisyydellä. Khan hyödynsi murrossaan bluetooth-kehitysalustoihin suunnittelemaansa koodia.

Yhteensä hyökkäykseen tarvittavat välineet maksoivat noin 150 dollaria ja ne sai ostettua helposti netistä. Kun laitteisto oli valmisteltu, murron varsinainen suorittaminen vei vain kymmenen sekuntia.

Tätä taktiikkaa hyödyntävä autovaras voisi melko helposti vohkia talon pihalle parkkiin jätetyn auton hiipimällä yöllä talon pihalle ja asettamalla toisen releistä ulkoseinälle kohtaan, jossa se on lähellä auton avainta tai omistajan puhelinta – esimerkiksi eteisen tai makuuhuoneen kohdalle. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että kukaan olisi oikeasti varastanut Teslaa kuvatulla menetelmällä.

Yhdysvaltain laivasto on kärsinyt viime aikoina erinäisistä ongelmista, kuten epäonnisesta Gerald R. Ford -lentotukialuksen rakennusprojektista sekä ilmeisen ruosteisesta hävittäjäaluksesta. Huonoja uutisia laivastolle on nyt tullut lisää, kun viime viikolla selvisi, että eräiden laivojen rungot kirjaimellisesti halkeilevat.

Navy Times uutisoi ja laivasto vahvisti, että sen LCS-ohjelman aluksista lähes puolet – tarkemmin kuusi 13:sta – kärsii rakenteellisista vioista, jotka aiheuttavat rungon halkeamia. LCS tulee englannin kielen sanoista littoral combat ship, merenrannan taistelualus.

Halkeamista kärsivät Austal USA -laivanrakentajan valmistamat Independence-luokan alukset, joissa on kolme alumiinirunkoa – eli ne ovat niin sanottuja trimaraaneja. Austal aikoo korjata ongelman, mutta korjaustyön kustannuksista ei ole vielä varmaa tietoa. Laivaston mukaan halkeamista ei koidu vaaraa aluksilla oleville ihmisille.

Halkeamat muodostuvat, kun alukset kulkevat vähintään 15 solmun nopeudella, mikä tarkoittaa noin 28 kilometriä tunnissa.

Esimerkiksi 440 miljoonan dollarin (418 miljoonan euron) USS Omaha -nimistä laivaa kiellettiin kulkemasta 15 solmua kovempaa, jos aallokko on vähintään 1,25 metriä korkeaa. Yli 2,5-metrisessä aallokossa laiva ei saa operoida lainkaan. Eläköityneen laivastoupseeri Bradley Martinin mukaan etenkin 1,25–2,5 metrin aallokko on suhteellisen yleinen.

”On melkoinen rajoite, ettei tämän tason aallokossa voi kulkea nopeasti. 15 solmua on tyypillinen kuljetusnopeus. LCS-alusten oletetusta maksiminopeudesta se on alle puolet”, Martin kertoo Navy Timesille.

Popular Mechanicsin mukaan yksi LCS-alusten myyntivaltti on ollut yli 40 solmun nopeudet, joiden avulla laivat pääsisivät nopeasti kriisialueille. Tämän tiedon valossa halkeamien pakottamat nopeusrajoitukset ovat erityisen kiusallisia.

Merenrannan taistelualukset koostuvat Independence- ja Freedom-luokan aluksista. Jos näistä ensimmäisessä on halkeamia, niin toinen luokka on kenties vielä huonommassa jamassa. Laivasto on esittänyt kaikkien Freedom-alusten poistamista käytöstä. Osa aluksista on vain kolmen vuoden ikäisiä.

Yhdysvaltain laivasto on ylipäätään kärsinyt viivästyksistä, teknisistä ongelmista ja voimakkaasti nousseista hinnoista. Esimerkiksi Zumwalt-hävittäjäaluksia piti valmistaa alunperin 32, mutta lopulta niitä tehtiin kohonneiden kustannusten takia vain kolme.

Energiayhtiö Gasum on neuvotellut venäläisen Gazprom Exportin kanssa maakaasun hankintasopimuksen ehdoista syksystä lähtien.

Sopua ei ole löytynyt, ja nyt Gasum vie riidan välimiesoikeuden ratkaistavaksi, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Riita on kasvattanut riskiä sille, että yhtiön hankintasopimuksen mukaiset maakaasun putkitoimitukset Venäjältä Suomeen loppuvat.

Gasum ei suostu ruplamaksuihin

Gazprom Export on esittänyt Gasumille huhtikuussa vaateen, jossa hankintasopimuksessa sovitut maksut tulisi jatkossa maksaa eurojen sijaan ruplissa. Tämän lisäksi Gazprom Export on esittänyt Gasumille muitakin sopimukseen liittyviä vaateita.

Gasum ei hyväksy ehdotusta ruplamaksuihin siirtymisestä, eikä siis maksa hankintasopimuksen mukaisia maksuja ruplissa tai ehdotetulla maksujärjestelyllä.

Lisäksi yhtiöillä on merkittävä erimielisyys liittyen muihin sopimuksen perusteella esitettyihin vaateisiin.

”Tässä tilanteessa Gasumilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin viedä hankintasopimus välimiesmenettelyyn. Tulemme tekemään tässä haastavassa tilanteessa kaikkemme, jotta pystymme toimittamaan suomalaisille asiakkaillemme heidän tarvitsemaansa energiaa,” kertoo Gasumin toimitusjohtaja Mika Wiljanen tiedotteessa.

Gazprom oli pyytänyt Gasumin vastausta vaatimuksiin toukokuun 20. päivään mennessä. Saman takarajan venäläisyhtiö on EU-lähteiden mukaan antanut muillekin EU-maille.

Yhtiöllä varasuunnitelmia

Gasum on varautunut kaasun toimitusten loppumiseen yhdessä asiakkaidensa sekä kansallisesta huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten kanssa.

Kesäkaudella yhtiö pyrkii varmistamaan suomalaisten maakaasuasiakkaidensa kaasun saatavuuden Balticconnector-yhdysputken kautta muista hankintalähteistä. Siirtokapasiteettiin liittyvät rajoitteet voivat kuitenkin tehdä tästä vaikeaa.

Tekniikka&Talous uutisoi viime vuonna Helsingissä järjestettävästä Suomen ensimmäisestä pienoiskopterien lentokilpailusta. Navigointiin ja tarkkuuslentoon keskittyvä kilpailu oli määrä järjestää lokakuussa 2021, mutta se peruttiin koronapandemian takia.

Nyt innovaatioalusta Ultrahackin järjestämä kilpailu toteutetaan muuttuneena ja tietyiltä osin haastavampana. Dronet pörräävät Helsingissä 8.–10. kesäkuuta, jolloin niiden täytyy suoriutua kolmesta haasteesta. Kaikki Drone Tournament 2022 -nimeä kantavan kilpailun haasteet liittyvät veneeseen.

Ensimmäisessä haasteessa dronen täytyy kuljettaa tavaraa veneelle. Tavarat haetaan maista ja kuljetetaan määränpäähänsä. Haaste on vaikeampi kuin viime vuonna suunniteltu kuljetustehtävä, sillä kohde on vesillä ja metallinen, mikä voi hankaloittaa muun muassa kompassia ja radioyhteyksiä.

Toisessa haasteessa on tarkoitus hyödyntää GNSS (Global Navigation Satellite System) -satelliittipaikannusta mahdollisimman tehokkaasti dronen ja laivan sijaintien määrittämiseksi. Kolmannessa haasteessa veneelle pitää päästä 5g-videoyhteyden avulla: tiimit saavat pisteitä laivan löytämisestä, sen päällä lentämisestä ja sille laskeutumisesta.

Joukkueet voivat osallistua kilpailussa haluamiinsa haasteisiin. Kilpailussa on yhteensä 5000 euroa palkintorahaa, minkä lisäksi joukkueet voivat voittaa muun muassa 5g-puhelimia Telialta. Kilpailu tullaan striimaamaan.

”Jos haasteet eivät pelota sinua, saatat hyvinkin olla etsimämme kilpailija!” tapahtuman mainosjulisteessa todetaan vapaasti käännettynä.

”Olemme innoissamme, kun saamme tuoda takaisin näin merkittävän tapahtuman ja samalla päästä todistamaan dronelentämisen eturintamaa”, kertoo Ultrahackin perustajajäsen Juhani Kivikangas tiedotteessa.

Aikatauluun ja haasteiden sisältöön voi tutustua kilpailun nettisivuilla.

Espanjalais-brittiläinen biologiryhmä on opettanut bakteerit pelaamaan ristinollaa – vieläpä yhtä hyvin kuin ”asiantuntijat” (*). Tämä onnistui, kun E. coli -lajin bakteerien geenejä muunneltiin, niin että bakteereille voitiin antaa ohjelmakäskyjä kemiallisten ympäristötekijöiden kautta.

Aiheesta uutisoiva New Scientist nimittää saavutusta ensimmäiseksi koskaan.

Alfonso Jaramillon johtamat tutkijat lähtivät liikkeelle kolme vuotta aiemmin toisen tutkimusryhmän luomasta E. coli -kannasta nimeltä Marionette. Tämä kanta oli geenimuunneltu aistimaan kahtatoista eri kemikaalia ja aistimuksen perusteella säätelemään minkä tahansa tutkijoiden valitseman geenin aktiivisuutta.

Nyt Jaramillo ja kumppanit muokkasivat Marionettea edelleen lisäämällä solujen sisällä suuren määrän lyhyitä dna-pätkiä eli plasmideja, jotka kopioituvat bakteerin varsinaisesta dna:sta erillisesti. Osa näistä nimenomaisista plasmideista koodasi punaisena ja osa vihreänä hehkuvaa väriä.

Punaisten ja vihreiden plasmidien määräsuhteen mukaan myös bakteerien fluoresoima väri muuttui. Tämä väri ei kuitenkaan ole suoraan yhdenkään kemikaalin määrättävissä, vaan kemikaalit määrittävät vain muutoksia. Niinpä fluoresoivien plasmidien määrät toimivat bakteereissa muistina.

New Scientistin mukaan tällä tavoin toimiva bakteeri on verrannollinen elektroniikasta tuttuun memristori-komponenttiin.

Ristinollan pelaamista tutkijat käyttivät esimerkkinä siitä, mitä heidän tekniikallaan voidaan tehdä. Pelissä oli yhdeksän ruutua, joista kahdeksassa oli bakteereja. Keskimmäinen ruutu oli tyhjä, sillä yksinkertaisuuden vuoksi ihmispelaaja aloitti rastimalla keskimmäisen yhdeksästä ruudusta.

Bakteerijoukkueen ensimmäinen nolla asetettiin tämän jälkeen siihen ruutuun, jossa bakteereilla oli kaikkein punaisin väri. Ihmisen seuraavasta siirrosta bakteereille kerrottiin lisäämällä kuhunkin ruutuun bakteerien aistimia kemikaaleja.

Aluksi bakteerit pelasivat miten sattuu, mutta niitä voitiin opettaa ”rankaisemalla” niitä antibioottien avulla vääristä siirroista, Jaramillo kertoo New Scientistille. Tutkijoiden luomat mutanttibakteerit nimittäin aistivat alkuperäisen kemikaalivalikoiman lisäksi myös antibiootteja.

Kahdeksan harjoituskierroksen jälkeen bakteereista tuli ”eksperttejä”, Jaramillo jatkaa.

Tässä vaiheessa tutkijoiden kärsivällisyys ja/tai aika loppui, eikä kokeita jatkettu. Niinpä käytännössä bakteerit eivät päässeet voittamaan ihmisiä.

Tutkijoiden tieteellisen raportin alustava versio on julkaistu Biorxiv-palvelussa. Se on vapaasti luettavissa.

(*) 3 kertaa 3 -ristinollan tapauksessa tämä tarkoittaa, että ihmispelaaja ei voi voittaa bakteereja, eivätkä toisaalta bakteerit voita, jollei ihminen tee virhettä. 3×3-ristinollassa on jokseenkin helppo oppia optimistrategia, joka pakottaa pelin tasapeliin, aloittipa pelin kumpi tahansa mistä asemasta tahansa.

Yhdysvaltain ilmavoimat kertoo onnistuneensa uuden hypersoonisen ohjuksen testeissä. AGM-183A Air-launched Rapid Response Weapon, eli ARRW saavutti testissä viisinkertaisen äänennopeuden. Ohjuksen kuljetti laukaisukorkeuteen B-52H Stratofortress -pommittaja. Ohjus vapautettiin Etelä-Kalifornian rannikon yläpuolella, Yhdysvaltain ilmavoimat kertoo.

ARRW on hypersooninen ohjus, joka on suunniteltu murtautumaan ohjuspuolustuksen läpi maakohteisiin suojaetäisyydeltä. Sen suunniteltuja kohteita ovat strategisesti merkittävät kiinteät kohteet, kuten lentokentät ja satamat. Kyseessä on liukulentävä ohjus, jolle alkuvauhdin antaa rakettimoottori, jonka jälkeen taistelukärki irtaantuu rakettimoottorista ja liukuu kohteeseensa. Liu’un aikana ohjus kykenee mutkittelemaan, mikä vaikeuttaa sen torjumista moninkertaisen äänennopeuden lisäksi.

ARRW:n kehitys ei ole sujunut täysin suunnitelmien mukaisesti. Ohjuksen kolme edellistä testilaukaisua epäonnistuivat, CNN kertoo. Edellisen kerran ARRW yritettiin laukaista huhtikuussa. Testiohjelman ongelmien vuoksi ensimmäiset Yhdysvaltain ilmavoimien ARRW-hankinnat on siirretty myöhemmäksi. Ensimmäiset hankinnat oli alunperin määrä tehdä vuonna 2023.

Hypersooniset ohjukset ovat yksi uusimmista globaalin asevarustelun ja -kilpailun teknologioista. Hypersoonisia ohjuksia kehittävät Yhdysvaltojen lisäksi Kiina ja Venäjä.

Lue lisää:

Maastotutkimukset radan varressa Mynämäellä polkaisevat käyntiin ison ratasuunnitteluhankkeen, jossa suunnitellaan parannuksia Turun ja Uudenkaupungin sekä Raision ja Naantalin välisiin raideyhteyksiin. Maastotutkimukset alkavat Mynämäellä maanantaina 23.5.

Maaperätutkimuksia ja mittauksia tullaan tekemään koko hankkeen alueella vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Suunnittelua varten rataosuus myös ilmakuvataan ja laserkeilataan lentokoneesta. Ilmakuvausta varten alueelle rakennetaan signaalimerkkejä, joiden koordinaatit mitataan.

Turku–Uusikaupunki- ja Raisio–Naantali -suunnitteluhankkeessa parannetaan tasoristeyksien turvallisuutta, korjataan radan päällysrakennetta kiskojen ja ratapölkkyjen osalta, korjataan raiteen tukikerroksia, tehdään routaeristyksiä alusrakenteeseen ja parannetaan radan stabiliteettia.

Suunnittelualue kattaa Turun, Raision, Maskun, Nousiaisen, Mynämäen, Vehmaan, Uudenkaupungin ja Naantalin kuntien alueilla kulkevan radan. Ratasuunnitelmien on määrä valmistua kesäkuuhun 2023 mennessä.

Lue myös:

Hankkeen tavoitteena on parantaa rataverkon ja tienkäyttäjien turvallisuutta. Radan korjaustoimenpiteillä ylläpidetään liikenteen toimivuutta sekä saavutettavuutta alueiden välisillä yhteyksillä ja myös huolehtimalla kansainvälisten yhteyksien toimivuutena. Rataosuuden sähköistys vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia ja parantaa raideliikenteen kilpailukykyä.