Hunga Tongan tulivuoren räjähdysmäisestä purkauksesta Tongalla on kiertänyt niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassa hurjia kuvia ja videoita. Yhden varsin dramaattisen kuvasarjan purkauksen alkuhetkistä lauantaina 15.1. nappasi avaruudesta yhdysvaltalainen Goes-17-sääsatelliitti.

Kuvasarja näkyy alle upotetusta twiitistä. Kuvasarjan voi myös ladata gif-muotoisena tiedostona Wikimedia Commonsista. (Juttu jatkuu videon jälkeen. Klikkaa tästä, jos se ei näy.)

Edellinen kuvasarja poikkeaa monista muista julkisuudessa jaetuista satelliittikuvista, -kuvasarjoista ja -videoista kuvakulmansa puolesta. Sen sijaan, että purkausta näytettäisiin suoraan yltä, satelliitti tallensi näkymät viistosti. Tämä kohentaa kolmiulotteista vaikutelmaa huomattavasti muun muassa hyvin näkyvän varjon kautta.

Kuvasarja on tallennettu näkyvällä valolla, mutta tarkempaa tietoa aallonpituuskanavasta ei ole.

Goes-17 kiertää Maata geostationaarisella radalla päiväntasaajan yllä 35 786 kilometrin korkeudella merenpinnasta.

Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että satelliitti pysyy täsmälleen saman kohdan yllä Maasta katsottuna. Tämä edellyttää kiertoajan olevan sama kuin Maan pyörähdysaika, ja ratatason päiväntasaajalla. Muualla kuin päiväntasaajalla geostationaarisia ratoja ei ole.

Goes-17-satelliitti, toiselta nimeltään Goes West, on satelliittina suurta kokoluokkaa: parin ison pakettiauton kokoinen. Se kuvaa Maata näkyvän valon ja infrapunavalon aallonpituuksilla. Sen asema päiväntasaajalla on pituuspiirillä 137,2 °W.

Helmikuussa Pekingissä järjestettäviin talviolympialaisiin suuntaavia yhdysvaltalaisurheilijoita on varoitettu Kiinan valvontatoimista, kertoo Gizmodo. Urheilijoita kehotetaan ottamaan mukaan niin sanottu burner phone eli puhelin, jonka voi reissun jälkeen hävittää, eikä se sisällä mitään arkaluontoista. Lisäksi urheilijoiden on syytä tutustua vpn-yhteyksien käyttöön.

Wall Street Journal ja USA Today ovat nähneet Yhdysvaltojen olympia- ja paralympiajoukkueille jaetut ohjeet. Ohjeissa varoitetaan, että urheilijoiden laitteisiin voidaan ujuttaa haitta- tai vakoiluohjelmistoja.

Kaikista laitteissa ja järjestelmissä käytetyistä suojauksista huolimatta ”tulee olettaa, että kaikkea dataa ja kommunikaatiota Kiinassa voidaan valvoa, häiritä tai estää”, ohjeissa kuvaillaan. Mikäli urheilijat päättävät ottaa mukaansa omat laitteensa, suositellaan niistä poistamaan kaikki henkilökohtainen data ennen matkaa.

Yhdysvaltojen lisäksi vastaavia ohjeita urheilijoilleen ovat jakaneet myös ainakin Alankomaat, Australia ja Britannia. Alankomaat ja Britannia ovat luvanneet tarjota urheilijoilleen laitteet käyttöön kisojen ajaksi.

Pekingin olympialaisiin kohdistuu muutakin kritiikkiä. Valkoinen talo on kertonut kohdistavansa diplomaattisen boikotin kisoja vastaan. Boikottiin ovat liittyneet myös ainakin Australia, Belgia, Iso-Britannia ja Kanada.

The Verge kertoo, että Apple on selventänyt tulevia koronavastaisia toimiaan. Osana näitä on työntekijöiden ottamat koronarokotteet sekä tehosterokotteet.

Apple linjaa, että jatkossa niin liiketiloissa kuin toimistoissakin työskentelevän työntekijän on otettava rokote neljän viikon sisällä siitä, kun rokotetta hänelle tarjotaan. Toisin sanoen, jos on ottanut jo aiemmat rokotteensa ja mahdollisuus tehosterokotteeseen aukeaa, se on otettava kuukauden sisällä, jotta välttyy seuraamuksilta.

Applelle on toimitettava todiste rokotteen saamisesta.

Mikäli kieltäytyy ottamasta rokotetta on tehtävä covid-19-testi ennen kuin saa astua Applen toimitiloihin.

Oletettavaa on, että jos koronatestiä ei suostu tekemään, voi työpäivänsä pitää palkattomana vapaana, kunnes testin on valmis tekemään.

Uudet määräykset astuvat voimaan 15. helmikuuta.

Apple ei ole ainoa jättiyhtiö, jolla on tiukka linja koronarokotteiden suhteen. Esimerkiksi niin Google, Meta kuin Intelkin vaativat työntekijöiltään rokotteiden ottamista.

Microsoft kertoo tietoturvablogissaan havainnoistaan Ukrainaan viime viikolla kohdistuneessa kyberhyökkäyksessä. Torstai-iltana 13. tammikuuta muiden muassa Ukrainan ulkoministeriön, valtioneuvoston sekä puolustus- ja turvallisuusneuvoston sivut oli hakkeroitu ja sivuille jätetty kansalaisille osoitettu varoitusviesti.

Microsoftin mukaan se huomasi torstaina haitallista koodia monissa järjestelmissä, joita käyttävät ukrainalaishallinto, järjestöt sekä it-organisaatiot. Kohteiksi joutuneita järjestelmiä on jo kymmeniä ja lisää saattaa löytyä, kun tutkinta edistyy. Yhtiön mukaan iskun todellinen laajuus onkin todennäköisesti suurempi kuin aluksi oletettiin.

Iskussa käytetty haittaohjelmisto on Microsoftin mukaan suunniteltu yksinkertaisesti tuhoavaksi ja tarkoitettu tekemään kohteensa toimimattomaksi. Haittaohjelma on tehty kiristyshaittaohjelmiston näköiseksi, mutta siitä puuttuu kiristysohjelmista tuttu mahdollisuus palauttaa tietoja.

Tarkempi kuvaus ohjelmistosta sekä yhtiön suosittelemat varautumistoimet löytyvät Microsoftin blogista.

Tilanne Ukrainassa on kärjistynyt jo pitkän aikaa ja Yhdysvallat ja Iso-Britannia lähetti viime vuoden puolella Ukrainaan kybersodan asiantuntijoita auttaakseen maata valmistautumaan kybersotaan Venäjän kanssa. Aiemmin Venäjä on iskenyt Ukrainan sähköverkkoon Krimin valtauksen seurauksena vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2017 venäläistoimijat iskivät haittaohjelmalla moniin suuriin yrityksiin ja valtion virastoihin.

Ukraina kertoo jatkavansa iskun tutkimuksia, mutta sen mukaan kaikki todisteet viittaavat siihen, että Venäjä on hyökkäyksen takana. Venäjän presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskovin mukaan Venäjällä puolestaan ei ole mitään tekemistä iskun kanssa, kertoo venäläinen uutistoimisto Tass.

Yhdysvallat on varoitellut kuukausien ajan, että kyberiskut saattavat olla osa Venäjän toimia Ukrainaa vastaan. The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan kertoi, että Yhdysvallat tutkii Microsoftin raportoimaa haittakoodia. Sullivan totesi, ettei yllättyisi tippaakaan, mikäli isku lopulta osoittautuisi Venäjän tekemäksi.

4400 vuotta vanhasta kuninkaallisesta haudasta Syyriasta löydettiin vuonna 2006 eli 16 vuotta sitten 25 kappaletta hevosenkaltaisia luurankoja. Jäänteet kuuluvat ilmiselvästi jollekin hevosen lähisukuiselle eläimelle, mutta sen tarkemmin tutkijat eivät saaneet pitkään aikaan selville, mitä lajia ne olivat. Luiden mittasuhteet eivät nimittäin täsmää tunnettuihin hevoslajeihin.

Nyt ranskalaisjohtoinen biologiryhmä on selvittänyt arvoituksen geenisekvensoinnilla, uutisoi brittilehti New Scientist. Salaperäiset kuninkaalliset hevoseläimet olivat syyrianvilliaasin (Equus hemionus hemihippus) ja tavallisen kesyaasin (Equus africanus asinus) risteymiä. Niiden vanhemmista isä oli villiaasi ja emo kesyaasi.

Nyttemmin sukupuuttoon kuolleen syyrianvilliaasin dna-näyte saatiin 1800-luvun hammasnäytteestä ja 11 000 vuotta vanhasta Turkista löytyneestä luusta.

Eva-Maria Geiglin johtamat tutkijat uskovat, että haudan 25 hevoseläintä ovat mystisiä ”kungoja”, joiden kuvia esiintyy Lähi-Idässä varhaispronssikauden kuninkaallisissa sineteissä. Samalla kyse on varhaisimmista ihmisen jäljiltä koskaan löydetyistä eläinhybrideistä eli risteytetyistä eläimistä.

Tieteellisessä artikkelissaan tutkijat kirjoittavat, että kungojen eläintieteellinen luokitus oli tähän asti jäänyt mysteeriksi.

Savitaulut paljastavat kungojen olleen aikanaan hyvin arvostettuja, ja niistä joutui maksamaan jopa kuusi kertaa korkeamman hinnan kuin aasista. Kungoja käytetiin niin sodankäynnissä, seremonioissa kuin osana diplomatiaa.

New Scientistin mukaan kungoja tarvittiin todennäköisesti tasoittamaan aasin ja villiaasin ominaisuuksia. Kesyaasi käyttäytyi hyvin, mutta oli sotaan hidas, villiaasi taas nopeampi mutta oikukas. Risteyttämällä saatiin ominaisuuksia optimoitua.

Kun hevoset tuotiin Lähi-itään noin 4000 vuotta sitten eli muutama sata vuotta myöhemmin, kungoja ei enää tarvittu.

Löydöt tehtiin Tell Umm el-Marran hautakompleksista nykyisen Aleppon läheltä. Kunganluiden dna oli suhteellisen heikosti säilynyttä, mutta sitä saatiin kuitenkin eristettyä riittävästi analyysia varten.

Science Advances -lehdessä julkaistun tieteellisen artikkelin ensimmäisenä kirjoittajana mainitaan Andrew Bennett. Maininta tarkoittaa yleensä suurinta käytännön vastuuta työstä. Artikkeli on vapaasti luettavissa.

Helsingin sataman kautta kulki vuonna 2021 kaikkiaan 14,4 miljoonaa tonnia tavaraa, ja yksiköity tavaraliikenne ylsi kaikkien aikojen ennätykseen.

Tavaramäärä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, ja poikkeuksellisissa oloissa Helsingin Sataman rahtiliikenteen merkitys Suomelle vahvistui.

Matkustajaliiketoiminnan kannalta pandemian vaikutukset näkyivät jopa edellistä poikkeusvuottakin vähäisempänä matkustajien määränä.

”Liikennevuosi oli kaksijakoinen. Rahtiliikenne toipui hyvin koronakuopasta. Saimme nähdä kumipyöräliikenteen kasvavan voimakkaasti ja Helsinki vahvisti asemaansa suhteessa kilpailijasatamiin”, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari sanoo tiedotteessa.

”Matkustajapuolella vuosi taas oli ennakoituakin huonompi, vaikka syksyn aikana laivamatkustus hieman piristyi.”

Kumipyöräliikenne kasvoi

Rahtiliikenne Helsingin Satamassa jatkui myös toisena koronavuonna vilkkaana ja osaltaan turvasi poikkeusoloissakin päivittäistavaratuotteiden sekä muun muassa teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden ja tarvikkeiden saatavuutta Suomessa.

Globaalin meriliikenteen häiriöt kuten maaliskuinen Suezin kanavan tukkeutuminen, konttipula ja konttirahtien hintojen kova nousu näyttäytyivät Helsingissä lähinnä perävaunuilla kuljetetun tavaraliikenteen kasvuna.

Helsingin Satama -konsernin kokonaistavaraliikenteen määrästä oli 6,6 miljoonaa tonnia tuontia ja 7,7 miljoonaa tonnia vientiä.

Lue myös:

Suurin osa Helsingin Sataman kautta kulkevasta tavarasta on Suomen ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä, eli rekoissa, perävaunuissa ja konteissa kuljetettua rahtia. Sen määrässä tehtiin vuonna 2021 ennätys, 12,1 miljoonaa tonnia. Rekoilla ja perävaunuilla rahtia kulki 8,4 miljoonaa tonnia ja konteissa 467 000 TEU:ta.

Matkustus jäi vaimeaksi

Toisena koronapandemiavuonna Suomella oli yhä käytössä tiukkoja matkustusrajoituksia. Schengen-alueen sisärajavalvonta päättyi 25.7.2021, mutta aloitettiin uudelleen 28.12.

Pitkään jatkuneessa vaikeassa tilanteessa Helsingin Satamassa jatkettiin mahdollisimman turvallisen matkustamisen edellytysten varmistamista tiiviissä yhteistyössä laivayhtiöiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vuonna 2021 Helsingin Sataman kokonaismatkustajamääräksi jäi 3 749 000.

Linjaliikenteessä matkustajia kulki 3,7 miljoonaa, mikä alitti selvästi jopa edellisen koronavuoden matkustajamäärän. Totuttuun tapaan suurin osa matkustajista, 3,2 miljoonaa, kulki Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä.

Pehmeiden materiaalien tutkimus on avannut uusia mahdollisuuksia robotiikan alalle luoden uuden alan, pehmorobotiikan.

Kovista materiaaleista pehmeisiin siirtymällä roboteista tulee turvallisempia, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Robotit myös mukautuvat pinnan muotoihin ja tuntuvat mukavammilta ihoa vasten.

Pehmorobottien osien kuten tarttujien ja antureiden tulee olla myös pehmeitä, jotta robotti säilyy kokonaan pehmeänä. Perinteiset sähköiset anturit ovat kuitenkin jäykkiä ja kovia.

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki biolääketieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Koivikon väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina.

Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia uusia menetelmiä pehmeiden tarttujien ja antureiden toteutukseen. Erityisesti tavoitteena oli tutkia, kuinka näitä pehmorobotin osia pystytään valmistamaan yksinkertaisemmin ja integroimaan robottiin helposti.

Väitöskirjassa tutkittiin kahta erilaista 3d-tulostettua imukuppimaista pehmotarttujaa. Ensimmäinen oli pneumaattinen ja toinen tarttuja hydraulinen ja sen jäykkyyttä voi säätää magneetin avulla.

”Huomasimme, että muuttamalla pehmotarttujan jäykäksi kappaleen kuljetuksen ajaksi saavutimme suurempia pitovoimia. Tällaisella säädettävällä tarttujalla saavutetaan pehmotarttujan kyky mukautua poimittavan kohteen pinnanmuotoihin tinkimättä suuresta pitovoimasta”, Koivikko kertoo tiedotteessa.

Väitöskirjan antureita käsittelevässä osassa esitetään kaksi eri menetelmää venyvien ja pehmeiden antureiden toteuttamiseen: sähköiset silkkipainoanturit ja pneumaattiset venymäliuskat.

"Silkkipainoanturit ovat edullisia ja sopivat massavalmistukseen, kun taas pneumaattisilla antureilla olemme askeleen lähempänä kokonaan pneumaattisia pehmorobotteja. Kokonaan pneumaattiset pehmorobotit eivät tarvitse sähköisiä komponentteja, mikä on suuri etu. Tulevaisuudessa tällaisia robotteja voidaan käyttää esimerkiksi voimakkaassa säteilyssä, joka voi tuhota sähkökomponentteja”, Koivikko kertoo.

Koivikko on kotoisin Mikkelistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa tenure track -professori Veikko Sariolan johtamassa Luonnon inspiroimien materiaalien ja robotiikan tutkimusryhmässä. Väitöksen jälkeen Koivikko on lähdössä vuodeksi yhdysvaltalaiseen Cornellin yliopistoon tutkijavaihtoon jatkamaan tutkimusta.

Turun Tunnin Juna Oy on kilpailuttanut Espoon ja Salon välisen oikoradan ratasuunnittelun pohjatutkijat. Pohjatutkimusten toteuttajiksi on valittu Ramboll Finland Oy, GeoUnion Oy, Suomen GPS-Mittaus Oy ja Taratest Oy. Sopimusten arvo on yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.

Pohjatutkimuksiin sisältyvät ratalinjan ja siihen liittyvien väylien ja siltojen maaperätutkimukset ja mittaustyöt.

Turun Tunnin Juna Oy teettää Espoon ja Salon välisestä oikoradasta kaksi ratasuunnitelmaa osuuksille Espoo-Lohja ja Lohja-Salo. Työ on jaettu neljään alueelliseen osatehtävään, joiden mukaan pohjatutkimuksia toteutetaan.

Lue myös:

Espoon ja Vihdin välisen osuuden pohjatutkimuksia suorittaa Ramboll Finland Oy, Vihdin ja Lohjan välisen osuuden tutkimuksia GeoUnion Oy, Lohjan ja Suomusjärven osuuden Suomen GPS-Mittaus Oy ja Suomusjärven ja Salon välisen osuuden Taratest Oy.

Pohjatutkimukset käynnistyvät tammikuun aikana ja ne suoritetaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

”Läheinen sijainti on Metsä Groupin Kemin-urakassa kilpailuvaltti. Samoin se, että teemme myös laitteiston asennuksen. Pysymme hyvin aikataulussa, kun konepaja tukee asennusta”, sanoo Iin Konepaja Oy:n (IKP) toimitusjohtaja Tapio Frantti.

Suuressa teollisuushallissa lähellä Nelostietä tuoksuu metalli. Työn alla on ällistyttävän suuria teräsosia, sillä IKP toimittaa Metsä Groupin rakenteilla olevalle biotuotetehtaalle maailman suurimman meesauunin. Toimitus on osa Valmetin kokonaistoimitusta.

Rumpumainen, pyörivä uuni on kuin pitkä makkara, joka vuorataan lopuksi Kemin Pajusaaressa keraamilaatoilla, jotta se kestäisi kovan kuumuuden.

Valmistuttuaan uunin pituus on 150 metriä ja sen teräsrakenteet painavat yhteensä 700 000 kiloa eli 450 henkilöauton verran. Uuni siirretään Iistä useassa osassa erikoiskuljetuksena Kemiin kevään ja kesän aikana. Osat liitetään lopuksi yhteen biotuotetehtaan uuden kaustisointilaitoksen sisällä, joka on parhaillaan rakenteilla.

Meesauuniin tulee neljä kantorengasta

Levyseppähitsaajat Niko Kauppinen ja Pasi Hietala hitsaavat Iissä yhteen suuria teräslieriöitä, joiden halkaisija on 5,75 metriä.

Ennen sitä 75 millin vahvuiset teräslevyt on mankeloitu IKP:n järeällä mankelilla lieriöiksi. Kone pystyy taivuttamaan jopa 150 millin paksuisia teräslevyjä.

Kauppinen hakkaa vasaralla hitsikuonaa lieriön päällä, joka pyörii sitä mukaa, kun miehet jauhekaarihitsaavat saumaa.

”Jauhekaarihitsaus on tehokasta silloin kun tehdään pitkää saumaa”, Frantti sanoo lieriön juurella.

Valokaari palaa hitsauslangan ja teräspinnan välissä hitsausjauheen alla, kun Hietala työstää saumaa. Hallissa ei näy tyypillistä hitsauksen kipinöintiä, sillä hitsausjauhe suojaa hitsaustapahtuman ympäröivältä ilmalta. Osa jauheesta suojaa ja muodostaa hitsisauman päälle kuonakerroksen, joka naputellaan vasaralla pois.

Yksi lieriöistä on hallissa kumollaan, sillä venäläinen hitsari Dimitri Lulgin hitsaa siihen petiä kantorenkaalle.

”Meesauuniin tulee yhteensä neljä kantorengasta, joiden varassa koko pitkä uuni pyörii, kun meesaa eli sakkaa poltetaan kalkiksi sen sisällä”, kertoo IKP:n työnjohtaja Vesa Pasanen.

Hänen tehtävänä on muun muassa valvoa, että kaikki suuret osat ovat oikean kokoisia.

”Toleranssi on näinkin suurilla osilla vain plus miinus kuusi milliä”, Pasanen sanoo.

Rakenneteräksen hinta on noussut vuodessa rajusti

IKP on toimittanut terästuotteita ympäri maailman jo 40 vuoden ajan. Päätuotteita ovat säiliöt, siilot, paineastiat, kanavistot, kuljettimet, sakeuttimet, selkeyttimet, kuorimarummut ja meesauunit. Ennen Metsä Groupin Kemin.tilausta IKP toimitti meesauunin Stora Enson Oulun-tehtaalle osana Andritzin toimitusta, jossa paperitehdas muutettiin kartonkitehtaalle. Se otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

”Lisäksi kävimme Uruguayssa korjaamassa yhden meesauunin”, Frantti kertoo.

Iissä on puolestaan kunnostettavana Outokummun Tornion-terästehtaan konvertteri. Konepaja tekee myös suuria metallituotteita kaivoksille.

”Meesauunit ovat meidän tärkeintä osaamisaluetta, sillä teimme ensimmäisiä meesauunin asennustöitä jo vuonna 1987”, kertoo yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Aula. Hän on nykyisin yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Tervolasta nuorena Ouluun opiskelemaan tullut Aula päätti melko pian valmistumisen jälkeen perustaa konepajan yhdessä tervolalaisen Veijo Pitkäsen kanssa, joka oli samalla luokalla Oulun teknillisessä oppilaitoksessa.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt Aula on edelleen mukana yrityksen toiminnassa osallistumalla muun muassa tarjouslaskentaan.

”Sitä teen työn ohessa minäkin”, kertoo diplomi-insinööri Frantti, joka tuli kaksi vuotta sitten IKP:n johtoon Parocin palveluksesta.

”Olin johtamassa Parocin uuden kivilinjan rakentamista Puolassa. Sitä ennen olin pystyttämässä vaasalaiselle Crimppi Oy:lle tehdasta Kroatiaan. Siellä valmistettiin johdinsarjoja ja taajuusmuuntajia. Lisäksi 2000-luvun alussa olin perustamassa Meksikoon PKC-Groupin tuotantolaitosta. Asuin kuitenkin rajan takana USA:n puolella”, Frantti kertoo.

Tarjouslaskennan tärkeys korostuu Franttin mukaan, sillä IKP:llä ei ole omia tuotteita.

”Viime kesänä lomat paloivat, kun tehtiin Kemin-tehtaalle tarjouslaskentaa. Onneksi tarjoukseen sisällytettiin klausuuli siitä, että materiaalien vaikutus lopulliseen hintaan tarkistetaan tilauksen yhteydessä”, Frantti kertoo.

Rakenneteräksen tonnihinta nousi vuodessa noin 800 eurosta noin 1500 euroon.

”Raskaissa tuotteissa teräksen hinnannousun vaikutus loppuhintaan on ollut dramaattinen”, Frantti sanoo.

Toisaalta ei olisi ollut tilaajankaan etu, että luotettava valmistaja olisi ajautunut konkurssiin.

Hunga Tongan tulivuoren purkaus Tongan saarivaltiossa Tyynellämerellä aiheutti paineaallon, joka havaittiin mittareilla koko maailmassa. Ihmiskorvin tämä räjähdysmäinen purkaus kuultiin jopa Alaskassa asti Tyynenmeren toisella laidalla reilun 9000 kilometrin päässä.

Äänen kuulumisesta tiedotti Twitterissä Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu NWS. Sen mukaan ”useissa sosiaalisen median päivityksissä” mainittu äänen kuuluminen sattui täsmälleen samaan aikaan kuin ääni Tongalta tallentui Alaskassa instrumenttihavaintoihin noin kello 13:30 utc-aikaa eli reilut 9 tuntia purkauksen alun jälkeen (*).

Räjähdysmäinen purkaus alkoi lauantaina 15. tammikuuta kello 17:15 Tongan aikaa (+13 h) eli kello 4:15 utc-aikaa eli 6:15 Suomen talviaikaa.

Ylivoimaisesti suurin osa Alaskassa havaitusta äänen energiasta oli infraääntä eli hyvin matalataajuuksista murinaa, jota ihminen ei kuule. Kuitenkin osa äänestä oli korvin kuultavaa noin 20–40 hertsin matalaa ääntä, jonka voimakkuus oli NWS:n infografiikan mukaan 40–50 desibelin luokkaa.

(Jos oheinen twiitti ei näy, klikkaa tästä.)

Monissa lähempänä Tongaa sijaitsevissa paikoissa ääni ei kuulunut. NWS:n mukaan tämä viittaa siihen, että osa äänestä on poukkoillut ilmakehässä, mahdollisesti vahvistuen paikoin.

Painemittareilla tehdyistä havainnoista ehätti kertomaan Suomessa ensimmäisenä jo lauantaina Iltalehti, joka huomasi muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen (englanninkielisen) twiitin aiheesta. Vastaavia havaintoja raportoitiin Twitteriin ympäri Euroopan esimerkiksi Saksasta, Britanniasta ja Sloveniasta.

Twiitit, joista paineaallon muoto näkyy, on upotettu tämän jutun loppuun.

Kussakin tapauksessa ensimmäisenä saapui noin 15 minuuttia kestänyt ylipainepiikki, jota seurasi saman mittainen alipaine. Painehuipun ja -pohjan välinen ero Euroopassa oli noin 3 millibaarin luokkaa, ja aalto erottuu havaintokäyristä erittäin selvästi.

Paineaalto saapui Eurooppaan pohjoisen ja luoteen suunnasta, sillä tämä on lyhin reitti lähes maailman vastakkaisella puolen sijaitsevalle Tongalle. Ensimmäinen paineisku saapui Helsinkiin noin kello 20 lauantai-iltana eli vajaat 14 tuntia purkauksen jälkeen.

Myös paineaallon vastakkaiseen suuntaan lähtenyt laita, joka kulki Etelämantereen ja Afrikan yli ennen etenemistään Eurooppaan etelän puolelta, havaittiin Suomessa. Helsinkiin tämä aalto osui Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan noin kello 5 aamuyöllä sunnuntaina.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Lipponen on jatkanut aiheen seurantaa. Hän kertoo, että alkuperäisen paineaallon toinen kokonainen kierros kulki Suomen yli, joskin ensimmäistä aaltoa selvästi heikompana, maanantaina kello 7 aikoihin.

Toisin sanoen painemittarit ovat helisseet Tongan tulivuorenpurkauksesta ympäri maailman nyt jo reilut kaksi vuorokautta.

Jos oheiset twiitit eivät näy, klikkaa tästä (Köln, Saksa), tästä (Bayfordbury, Britannia) tai tästä (eri paikkoja Sloveniassa).

(*) NWS:n infografiikan mukaan ääni havaittiin kello 3:30 Alaskan paikallista aikaa eli kello 13:30 utc-aikaa, mutta tässä on ristiriita. 13:30 utc tarkoittaa 4:30 Alaskan talviaikaa.