– Ongelma on maailmanlaajuinen, luonnehtii melutorjunnan dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.
Kyse on avotoimistojen melusta. Siis puheensorinasta, joka syntyy kollegoiden keskustellessa keskenään tilassa, jossa kaikki työskentelevät yhdessä. Hongiston mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että niin sanottu tarpeeton puheääni menee suoraan työntekijän työmuistiin.
– Se kamppailee siellä työmuistissa olevien ja työhön liittyvien sanojen ja numeroiden kanssa. Ensinnäkin se häiritsee ja toiseksi se heijastuu suoraan työtehoon, Hongisto sanoo.
Tarpeeton puheääni toimistotyön aikana heikentää työtehoa jopa 16 prosenttia, jos puheäänet erottuvat hyvin.
Monilla työpaikoilla käytetäänkin vastamelukuulokkeita siinä toivossa, että ne parantaisivat työrauhaa ja työtehokkuutta.
Toiveet ovat kuitenkin turhia, osoittaa tuore tutkimus.
Työtehokkuus ei muuttunut
Turun ammattikorkeakoulun tekemä tutkimus vastamelukuulokkeista osoittaa, että niiden käytöllä ei ole minkäänlaista vaikutusta työtehokkuuteen
Tutkimuksen mukaan työtehokkuus oli sama riippumatta siitä, oliko tutkittavan päässä vastamelukuulokkeet vai ei. Vastamelukuulokkeilla ei saatu edes puheäänestä koettua häiritsevyyttä pienenemään.
Hyötyjä saatiin irti ainoastaan silloin, jos kuulokkeista soitettiin puheen peittävää peittokohinaa. Tähän tosin kykenevät myös tavalliset kuulokkeet.
Toisaalta vastamelukuulokkeista ei ollut myöskään haittaa.
Säästösyyt
Valtteri Hongisto sanoo, että avotoimistoihin on siirrytty ennen kaikkea säästösyistä.
– Meillä on nykyään avoimia koulujakin, ja niissä on ihan samat perusteet, hän nostaa esiin.
Hongiston mukaan avokonttoreita on perusteltu muun muassa sillä, että niiden kautta työntekijöiden vuorovaikutus lisääntyy. Hän kuitenkin huomauttaa, että vuorovaikutteista työtä on vain osa päivästä.
Hongisto itse ei ota jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen avokonttorien suhteen. Avotoimistomelua 25 vuotta tutkineena hän kuitenkin sanoo, että kehitystä on tapahtunut. Suomeen on saatu esimerkiksi rakentamismääräykset, joiden tarkoituksena on torjua melua jo rakentaessa ja tehdä akustisesti kestäviä tiloja. Toimistoille on ilmestynyt myös puhelinkoppeja ja vetäytymishuoneita, joihin melua pääsee pakoon.
Koronapandemian myötä ihmiset saivat myös kotoa vertailukohdan työrauhaan etätöitä tehdessään. Tämän seurauksena ihmisistä on Hongiston mukaan tullut vaativampia työrauhan suhteen.
– Pandemian jälkeen vaatimustaso on noussut. Näitä vetäytymishuoneita tarjotaan yhä enemmän, jotta ihmiset tulisivat toimistolle tekemään töitä. Työrauhan tarjoaminen toimistossa on vetovoimatekijä, Hongisto pohtii.
Toimi näin
Jos vastamelukuulokkeiden käyttö kerran on tyrmätty, mitä työntekijä voi tehdä parantaakseen keskittymistään?
Jos työntekijän on mahdollista jakaa työtehtävänsä niin, että keskittymistä vaativat työtehtävät tehdään hiljaisessa tilassa tai etätyönä, kannustaa Hongisto tällaiseen järjestelyyn.
– Niinä päivinä, jolloin ei ole niin keskittymistä vaativaa työtä, voi olla toimistolla.
Osa työntekijöistä käyttää Hongiston mukaan myös ihka oikeita kuulosuojaimiakin.
– Se on ehkä toki vähän protestihenkistä ja antaa viestiä, että älkää tulko keskeyttämään, Hongisto nauraa.
