Suomen sahoilla on ollut vaikea alkuvuosi. Sahateollisuus ry:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan sekä tuotanto että vienti ovat olleet laskussa alkuvuonna.
Epävarmuutta tuovat maailmanlaajuiset ongelmat, kuten Lähi-idän kriisi ja Aasian heikentynyt kysyntä.
Samaan aikaan kuljetuskustannukset ovat nousseet rajusti.
Suomen suurimman yksityisen sahayhtiön Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kertoi Kauppalehdelle maaliskuussa, että kuljetukset muodostavat jopa viidenneksen yrityksen kaikista kuluista.
Nyt lasku kasvaa entisestään, koska polttoaineet ja laivarahdit ovat Lähi-idän kriisin seurauksena kallistuneet. Kopran mukaan rahtiyhtiöt ovat nostaneet hintojaan tuntuvasti.
Lähi-idän kriisin negatiiviset vaikutukset valuvat koko sahateollisuuden arvoketjuun, toteaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
”Logistiikkakustannukset ovat nousseet ja epävarmuus vientimarkkinoilla on kasvanut. Kokonaisuudessaan ensimmäinen kvartaali oli huono, ja toinen kvartaali näyttää jatkuvan samalla radalla”, Aalto kommentoi katsauksessa.
Tärkeät markkinat vetävät huonosti
Alkuvuoden aikana sahatavaraa tuotettiin kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vienti ulkomaille kutistui merkittävästi, peräti 13 prosenttia.
Sahatavaran myyntihinnat nousivat hieman, mutta viennin kokonaisarvo laski kymmenen prosenttia.
Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.
Erityisesti mäntypuun kauppa käy tällä hetkellä huonosti. Myös kuusen tilanne on kannattavuuden suhteen heikko, vaikka kysyntä on paremmalla tasolla kuin männyllä.
”Sahateollisuudessa on tällä hetkellä vaikeaa harjoittaa plusmerkkistä liiketoimintaa. Puun hintataso on korkea ja vientimarkkina piiputtaa”, Aalto sanoo.
Vienti on laahannut erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, jotka ovat Suomen sahateollisuudelle erittäin tärkeitä markkina-alueita.
Esimerkiksi Kiinaan vietiin alkuvuonna lähes puolet vähemmän sahatavaraa kuin vuotta aiemmin. Aalto arvioi, että vaikea tilanne jatkuu myös kevään ja kesän aikana.
Nopeaa parannusta ei ole luvassa
Lähi-idän kriisin negatiiviset vaikutukset valuvat Aallon mukaan koko sahateollisuuden arvoketjuun.
”Logistiikkakustannukset ovat nousseet ja epävarmuus vientimarkkinoilla on kasvanut. Kokonaisuudessaan ensimmäinen kvartaali oli huono, ja toinen kvartaali näyttää jatkuvan samalla radalla”, hän sanoo.
Sahojen taloutta rasittavat myös kalliit polttoaineet. Hakkuut metsässä sekä raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljettaminen vaativat paljon energiaa.
Nämä kulut muodostavat ison osan sahojen kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi dieselin sekä ulkomaisen rahdin hinnat ovat nousseet kevään aikana voimakkaasti.
Tulevaisuudessa tuotantoa on mahdollista kasvattaa, sillä suomalaiset sahat ovat uudistaneet tuotantolaitoksiaan ahkerasti.
Tämä kuitenkin vaatii sitä, että maailmantalous kääntyy kasvuun, sodat päättyvät ja maailmanpoliittinen tilanne rauhoittuu. Nopeaa parannusta tilanteeseen ei siis ole luvassa.
Myös kotimaassa tilanne on haastava, sillä rakennusala on yhä vaikeuksissa ja puuta käytetään rakentamisessa vähän.
Sahateollisuus toivoo, että ensi vuoden eduskuntavaalien alla päättäjät ryhtyisivät tukemaan aktiivisemmin puurakentamista.
Alalla ehdotetaan esimerkiksi, että uusien rakennusten ilmastopäästöille asetettaisiin tiukemmat rajat ja julkisessa rakentamisessa suosittaisiin enemmän puuta.
