Uutiset ja blogit

”Eero Saarisen suunnittelema, ­ensimmäinen varta vasten suihku­lentoliikennettä varten rakennettu siviililentoasema vihittiin ­Washingtonin lähistöllä 27.11.1962”, kerrottiin tuoreeltaan Insinööri­uutisissa.

Kyseessä oli maailman suurin lentoasema. ”Liikkuvine odotushuoneineen” siitä arveltiin tulevan huomionarvoinen nähtävyys Yhdysvaltoihin saapuville matkustajille.

Vuonna 1958 suunniteltu lento­asema oli nimetty presidentti Dwight D. Eisenhowerin ulkoministerin John Foster Dullesin mukaan.

”Lentoasema, jonka kokonaiskustannukset ovat nousseet 110 miljoonaan dollariin, käsittää noin 4 000 hehtaarin maa-alueen. Sen kautta kulkevan vuotuisen liikenteen lasketaan nousevan vuoteen 1975 mennessä kuuteen miljoonaan matkustajaan”, lehdessä kerrottiin.

Lentomatkustuksen mittakaavan kasvusta kertoo se, että jopa Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli vuonna 2021 keskellä koronapandemiaa 4,3 miljoonaa.

Dullesin lentokentän asema­rakennuksen keskussiivessä sijaitseva 54 metriä korkea lennonjohto­torni oli varustettu ”nykyaikaisimmilla tutkalaitteilla, joiden avulla lentokoneet voidaan opastaa turvallisesti kentälle huonossa säässä”.

Lentoaseman vihki käyttöön ­presidentti John F. Kennedy.

Eero Saarinen ei ehtinyt ­nähdä lentoaseman valmistumista, ­sillä hän kuoli edellisenä vuonna aivo­leikkauksessa vain 51-vuotiaana.

Lue myös:

Suomessa suuripäästöisimmät teollisuusyritykset ovat teräsyhtiö SSAB, Helsingin energiayhtiö Helen ja öljynjalostaja Neste.

Kaikki kolme lupaavat, että päästöt leikkaantuvat lähelle nollaa noin vuosikymmenessä, eli 2030–2035 mennessä.

”Oma toimintamme on käytännössä fossiilivapaata arviolta vuonna 2030. Listan kärki vaihtuu”, sanoo SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen.

Terästeollisuus kuuluu toimialana maailman saastuttavimpiin. Raahenkin terästehtaalla jokaista rautatonnia kohden syntyy nykytekniikalla noin 1,5 tonnia hiilidioksidia. SSAB:n päästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, eli suunnilleen saman verran kuin liikenteen päästöt yhteensä.

Raahessa hiilidioksidipäästöjen ennakoidaan alenevan nollaan, kun vihreä vety tulevaisuudessa korvaa kivihiilen rautamalmin pelkistämisessä.

Ennen kuin teräsyhtiö on fossiilivapaa, tuotantoprosessin uusimiseen tarvitaan kuitenkin Pohjoismaissa noin 4,5 miljardin euron investoinnit. Raahessa jännitetään sitäkin, miten tehdaskilpajuoksussa Luulajan kanssa käy. Kumpikin tehdas uudistetaan täysin, mutta yhtiö ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä kummalle paikkakunnalle uusi tehdas rakennetaan ensin.

Viime viikolla toimitusjohtaja Martin Lindqvist vaikutti ruotsalaisen DI:n haastattelussa liputtavan Suomen puolesta, koska sähkönsaanti näyttää Raahessa Pohjois-Ruotsia turvatummalta.

Neste selvittää öljynjalostuksen lopettamista Porvoossa

”Neste aikoo vähentää tuotannon päästöjä merkittävästi ja päästä hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2035 mennessä”, sanoo yhtiön johtaja Markku Korvenranta, joka johtaa Öljytuotteet-liiketoimintayksikköä.

Öljynjalostus on ympäristölle erittäin haitallista, koska se kuluttaa paljon energiaa ja synnyttää runsaasti hiilidioksidipäästöjä.

Neste kertoi syyskuussa, että se selvittää parhaillaan raakaöljynjalostuksen lopettamista Porvoossa kokonaan 2030-luvun puolivälissä. Naantalissa öljynjalostus on jo loppunut.

Hiilineutraaliin tuotantoon päästään yhtiön mukaan muun muassa kasvattamalla vihreän vedyn roolia tuotannossa ja muuntamalla Porvoon jalostamo kokonaan uusiutuvien ja kierrätysraaka-ainepohjaiseen tuotantoon.

”Hanasaaren voimala suljetaan ensi vuonna, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjämme 40 prosenttia”, viestii puolestaan Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren.

Kivihiilen käytöstä yhtiö luopuu vuonna 2024, minkä jälkeen päästöt laskevat 60 prosenttia. Yhtiö aikoo olla kokonaan hiilineutraali vuonna 2030.

”Töitä on yhä jäljellä”

”Trendi on selvä, vaikka vielä löytyy yksittäisiä suuria päästäjiä”, sanoo ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä suomalaisteollisuuden kokonaispäästöistä.

Vuodesta 2005 päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöt ovat alentuneet noin 40 prosenttia. Päästökaupan osuus kokonaispäästöistä on noin 43 prosenttia. Maatalous on 13 prosentillaan merkittävä saastuttaja eivätkä sen päästöt ole laskussa, kuten teollisuuden.

Päästökauppa EU:ssa on hänen mukaansa osoittautunut toimivaksi, vaikka teollisuus sitä aluksi vastustikin.

”Joka sektorilla töitä on yhä jäljellä. Tärkeintä on, että esimerkiksi hintaohjaus jatkuu eikä sääntöympäristö muutu yllättäen.”

Euroopassa nykyinen energiakriisi on saanut jotkut vaatimaan päästökaupan jäädyttämistä toistaiseksi.

Yhdysvallat on jo pitkään johtanut mikrosirujen suunnittelua, ja maassa sijaitsevatkin alan merkittävimmät yhtiöt, kuten Intel, Nvidia sekä Qualcomm. Tiistaina julkaistun raportin mukaan maan globaali markkinaosuus on kuitenkin romahtamassa ilman julkisen sektorin tukea, uutisoi Reuters.

Semiconductor Industry Associationin ja Boston Consulting Groupin analyysissa kirjoitetaan, että Yhdysvaltojen markkinaosuus globaalista sirusuunnittelusta voi pudota 36 prosenttiin vuosikymmenen lopulla, mikäli hallitus ei tule hätiin. Maan osuus sirusuunnittelumarkkinoista oli yli 50 prosenttia vuonna 2015, mutta putosi 46 prosenttiin vuonna 2020.

Yhdysvallat on jo pudonnut sirualan johtajamaan asemasta, mitä presidentti Joe Bidenin hallinto on pyrkinyt paikkaamaan alaa tukevalla lainsäädännöllä. Aiemmin julkaistun raportin mukaan maan osuus siruvalmistuksesta on pudonnut 12 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 1990 Yhdysvaltojen osuus globaalista siruvalmistuksesta oli 37 prosenttia.

Valmistusosuuden pienentymisen syynä on se, että esimerkiksi Nvidia, Intel ja Qualcomm suunnittelevat sirut Yhdysvalloissa, mutta valmistus hoidetaan muun muassa Taiwanissa.

Rauman, Turun ja Helsingin ­telakoiden ongelmat saattavat heijastua myös ­perinteisten rakennus- ja talosuunnittelua tekevien insinööritoimistojen kilpailutilanteeseen.

Insinööritoimisto Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsin mukaan ­telakoiden vaikeudet eivät ole vielä heijastuneet ­mitenkään alan kilpailutilanteeseen. Hänen mukaansa seurauksia mahdollisesti on tulossa, kun laivasuunnittelijat pyrkivät laajentamaan työreviiriään.

Tämä juttu on osa T&T:n laajaa selvitystä Suomen 30 suurimmasta insinööritoimistosta. Lue koko juttu ja katso yritysten talousluvut täältä:

”Saattavat kiristää kilpailua, kun laiva­suunnittelijat tulevat harjoittelemaan ­talonrakennusta.” Metsin mukaan asiasta ei ole vielä havaintoja.

”Enemmän tämä on kokemusperäistä mututuntumaa. Jos joku markkina hiljenee kuten asuntopuoli tai laivat, niin ­kyllä jonkinlaista siirtymää on aikaisemmin ­havaittu”, Metsi tarkentaa kysyttäessä.

Insinööritoimistojen ja laivasuunnittelun työpaikkoja suojaa se, että kummallakin sektorilla on pula suunnittelijoista. Jos jossakin työ loppuu, kokenut suunnittelija on varsin nopeasti alan jonkin muun yrityksen palkkalistoilla.

”Eihän tämä ole markkinalle kovin ­järisyttävää, mutta jonkinlainen ­kilpailua tiukentava vaikutus kuitenkin. ­Noille suunnittelijoille kysymys on siis työpaikkojen säilyttämisestä ja lomautusten ­välttämisestä. Nythän lähes kaikki ennusteet ennakoivat hyvän työllisyystilanteen jatkumista, kun lähdetään liikkeelle työvoimapulan puolelta. Toivottavasti näin myös toteutuu”, Metsi jatkaa.

Lue myös:

Tämä juttu on lyhennelmä. Pidemmän artikkelin voi lukea täältä.

Anu Turunen, aloitit elokuun alusta Puuinfon toimitusjohtajana. Mitä Puuinfo tekee?

Meidän tehtävä on edistää puun käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa niin, että vähemmän ekologisia materiaaleja ja ratkaisuja käytettäisiin nykyistä vähemmän.

Miksei puukerrostalojen tuotanto ole lähtenyt lentoon?

Suomessa on vuosikymmenien aikana kehittynyt rakentamisen tapa ja hioutuneet prosessit, joiden haastaminen on ollut hidasta. Vahva viranomaisohjauskaan ei aina ole muutosta tukevaa, muun muassa tulipalon pelko on aiheuttanut kaksinkertaisen rakenteellisen palonsuojauksen asuinkerrostaloihin.

Mitä muita syitä on?

Kuluttajille ei ole oikein tarjolla puuta vaihtoehdoksi. Rakennusliikkeet ovat tottuneet tekemään kerrostalot betonista, ja muutos puurakentamiseen on niille hankala.

Kansallisessa puurakennusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että puulla olisi tänä vuonna 31 prosentin osuus julkisissa rakennuksissa. Päästäänkö tuohon?

Ei olla pääsemässä, markkinat ­eivät ole valmiita. Osaamista puuttuu edelleen tilaajapäästä, suunnittelusta sekä rakentamisesta. ­Julkisen sektorin vähäiset resurssit ja itse asiassa koko rakentamisen kuumeneminen ei kannusta uuden oppimiseen.

Mitä mieltä olet vähähiilisestä betonista?

Se on tavallista betonia selvästi kalliimpaa. Tavallinen betoni onkin ollut Suomessa aivan liian halpaa.

Tämä juttu on lyhennelmä. Pidemmän artikkelin voi lukea täältä. Siinä Turunen kertoo, millainen on johtajana ja puhuu palkastaan.

Kun Jani Huuhtanen, 27, aloitti lääkäriopinnot, hän hakeutui heti tutkijalääkäriohjelmaan päästäkseen jo opintojen aikana tekemään tutkimusta.

Kesätöissä Helsingin yliopiston hematologisessa tutkimusyksikössä Huuhtanen havahtui siihen, että alalla oli kertynyt paljon kiinnostavaa, suuritehoisilla sekvensointimenetelmillä tehtyä "isoa dataa", mutta laboratoriolla ei oikein osattu analysoida sitä.

"Päätin opetella itse analysoimaan biologista dataa", Huuhtanen sanoo.

Hän mahdutti aikatauluunsa lääketieteen opintojen ja väitöstutkimuksen rinnalle bioinformatiikkaan perehtymistä Aalto-yliopistossa. Huuhtanen haki lisäoppia myös Stanfordin ja Cambridgen yliopistoista.

Nyt hän on ilokseen havainnut, että muutamassa vuodessa hyvistä tietoteknisistä taidoista on tullut hematologian alalla arkea.

"Kun aloittelin täällä, harva lääkäritaustainen osasi koodata. Nyt uudet ihmiset osaavat jo koodata tai oppivat tosi nopeasti."

Huuhtasen tekeillä olevan väitöskirjatutkimuksen aiheena on puolustusjärjestelmä.

"Tavoite on selvittää, mikä saa puolustusjärjestelmän solut innostumaan eri taudeista", hän yksinkertaistaa.

Huuhtasta kiinnostaa, miten T-solut tunnistavat syöpäkudosta ja miten se liittyy immunologisten hoitojen vasteisiin, esimerkkinä immuuniaktivaation vapauttajat.

Immuuniaktivaation vapauttajat ovat lääkeaineita, jotka salpaavat elimistön T-solujen toimintaa jarruttavia reseptoreita.

Huuhtasen hypoteesi on, että immuunaktivaation vapauttajista hyötyvät potilaat, joiden syövästä löytyy syövän tunnistavia T-soluja.

"Syöpäkudos aiheuttaa tulehduksen, joka houkuttelee paikalle sellaisiakin T-soluja, jotka ovat syövän tunnistamisen kannalta epäolennaisia. T-soluilla on ikään kuin bileet."

Tarvittiin tekoälymalli, joka paljastaa luotettavasti, tunnistavatko T-solut todella syöpää vai jotain muuta syöpäkudoksessa.

"Tietääkseni tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tätä on katsottu sadoissa potilaissa."

Tekoälymalli on ennustaja

Tekoälymallin avulla pystyttiin ennustamaan, ketkä saisivat vasteen aktivaation vapauttajista mutta myös, uusiutuuko melanooma leikkauksen jälkeen. Se kuulostaa hyödylliseltä, mutta Huuhtanen on skeptinen.

"Tekoälymallimme on syövän uusiutumisen ennustamisessa tehokas, mutta ei nykyresurssein käytännöllinen."

Malli vaatii potilaan T-solujen reseptorien profiloinnin, hinnaltaan 200–500 euroa. Ja muitakin ennustavia mittareita on.

"Meidän on ehkä paras, mutta muut ovat riittävän hyviä."

Hoidolliselta kannalta Huuhtanen pitää tärkeämpänä tulosta, joka liittyy immuuniaktivaation vapauttajiin.

"Ne ovat kalliita lääkkeitä, eikä näillä potilailla ole aikaa kokeilla toimimattomia lääkkeitä. On syytä tietää, kuka näistä lääkkeistä hyötyy, sillä niiden haittavaikutukset ovat valitettavan yleisiä ja jopa hengenvaarallisia."

Ihosyöpä paljastuu verinäytteestä

Huuhtasen ideasta kehitetystä tekoälymallista on tehty julkaisuja liittyen koronavirukseen ja eri syöpiin. Viimeisin oli lokakuussa julkaistu Helsingin yliopiston, Hus Syöpäkeskuksen, Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijoiden artikkeli Nature Communications -tiedelehdessä.

Sen tiedotteessa Huuhtasen väitöstutkimuksen lääketieteellinen ohjaaja, professori Satu Mustjoki sanoi, että tekoälymallin avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa ihosyöpä verinäytteestä.

"Kiinnostavaa olisi, jos verestä voisi tunnistaa varhaisen vaiheen ihosyövän, jota ei vielä iholta näy."

Sekin tutkimus on vireillä.

Google Chrome -selaimessa on kokeellinen ominaisuus, joka voi auttaa käyttäjäänsä säästämään virtaa. Beetavaiheessa oleva työkalu on kätevä esimerkiksi tilanteessa, jossa läppärin akun toivoisi selviävän yhdellä latauksella mahdollisimman pitkään. Toki energian säästämisestä on ylipäätään hyötyä Eurooppaa riepottelevan energiakriisin keskellä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on testivaiheessa oleva ominaisuus, joten siihen saattaa liittyä odottamattomia ongelmia. Google itse varoittaa, että kokeellisten ominaisuuksien käyttäminen saattaa johtaa selaintietojen menettämiseen tai vaarantaa käyttäjän turvallisuuden tai yksityisyyden. Käytä näitä työkaluja siis omaa harkintaasi käyttäen.

Työkalu toimii Windows-, macOS-, Linux- ja Chromebook-ympäristössä. Työkalun oli huomannut Zdnet.

Googlen mukaan virransäästö säästää akkua rajoittamalla taustatoimintaa ja visuaalisia tehosteita, kuten sujuvaa vierittämistä ja videon kuvanopeutta.

LastPass on maailman suosituin salasananhallintapalvelu. Se kertoo verkkosivuillaan, että sillä on yli 33 miljoonaa käyttäjää sekä yli 100 000 yritystä asiakkaanaan.

Koska palvelu on suosittu, se tekee siitä hakkereille houkuttelevan kohteen. LastPass onkin korkattu vuosina 2011 ja 2015, sekä tänä vuonna elokuussa 2022. Elokuun iskussa saatiin saaliiksi osa lähdekoodista sekä ohjelmistoa koskevaa teknistä dataa.

TechCrunch kertoo, että LastPass on korkattu nyt uudelleen, jo toistamiseen tänä vuonna.

LastPassin toimitusjohtaja Karim Toubba kirjoittaa yhtiön blogissa, että ”luvaton taho” pääsi äskettäin käsiksi joidenkin LastPassin asiakkaiden tietoihin, joita talletettiin kolmannen osapuolen pilvipalvelussa. Kyseistä pilvipalvelua käyttää sekä LastPass että sen emoyhtiö, GoTo.

Toubban mukaan hakkerit käyttivät iskussa elokuun ryöstössä saatuja tietoja.

Toubba ei kerro mitä tietoja tarkalleen hakkerit tällä kertaa veivät. Hänen mukaansa yhtiö yrittää ensin ymmärtää tapauksen kokoluokkaa sekä selvittää mihin tietoihin on varsinaisesti kajottu.

Toubba sanoo kuitenkin, että asiakkaiden LastPassiin tallentamat salasanat ovat pysyneet turvassa.

OnePlus on kertonut pidentävänsä tulevien puhelintensa päivitystukea merkittävästi. Uutinen on tervetullut aikana, jolloin laitteiden käyttöikä on nostettu erityisen näkyvään asemaan.

Puhelinvalmistaja kertoi päivitystukeen liittyvät uutiset Lontoossa järjestetyssä OxygenOS 13 -tapahtumassa. Yhtiö tarjoaa jatkossa neljän vuoden ajan OxygenOS-käyttöjärjestelmäpäivityksiä, minkä lisäksi tietoturvapäivityksiä on luvassa viideksi vuodeksi. Lupaus koskee valikoituja laitteita, jotka julkaistaan vuodesta 2023 alkaen.

Esimerkiksi vuonna 2022 julkaistun OnePlus 10T -puhelimen päivityslupaus käsitti kolme isoa versiopäivitystä sekä tietoturvapäivityksiä neljän vuoden ajaksi. Uusi linjaus on siis kuluttajan kannalta erittäin tervetullut.

Pisimpiä päivitystukia on jo pitkään tarjonnut Apple, jonka puhelimet saavat vuosien ajan käyttöjärjestelmäpäivityksiä. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistu iPhone 6s jäi ilman uusinta käyttöjärjestelmäversiota vasta syyskuussa 2022. Tätä ennen puhelin oli ennättänyt näkemään iOS-versiot 10–15.

Samalla OnePlus paljasti, että OxygenOS 13.1 -versio julkaistaan globaalisti vuoden 2023 alkupuoliskolla. OxygenOS 14 puolestaan on jo kehitteillä.

Suomen kolme suurinta operaattoria ovat kertoneet, mitkä puhelinmallit menivät marraskuussa parhaiten kaupaksi. Myyntilistojen kärkipaikoista kilpailivat kiivaasti ne kolme tuttua valmistajaa: Apple, Samsung ja OnePlus.

Marraskuussa etenkin alennusmyyntikampanja Black Fridayn vaikutus myyntiin näkyi vahvasti.

”Black Friday on vakiinnuttanut asemansa joulukaupan käynnistäjänä, ja kampanjan aikana hankitaan sujuvasti sekä joululahjoja itselle ja lähipiirille että kauan odotettuja ja harkittuja käyttötavarahankintoja”, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko tiedotteessa.

Myös Telialla Black Fridayn merkitys on havaittu.

”Kyllä tässä loppuvuodessa vauhtia riittää! Marraskuun laitemyynti nousi Telialla viime vuotta paremmaksi yleisestä taloustilanteesta huolimatta,” toteaa Telian laiteliiketoiminnan johtaja Markku Saranpää tiedotteessa.

Yksi asia on kaikille operaattoreille selkeää: 5g on lyönyt itsensä lopullisesti läpi. Kaupallinen 5g-verkko avattiin neljä vuotta sitten, ja se kattaa jo noin 85 % suomalaisista ja 10 % Suomen pinta-alasta.

Tämä heijastuu myös kännyköiden myyntiin. Sekä Elisan että DNA:n marraskuun myydyin puhelin on OnePlus Nord CE 2 5G. Elisalla ja DNA:lla Top 10 -listalla on seitsemän 5g-puhelinta, Telialla kuusi.

Elisalla tämän vuoden yllätyshitti on kuitenkin ollut kellopuhelin.

”Myös kaksi lasten kellopuhelinta Spacetalk ja Xplora nousivat listalle. Vielä keväällä 82 prosenttia suomalaisvanhemmista ei ollut kuullut kellopuhelimesta, vaikka 66 prosenttia koki huolta lasten altistumisesta haitallisille nettisisällöille esimerkiksi älypuhelinkäytössä. On hienoa, että suomalaiset näyttävät tänä syksynä löytäneen lasten älypuhelimelle kestävämmän digitaalisen ratkaisun”, kommentoi Elisan älykkään elämän liiketoiminnasta vastaava johtaja Olli-Pekka Nokkonen tiedotteessa.

Elisan Top 10 myydyimmät puhelimet, marraskuu 2022

DNA:n Top 10 myydyimmät puhelimet, marraskuu 2022

Telian Top 10 myydyimmät puhelimet, marraskuu 2022