Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että autoala suhtautuu hallituksen ehdotukseen romutuspalkkiosta erittäin myönteisesti.
Veho Suomen vähittäiskaupan johtaja Kari Halosen mukaan aikaisempien kampanjoiden perusteella voidaan sanoa, että romutuspalkkio on aina piristänyt uusien autojen kauppaa.
Halosen mukaan positiivista esityksessä on myös se, että autokantaa Suomessa saadaan uusittua, mikä vähentää liikenteen päästöjä ja tekee liikenteestä turvallisempaa.
”Liikenteessähän on paljon kymmenen sekä viisitoista vuotta vanhoja autoja ja myös jopa kaksikymmentä vuotta vanhoja, Halonen huomauttaa.”
Vuonna 2024 liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta.
Myös autotalo Wetterin talous- ja operatiivinen johtaja Pietu Parikka kertoo yhtiön suhtautuvan esitykseen myönteisesti. Hän odottaa romutuspalkkion ohjaavan kuluttajia kohti vähäpäästöisempiä autoiluratkaisuja.
Autokauppa piristyy
Halosen mukaan vanhaa autoa vaihdetaan harvemmin täysin uuteen autoon, joten hän uskoo romutuspalkkion näkyvän uusien autojen lisätilauksina kampanjan aikana.
Veho aloittaa kiinalaisen Byd-merkin autojen myynnin elokuussa. Halosen mukaan se osuu otolliseen ajankohtaa, sillä merkin ajoneuvot eivät ole kalleimmasta päästä. Hintaa laskee romutuspalkkio.
”Aiemmin on nähty, että romutuspalkkio on hyödyttänyt erityisesti halvemman hintaluokan autojen ostajia, kun taas kalliimmissa kuten Mercedeksissä hyöty on jäänyt marginaalisemmaksi.”
Lausala toteaa, että Autoalan Keskusliiton arvion mukaan romutuspalkkio lisäisi autokauppoja noin 10 000 autolla, kun tänä vuonna Suomessa myydään arviolta vain 75 000 uutta autoa. Myyntimäärät ovat viidettä vuotta peräkkäin alhaisia, ja verrattavissa 90-luvun huonoimpiin vuosiin, kun normaalitilanne olisi reilu 120 000 myytyä autoa vuodessa.
Halosen mukaan vaikka viime vuosina uusien autojen rekisteröinnit ovat olleet selkeästi alempana, tilanne alkaa näyttää positiivisemmalta. Hänen mukaansa pohjalla on nyt jo käyty, ja alalla sisään tulevat tilaukset ovat 15 prosentin kasvussa.
”Mutta lisää vielä tarvitaan, jotta ala pystyy työllistämään tämän määrän ihmisiä jatkossakin, ja että autokanta Suomessa uusiutuu.”
Halonen uskoo, ettei romutuspalkkion vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Aiemmat tilastot osoittavat, että sillä voi olla pidempiaikainen vaikutus etenkin edullisemman luokan, mutta myös keskihintaisten uusien autojen myyntiin.
Parikka kertoo, että myös Wetterillä on havaittu verkkaisen alkuvuoden jälkeen piristymisen merkkejä uusien autojen kaupassa.
Hän kertoo uskovansa, että romutuspalkkiokampanja lisää kysyntää ja madaltaa kynnystä uusien vähäpäästöisten ajoneuvojen hankkimiseen.
Uusi ehdotus korjaa aiemmat virheet
Lausalan mukaan esitys on hyvin valmisteltu, ja siinä on selkeästi otettu oppia aiemmista romutuspalkkiokampanjoista.
”Tässä on fiksusti otettu nyt niitä hyviä toimivia elementtejä ja sitten taas jätetty pois sellaisia elementtejä, jotka aikaisemmin eivät olleet hyviä.”
Esimerkiksi vuoden 2021 romutuspalkkiokampanja mahdollisti romujen keräämisen eri puolilta jopa siinä määrin, että niillä sai ostettua kokonaan uuden auton. Tämä käytäntö ei Lausalan mukaan vastannut järjestelmän alkuperäistä tarkoitusta ja heikensi sen uskottavuutta.
Toinen esityksen keskeinen hyvä puoli aiempaan verrattuna on Lausalan mukaan se, että romutuspalkkio kohdistuu puhtaasti autojen hankintaan.
Edellisellä kerralla palkkiolla oli mahdollisuus hankkia myös joukkoliikennelippu tai sähköpyörä, mutta nyt ehdotetussa mallissa palkkio koskisi uuden auton hankintaa.
”Kun rahaa on rajallisesti käytettävissä, niin hyvä ettei yritetä samalla aloitteella ratkaista montaa ongelmaa.”
Halonen pitää hyvänä, että uudessa autokampanjassa päästöraja on nostettu 140 grammaan, mikä mahdollistaa laajemman autoalan osallistumisen verrattuna edelliseen kampanjaan, joka keskittyi täyssähköautojen ostamisen tukemiseen. Tällä hetkellä ajoneuvokannan keskipäästöt ovat noin 180 g/km.
