Norjalainen Blastr Green Steel viivyttää terästehdasprojektiaan Fortumin puretun kivihiilivoimalan alueella Inkoossa. Tammikuussa 2023 mainostettu vihreä hanke pysyy lähtökuopissa.
Vihreän terästehtaan oli määrä olla noin neljän miljardin euron investointi, ja sen piti työllistää 1 200 henkilöä. Sitä markkinoitiin Suomen teollisen historian uljaimpiin kuuluvana hankkeena.
Talvella 2023 Business Finland kohauttikin kertomalla vihreää terästä tuottavasta tehtaasta ja integroidusta vetylaitoksesta. Se tiedotti Blastrin saapumisesta ja siitä, että ”erittäin vähäpäästöisen” teräksen tuotanto alkaisi vuoden 2026 lopulla.
”Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä”, kehui elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin tiedotteessa.
Tuolloin tiedotteessa kerrottiin, että Inkoossa olisi määrä valmistaa 2,5 miljoonaa tonnia vihreää terästä vuodessa. Marraskuussa 2026 tilanne on se, ettei tehtaasta ja luvatuista tonneista ole merkkiäkään.
Uutta hallitusta kasataan
Miljardien eurojen hanke edistyy askel kerrallaan, kertoo Blastr Green Steelin maajohtaja Antti Kaikkonen Kauppalehdelle.
”Ympäristölupaa valmistellaan ja hankkeen eteen tehdään täysillä töitä. Kaikki ottaa aikansa, sillä käynnissä on luvitusta ja ison prosessin teknistä suunnittelua”, Kaikkonen vastaa kysymykseen projektin toteutumisesta.
Kaikkosen mukaan Blastr voi jättää ympäristölupahakemuksen vuoden 2027 alussa. Kaiken rinnalla kerätään projektin vaatimaa rahoitusta.
”Toivottavasti voimme pian kertoa uudesta hallituksesta, jossa on paljon suomalaista teollisuusosaamista”, Kaikkonen taustoittaa.
Valmisteleva työ tähtää siihen, että Blastr tuottaa vetypelkistettyä rautasientä Euroopan terästeollisuuden tarpeisiin. Yhtiö on kuitenkin päättänyt pienentää alkuvaiheen investointia aiemmin kerrotusta.
”Projekti näyttäisi etenevän”
Myös Inkoon kunnan kehityspäällikkö Tom Gammals vakuuttaa, että hanke on elossa. Tontilla ei vielä tapahdu, vaikka kunnianhimoisena tavoitteena on hiilivapaa teräksen arvoketju.
”Satamatoimintaa ja koko aluetta ollaan kehittämässä, vaikka juuri rauta- ja terästehtaan kohdalla ei vielä tapahdu”, Gammals selvittää.
Gammalsin sanoin ”projekti näyttäisi etenevän”, mutta sitä on kutistettu ja vaiheistettu. Blastr aikoo hakea ympäristölupaa rautasienilaitokselle ja vetykaasulaitokselle, mutta ei vihreälle terästehtaalle.
”Nyt ei haukata liian isoa palaa kerralla, vaan yhtiö ottaa myöhemmin kantaa terästuotantoon tai laajennettuun rautatuotantoon. Sama lopputavoite on edelleen olemassa”, Gammals vastaa Kauppalehden kysymykseen projektin jatkosta.
Kehityspäällikkö Gammals uskoo, että projektin vaiheistaminen on erittäin järkevää kustannushallinnan, rahoituksen, teknisen suunnittelun ja vihreän raudan kysynnän näkökulmasta.
”Vaiheistus on liiketaloudellisesti järkevää ja se auttaa hanketta kohti investointipäätöstä”, Gammals sanoo.
Oikeus hylkäsi valitukset
Hallinto-oikeus hylkäsi viime tammikuussa kaikki Joddbölen teollisuusalueen asemakaavaa koskeneet kuusi valitusta. Kaksi aiempaa valittajaa on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Asemakaava saa lainvoiman vasta, jos korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa tai jos mahdolliset valitukset käsittelyn jälkeen hylätään. Kaava on ratkaiseva, koska juuri se luo edellytykset vihreälle terästehtaalle.
”Odotamme tietoa siitä, tuleeko valituslupaa”, Gammals kertoo.
Inkoon kunnassa uskotaan, että mahdollisuus vihreän terästuotannon käynnistämiseen säilyy. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään vain osa alueesta, ja ensivaiheen ympäristövaikutuksetkin ovat pienemmät kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.
Inkoon kunta kertoo, että se kehittää Joddbölen alueelle vihreän teollisuuden uutta keskusta. Alueelle on varattu tilaa sekä vähäpäästöiselle teräkselle että teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjille.
Hanke seisoo välivaiheessa
Inkoolainen yrittäjävaikuttaja Esko Juvonen arvioi, että projekti seisoo jonkinlaisessa välivaiheessa.
”Projekti käynnistyy, mutta aiemmin kerrottua pienemmässä muodossa”, Juvonen uskoo.
Inkoon kaksikielisessä kunnassa on noin 5 400 asukasta. Juvosen mukaan asukkaiden enemmistö ymmärtää teollisen hankkeen tuomien työpaikkojen merkityksen.
”Läpihuutojuttu tämä ei ole, vaikka Inkoon päättäjät seisovat hankkeen takana. Syväsatama ja infra ovat paikalla valmiina ja teollisuustonttia voidaan laajentaa tarvittaessa”, hän huomauttaa.
Inkoon Yrittäjien aktiivina tunnettu Juvonen tuntee alueen asiat ja päätöksenteon. Kuntapolitiikassa tutuksi ovat tulleet sekä lautakuntatyö että kunnanhallituksen toiminta. Vihreään terästehtaaseen hän suhtautuu myönteisesti.
”Terästehdas olisi seutukunnalle ja koko Suomelle todella iso juttu. Vihreä siirtymä on muutakin kuin aurinkopaneeleita”, Juvonen päättää.