Uutiset ja blogit

Veronmaksajien keskusliiton sivustolla käsitellään kysymystä, joka koskee lapselle annettavia lahjoja ja ennakkoperintöä.

Kysymyksen Veronmaksajien keskusliittoon lähettänyt henkilö kertoo, ettei lapsi ole saanut aikaisemmin vanhemmiltaan lahjoja.

”Jos lapsi saa äidiltään ja isältään erikseen rahaa ennakkoperintöä 29 999 euroa kuukauden alussa ja molemmilta vanhemmilta vielä kummaltakin erikseen rahaa lahjana 7 499 euroa saman kuukauden lopussa, niin joutuuko lapsi maksamaan edellä mainituista suoritteista veroa?” kysymyksen lähettäjä kysyy.

Verojuristi Tuomo Lindholmin mukaan veroa olisi maksettava kyseisessä tapauksessa.

”Ennakkoperintöä pidetään lahjana, ja siitä on maksettava lahjaveroa. Tässä ei ole kyse perinnöstä, vaan lahjanantajan elinaikanaan antamasta lahjasta”, Lindholm kertoo Veronmaksajien Keskusliiton sivustolla.

”Tässä hämää se, että sanassa ennakkoperintö mainitaan perintö, vaikka kyse on käytännössä lahjasta. Ennakkoperintö on jäämistöoikeuteen liittyvä juridinen termi.”

Lindholmin mukaan lapsi joutuisi maksamaan mainituista lahjoista veroa yhteensä 5 460 euroa.

Lahjasta pitää maksaa lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 7 500 euroa tai enemmän. Perintöveroa taas maksetaan 30 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä.

Amerikkalainen sähköautonvalmistaja Tesla on jälkikäteen peukaloinut Full Self-Driving -ajoavustimiensa eli (lähes) täysautomaattisen avustimen ostosopimuksia. Yhtiö on lisäillyt asiakirjoihin sisältöä, jota asiakkaiden kanssa laadituissa alkuperäisissä kauppakirjoissa ei ole ollut.

Joissakin tapauksissa asiakkaiden pääsy verkossa olevaan alkuperäiseen ostosopimukseen on kokonaan estetty.

Asiasta uutisoinut Elektrek-sivusto on varmistanut asian useilta Tesla-omistajilta. Kyseiset ostosopimukset on laadittu vuosien 2016 ja 2024 välisenä aikana.

Tesla myi tuolloin Full Self-Driving -tuotepaketteja ilman “supervised”-mainintaa. Käytännössä tuotekuvauksesta saattoi saada käsityksen, jonka mukaan ajoavustin olisi täysin autonominen eikä edellytä kuljettajan valvontaa.

Alkuperäinen sopimus katosi

Teslan peukaloima ostosopimus herätti Oliver Abcariusin huomion hänen laatiessaan ajoavustinta koskevaa korvausvaatimusta. Abcarius hankki Full Self-Driving -järjestelmän Tesla Model 3 -malliinsa elokuussa 2019.

Hakiessaan alkuperäistä ostosopimusta hakemuksen tueksi hän havaitsi Teslan päivittäneen jälkeenpäin asiakirjaa. Hän havaitsi, että alkuperäinen ostosopimus ilman supervised-mainintaa linkittyy käyttökelvottomalle sivulle.

”Tesla on päivittänyt jälkikäteen FSD-järjestelmästä tehtyä ostosopimustani. Vuonna 2019 Tesla ei liittänyt sopimukseen supervised-sanaa, enkä enää saa käyttökelvottomalle sivulle ohjautuvaa sopimusta esiin”, hän kertoo.

Sama toistui myös hänen vaimonsa vuonna 2020 ostaman Tesla Model Y:n kohdalla. Valmiiksi FSD-ajoavustimella varustetun auton ostosopimus on hävinnyt tavoittamattomiin.

Paljastavaa on, että ainoastaan FSD-ajoavustimeen viittaavat ostosopimukset ovat hävinneet. Sen sijaan kaikki muut Tesla-kauppojen asiakirjat ilman mainintaa Full Self- Driving -järjestelmästä ovat edelleen saatavilla.

”Tilanne on aivan järjetön. Kaikki muut asiakirjat avautuvat vailla minkäänlaisia ongelmia – paitsi ne, joissa kerrotaan FSD-järjestelmän hankinnasta. Se todella haiskahtaa”, Abcarius sanoo.

Elektrek-sivuston selvityksen mukaan kyseessä on huomattavasti yhtä kotitaloutta laajempi ilmiö. Ongelma koskee erityisesti maaliskuun 2019 ja vuoden 2023 välisenä aikana Teslan hankkineita omistajia, joilla on joko tehdasasennettu tai jälkikäteen ostettu Full Self-Driving -järjestelmä.

Vähittäinen vetäytyminen

Vuosien 2016 ja 2024 välisenä aikana Tesla markkinoi 15 000 dollarin softapakettia ”Full Self-Driving” -kyvykkyytenä. Teslan toimitusjohtaja Elon Musk lupasi, että paketti muutetaan myöhemmin täysin autonomiseksi langattomien päivitysten avulla.

Hän toisti moneen otteeseen autonomisesti ilman kuljettajan valvontaa toimivan ajoavustimen olevan aivan kulman takana. Vuodesta 2018 lähtien sen piti ilmaantua autoihin joka ikisen vuoden lopuille tultaessa.

Maaliskuussa 2024 Tesla nimesi FSD-tuotepaketin uudelleen. Sitä alettiin virallisesti kutsua Full Self Driving (Supervised) -tuotenimellä.

Samalla sana ”supervised” ilmestyi tuotteeseen ensimmäistä kertaa. Samaan yhteyteen ujutettiin pikkukirjaimilla huomautus, ettei ajoavustin tee autosta täysin autonomista.

Syyskuuhun 2025 tultaessa Tesla oli perin pohjin muuttanut kiistellyn järjestelmän tuotelupausta. Täysin autonomisesta ja valvomattomasti toimivasta kyvykkyydestä luovuttiin kokonaan.

Kuluvan vuoden huhtikuussa Musk teki asiassa täyskäännöksen. Hän ilmoitti, ettei vuosien 2016 ja 2023 välisenä aikana valmistettuihin autoihin voikaan asentaa autonomista ajoavustinta.

Hänen mukaansa tämä johtui ajoneuvojen puutteellisesta varustelusta. Tällä viestillä hän käytännössä kumosi aiemmat lupaukset autonomisten kyvykkyyksien lisäämisestä Teslan automalleihin.

Pöydällä miljardikorvaukset

Alkuperäisten ostosopimusten häivytys selittyy laajemmassa tarkastelussa. Elokuussa 2024 Tesla poisti vuonna 2016 julkaistun blogin, jossa kaikkiin Tesloihin luvattiin ”täysin autonomisen ajamisen mahdollistava varustelu inhimilliset kyvyt ylittävällä turvatasolla”.

Postaus poistettiin vähin äänin FSD-järjestelmää koskevien oikeusjuttujen määrän kasvaessa. Samaan aikaan Teslan FSD-järjestelmää koskevat ostosopimukset ovat häipyneet saavuttamattomiin.

Yhtiö joutuu vastaamaan jopa 14,5 miljardin dollarin vahingonkorvausvaatimuksiin, jotka koskevat FSD-järjestelmän valheellista markkinointia, Autopilot-järjestelmään yhdistettyjen onnettomuuksien korvausvaatimuksia sekä turvarikkomuksia.

FSD-ajoavustimesta tehty joukkokanne kattaa kriittiset vuodet 2016–2024. Juuri näihin vuosiin kadonneet ostosopimuksetkin osuvat. Kalifornia on jo tuominnut Teslan syyllistyneen valheelliseen markkinointiin ja kehottanut Teslaa korvaamaan asiakkailleen 10 400 dollarin summan.

Oikeusjuttuja nostetaan parhaillaan myös Euroopassa ja Kiinassa. Kaikissa tapauksissa FSD:n alkuperäinen ostosopimus on juttujen keskeistä todistusaineistoa.

Venäjän presidentti Vladimir Putinille on räätälöity jo 15 vuoden ajan omat uutislähetykset.

Näin sanoo valtiollisen Rossija 1 -kanavan Vesti-uutisohjelman entinen päätoimittaja Dmitri Skorobutov riippumattoman venäläismedian The Moscow Timesin mukaan.

Skorobutovin mukaan lähetysten tavoite on antaa Putinille siloteltu kuva Venäjän tilanteesta ja omasta asemastaan presidenttinä. Kanavan sisällä Putinista käytettiin koodinimeä ”pääkatsoja”.

Käytännössä toiminta eteni siten, että tavallisen kello 20 esitettävän uutislähetyksen jälkeen uutistiimi jäi studioon muokkaamaan lähetystä Putinia varten.

Ohjeiden mukaan lähetyksestä poistettiin epämieluisat asiat, joitain uutisia kaunisteltiin ja uusia lisättiin, jotta Putinille kyettiin tarjoamaan täydellinen kuva upeasta nyky-Venäjästä ja hänen omasta erinomaisuudestaan presidenttinä.

Eristetty todellisuus

Putinia varten räätälöidyt uutiset otettiin Skorobutovin mukaan käyttöön rehellisiä vaaleja vaatineiden massamielenosoitusten jälkeen vuonna 2011.

Protestit säikyttivät Putinin lähipiirin, ja presidentti päätettiin tietoisesti eristää todellisuudesta.

Ukrainan sodan myötä Venäjällä kiristynyt sotasensuuri on entisen päätoimittajan mukaan entisestään kaventanut Putinille annettavaa kuvaa todellisuudesta.

Sodan rintamatapahtumia alettiin sensuroida Putinilta entistä tiukemmin huhtikuun 2022 jälkeen, jolloin Ukrainan asevoimat upottivat Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan, Moskva-ohjusristeilijän.

– Se, mitä näen nyt, on yksinkertaisesti painajainen. Hän tietää vähän todellisista tapahtumista ja erittäin vähän siitä, mitä sodassa tapahtuu.

Uskollisesta kannattajasta maanpakoon

Skorobutov tuntee Venäjän propagandakoneiston läpikotaisin. Hän aloitti tv-uransa vuonna 2000 ja nousi Vestin päätoimittajaksi vuonna 2006.

Alun perin Skorobutov oli vakaumuksellinen Putinin kannattaja, joka uskoi Venäjän olevan länsimaisen tietosodan uhri. Vuosien myötä hänen silmänsä kuitenkin aukesivat.

Riitaannuttuaan kanavan johdon kanssa Skorobutov sai potkut vuonna 2017, minkä jälkeen hän alkoi puhua julkisesti valtiontelevisioon pesiytyneestä sensuurista ja haastoi entisen työnantajansa oikeuteen.

Hän joutui lopulta pakenemaan maasta ja sai poliittisen turvapaikan Sveitsistä vuonna 2020.

Ylin virkajohto epäilee tietovuotoa Valkoisen talon tilannehuoneesta, kertoo yhdysvaltalaismedia Axios.

Lähteet presidentti Donald Trumpin hallinnosta kertovat uskovansa, että joku on vuotanut tilannehuoneessa nauhoitettuja ääninauhoja tulevan Trump-kirjan tekijöille. Sanomalehti The New York Timesin toimittajien Maggie Habermanin ja Jonathan Swanin kirja Regime Change julkaistaan ensi viikolla.

Axiosin lähteiden mukaan epäilykset heräsivät, kun tulevasta kirjasta julkaistiin viime viikolla otteita jo ennakkoon. Niissä siteerattiin sanatarkasti tilannehuoneessa käytyjä keskusteluja. Myös Iltalehti kertoi kirjapaljastuksista koskien hätäkokousta, jonka aiheena oli edesmenneen seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin ympärillä vellonut kohu.

Axios luonnehtii epäilystä tietovuodosta ”šokiksi”, koska Valkoisen talon tilannehuonetta pidetään ”yhtenä maailman turvatuimmista paikoista”. Tallentavien laitteiden tuominen tilaan on kielletty.

USA:n johto seuraa tilannehuoneessa tyypillisesti esimerkiksi sotilaallisten operaatioiden etenemistä. Tarvittaessa väliaikainen tilannehuone voidaan perustaa myös muualle kuin Valkoiseen taloon.

– Pelkäämme, että joitakin arkaluonteisimmista keskusteluistamme nauhoitettiin. Ja meillä ei ole aavistustakaan, mitä niistä, eräs Axiosin lähteistä kertoo.

Presidentti Trump on asiasta ”raivoissaan”, lähteet kuvailevat.

Toimittajat Haberman ja Swan eivät kommentoi asiaa. He ovat aiemmin kertoneet, että kirjaa varten on tehty yli 1000 haastattelua Trumpin lähipiiriin kuuluvien ihmisten kanssa.

Tämä uutinen on julkaistu huhtikuun lopulla 2026. Julkaisemme nyt juhannuksen kunniaksi uudelleen kiinnostavia juttujamme.

Saksa on ottanut käyttöön historiansa ensimmäisen sotilasstrategian ja nimennyt Venäjän suurimmaksi uhaksi Euroopan turvallisuudelle. Asiasta uutisoivat muun muassa Deutsche Welle ja Politico.

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius esitteli keskiviikkona 22.4. Berliinissä laajan puolustuskonseptin, joka sisältää ensimmäistä kertaa Saksan liittotasavallan historiassa virallisen sotilasstrategian sekä suunnitelman asevoimien kehittämisestä.

Asiakirjojen tarkat sisällöt ovat suurelta osin salaisia. Strategiassa Venäjä nostetaan keskeisimmäksi uhkaksi.

– Venäjä luo edellytyksiä sotilaalliselle hyökkäykselle Nato-maita vastaan, Pistorius sanoi.

Strategian mukaan Saksa pyrkii rakentamaan Bundeswehrista Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan. Tavoitteena on vähintään 460 000 sotilaan kokonaisvahvuus yhdessä liittolaisten kanssa.

Samalla Saksa haluaa vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja ottaa suuremman vastuun Euroopan puolustuksesta. Strategiassa todetaan, että Yhdysvaltojen huomio suuntautuu yhä enemmän Aasiaan, minkä vuoksi Euroopan on kannettava enemmän vastuuta Natossa.

Pistoriuksen mukaan kyse on irtautumisesta vuosikymmenten “rauhan ajan ajattelusta”.

Saksa aikoo kasvattaa sotilaallista voimaansa kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2029 mennessä keskitytään nopeaan valmiuden parantamiseen. Toisessa vaiheessa vuoteen 2035 mennessä lisätään merkittävästi suorituskykyjä. Kolmannessa vaiheessa, 2030-luvun lopulle ulottuen, tavoitteena on teknologisesti ylivoimainen armeija.

Strategiassa korostetaan myös sodankäynnin muutosta. Tulevaisuuden konfliktit yhdistävät huipputeknologian, kuten tekoälyn, sekä edulliset järjestelmät kuten droonit. Samalla vakoilu, kyberhyökkäykset ja disinformaatio nähdään pysyvänä uhkana.

Asiakirjan mukaan sodankäynnin rajat hämärtyvät, ja myös siviiliyhteiskunta ja infrastruktuuri voivat joutua hyökkäysten kohteeksi.

Yhdysvallat säilyy strategian mukaan Natolle keskeisenä liittolaisena, mutta Saksan odotetaan ottavan aiempaa suurempi rooli Euroopan puolustuksessa.

Venäläisen sota-aluksen miehistö ampui varoituslaukauksia siviilijahtia kohti Englannin kanaalissa tiistaina, kertoo Britannian yleisradio BBC. Britannian puolustusministeriö selvittää tapausta. BBC:n tietojen mukaan jahdille ei aiheutunut vahinkoja.

Välikohtauksen kerrotaan tapahtuneen Wightsaaren ja Ranskan Normandian välisellä merialueella Englannin kanaalissa, Britannian aluevesien ulkopuolella.

BBC:n mukaan siviilialus oli seilannut lähellä Venäjän alusta, joka oli annettuaan ensin äänimerkin ampunut alusta kohti laukauksia noin 450 metrin etäisyydeltä.

Venäjän puolustusministeriö kommentoi välikohtausta myöhemmin tiistaina. Sen mukaan jahti eteni Venäjän laivaston Amiral Grigorovitš -fregattia kohti ”vaarallista kurssia” seuraten.

Puolustusministeriön mukaan fregatti yritti useaan otteeseen ottaa yhteyttä jahtiin, mutta ei saanut vastausta. Tästä syystä päätettiin ampua varoituslaukaukset, jonka jälkeen jahti muutti kurssiaan.

– Venäjän sota-alus toimi kansainvälisten merenkulkusääntöjen mukaisesti ja ryhtyi kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tapahtuman estämiseksi, puolustusministeriöstä kerrottiin Reutersin mukaan.

The Guardianin ja BBC:n lähteiden mukaan tapauksen ei uskota liittyvän siihen, kun sunnuntaina Britannian asevoimat pysäyttivät Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Smyrtos-tankkerin.

Tapauksesta uutisoivat myös muut brittimediat sekä uutistoimistot Reuters ja AFP.

Amiral Grigorovitš -luokan ohjusfregatit ovat 125 metriä pitkiä.

Polttoaineiden hintavertailuja tekevä Polttoaine.net -sivusto kertoo, että Suomen kalleinta bensiiniä myi maanantaina 15.6. Pateniemen ABC Oulussa. Siellä 95-oktaanisen bensiinin litrahinta oli 2,338 euroa.

Hinnat singahtivat nousuun maaliskuun alussa, kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin. Hyökkäyksen seurauksena Iran sulki Hormuzinsalmen ja aiheutti kansainvälisen öljykriisin.

Sotatoimet Iranissa ovat rauhoittuneet, ja todennäköisesti perjantaina allekirjoitettava virallinen rauhansopimus päättää konfliktin. Tieto rauhasta onkin saanut raakaöljyn hinnan laskuun. Maanantaina raakaöljyn hinta laski alle 80 dollarin ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun alun ja Iranin kriisin alkamisen. Pelkästään viimeisen viikon aikana hinta on pudonnut yli 12 prosenttia, kuukauden aikana yli 22 prosenttia.

Pudotus ei kuitenkaan näy autoilijoille, sillä bensapumpuilla hinnat ovat edelleen korkealla ja paikoitellen jopa yli 2,3 eurossa. Miksi halpeneva öljy ei tarkoita edullisempaa bensiiniä?

Tätä asiaa ihmetteli myös ruotsalainen automedia Carup ja sai ruotsalaiselta OKQ8-huoltoasemaketjulta.

– Öljyn hinta on vain pieni osa polttoaineen pumppuhintaa, huoltoasemaketjun tiedottaja Jesper Ekström kertoo ja muistuttaa, että hintaan lisätään vielä polttoainevero ja arvonlisävero.

Tilanne on sama myös Suomessa, missä polttoaineen litrahinnasta yli puolet on veroja.

Jos öljyn hinta laskee pysyvästi, tulee se näkymään bensapumpuilla, mutta viiveellä.

– OKQ8 ostaa valmiita polttoaineita, joten se tarkoittaa viivettä ennen kuin muutokset raakaöljyn hinnassa näkyvät siinä.

Analyytikko Christian Kopfer muistuttaa Dagens Industrin haastattelussa, että tilanteen normalisoituminen tulee viemään aikaa. Öljykriisin takia eri toimijat ovat nimittäin tyhjentäneet öljyvarastojaan, joita aletaan nyt jälleen täyttämään. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

– On mahdotonta täyttää varastot samassa ajassa missä ne tyhjennettiin. Se vaatisi valtavaa tuotannon lisäämistä sotaa edeltäneeseen tasoon nähden.

Autoilijoiden kannalta on ehdottomasti hyvä asia, jos kriisi päättyy ja öljymarkkina normalisoituu, mutta Suomessakin kannattaa olla kärsivällinen polttoaineen hinnanlaskua odottaessa. Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja antoi muutama viikko Iltalehdelle sitten aika-arvion.

– Jos geopoliittinen tilanne rauhoittuu, polttoaineiden hinnat voisivat palata 1,80–1,90 euron tasolle vuoden loppupuolella, Kalenoja kertoi.

Korjaus 18.6. kello 21.05 otsikkoon. Jutussa ei ole ABC:n kommentteja.