Numeraalisen ohjauksen tarve syntyi 1940-luvulla, kun helikopterin roottorin lapojen koneistaminen riittävän tarkasti laskelmien mukaan ei enää onnistunut käytettävissä olleilla laitteilla.

Vaikka tarvittava numeerinen ohjauskoodi oli laskettu tietokoneella, se jouduttiin siirtämään koneelle käsin: koneistaja käänsi syöttöruuveja ohjeen mukaan, mikä oli epätarkkaa ja hidasta.

Numero-ohjatun yläjyrsimen kehitys alkoi 1940-luvun lopulla. Hanketta rahoitti Yhdysvaltain ilmavoimat ja sen toteutti MIT Servomechanisms Laboratory. Yläjyrsin sai patentin vuonna 1958.

Ensimmäiset numeerisesti ohjatut laitteet vastaanottivat komennot reikänauhalla. Tietokoneita alettiin käyttää koneiden ohjaukseen 1970-luvun puolivälissä, jolloin alettiin puhua cnc-ohjauksesta (computerized numerical control).

Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme.

Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla vuonna 1962.

Lue myös:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 5/2016.

Valmistustoleranssit ovat teollisen valmistustekniikan kulmakiviä. Niiden avulla valmistuksesta on tullut toistettavaa – on opittu valmistamaan osia, jotka ovat vaihtokelpoisia.

Ennen vaihtokelpoisuutta koneen osan rikkoontuessa varaosa jouduttiin valmistamaan alusta alkaen käyttäen mallina alkuperäistä.

Vaihtokelpoisia osia kehitti erityisesti Yhdysvaltalainen aseteollisuus 1800-luvulla. Samuel Coltin revolveritehdas oli merkittävä pioneeri.

Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme.

Osan valmistuksessa ja mittojen tarkistuksessa syntyy aina virhettä. Toleransseilla määritetään, kuinka suuri tämä virhe saa olla ennen kuin osa hylätään.

1800-luvulla suositun Winchester-kiväärin toleranssien katsottiin olevan kohdallaan, kun viisi Winchesteriä purettiin laariin ja sen jälkeen sotilas kasasi osista sujuvasti viisi toimivaa asetta.

Lue myös:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 5/2016.

Pian valmistuvassa Espoonväylän ensimmäisen vaiheen urakassa käytettiin Ruduksen valmistamaa Betoroc-mursketta noin 35 000 tonnia. Laskelmien mukaan sen käytöllä säästettiin hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin niitä aiheutuisi ajettaessa henkilöautolla kolme miljoonaa kilometriä, yrityksen tiedote kertoo.

Betoroc-betonimurske on Ruduksen kehittämä, ce-merkitty kierrätystuote. Sillä voidaan korvata neitseellisiä luonnon sora- ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa ja jakavissa kerroksissa sekä käyttää erilaisissa täyttötöissä.

Rudus teetti LCA Consultingilla selvityksen Betoroc-murskeen hiilikädenjäljestä.

Tulosten mukaan Betoroc on hiilinegatiivinen tuote. Esimerkiksi Espoonväylän urakassa käytetyn Betoroc -murskeen hiilijalanjälki on -18,6 kg CO2-ekv/m3, kun kalliomurskeen on 6,1 kg CO2-ekv/m3. VTT on verifioinut LCA Consultingin tekemät laskelmat.

Betorocin hiilinegatiivisuus perustuu betonin karbonatisaatioon, joka kiihtyy betonijätteen murskaamisen jälkeen. Murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä, joten se toimii hiilinieluna.

"Laskennan tulos on meidän kannaltamme erinomainen. Nyt pystymme todennetusti tukemaan asiakkaitamme, jotta he pääsevät haastaviin päästötavoitteisiinsa. Ympäristönäkökulmasta Betoroc on täydellinen tuote: sen avulla voidaan säästää neitseellisten materiaalien käyttöä ja se on myös hiilinegatiivinen rakennusmateriaali”, sanoo Rudus Kierrätyksen tuotepäällikkö Jussi Ukkola tiedotteessa.

Lue lisää:

Uusi Espoonväylä sijaitsee Nöykkiön ja Latokasken kaupunginosissa. Ensimmäisen vaiheen pituus on 1,3 kilometriä. Sen pääurakoitsijana toimii GRK Infra ja tilaajana on Espoon kaupunki.

Betoroc-mursketta on käytetty 35 000 tonnia eli noin 17 000 kuutiota, eli saman verran säästettiin luonnon kiviaineksia.

"Betorocia on käytetty Espoonväylällä korvaamaan jakavan kerroksen materiaaleja ja myös pengertäytteenä luvan sallimilla alueilla”, kertoo GRK:n työpäällikkö Antti Partanen.

"Betorocilla voidaan saavuttaa parempi kantavuus kuin vastaavanlaisilla murskeilla rakennettuna. Betorocin käyttö ei työmaalla juurikaan eroa verrattuna murskeen käyttöön. Yksi hyvä etu sillä kuitenkin on työmaankin kannalta: se on edullisempaa kuin luonnonkivimurskeet.”

Hankesuunnittelija Iina Kallion mukaan rakennustyömailla on huomattava merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

"Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin seitsemän miljardia euroa, mikä on noin kolmannes kaikista julkisista hankinnoista. Espoon kaupungin vihreämmän urakkahankinnan ja materiaalivalintojen vaikuttavuus on merkittävä hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi”, sanoo Kallio, joka toimii Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijana.

Laurila–Tornio–Haaparanta -ratahanke käynnistyy rahoituksen varmistumisen myötä.

Hankkeessa sähköistetään Laurila–Tornio–Haaparanta-rataosuus. Myös rajan ylittävä osuus Haaparannassa sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä. Sähköistyksen lisäksi hankkeessa rakennetaan rajan ylittävän matkustajaliikenteen edellyttämät turvalaitteet ja päivitetään Tornion ratapiha- ja matkustajalaiturijärjestelyjä.

"Parhaillaan laaditaan ratasuunnitelmia, jotka asetetaan nähtäville talven aikana ja pyritään saamaan hyväksyttyä kesään mennessä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan loppuvuodesta 2022. Pääosa töistä ajoittuu vuosille 2023 ja 2024", projektipäällikkö Terhi Honkarinta Väylävirastosta sanoo tiedotteessa.

Tornion ja Haaparannan alue on osa vireillä olevaa Euroopan laajuista Ten-T-ydinverkkokäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri.

Alueen kautta kulkevat useat merkittävät Pohjois-Suomen ja -Ruotsin kansainväliset liikennekäytävät, jotka liittävät Barentsin alueen Keski-Euroopan liikennekäytävään sekä edelleen Kaukoitään. Ruotsin kautta kulkeva reitti on yksi vaihtoehto Suomen ulkomaankaupan kuljetuksille.

Hanke mahdollistaa matkustajajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä, mutta liikenteen avaaminen edellyttää erillisiä päätöksiä. Mahdollinen matkustajajunaliikenteen avaaminen rajan yli laajentaisi työssäkäyntialueita Perämeren alueella.

Lue lisää:

Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke toteutetaan Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ruotsin väyläviraston eli Trafikverketin yhteishankkeena.

"Huoltovarmuuden kannalta meriliikenteen toimivuus on kriittistä kaikissa tilanteissa. Meriliikenteen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maareitti Ruotsin kautta voi osin korvata meriliikennettä," kertoo Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Outi Nietola.

Hankkeen kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 10 miljoonaa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa ja Ruotsin valtion rahoitusosuus on neljä miljoonaa euroa.

Nokia tiedottaa, että qatarilainen Ooredoo Group on valinnut sen toimittamaan useita teknologioita ja palveluita, mukaan lukien 5G-teknologiaa, asiakkailleen Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Toimitus on osa usean maahan ulottuvaa viisivuotista sopimusta, jota Nokia kuvailee strategiseksi.

Nokia ei kerro sopimuksen arvoa.

Nokian ja Ooredoon sopimuksen myötä Nokia laajentaa Ooredoon nykyistä verkkoa sekä tuo käyttöön uusia 5G-palveluita. Käyttöönotto on jo käynnissä, ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2026 mennessä kaikissa aiemmin mainituissa maisissa, Nokia tiedottaa.

Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton neuvottelut jatkuvat maanantaina.

Teknologiateollisuudessa nykyiset työehtosopimukset ovat päättymässä marraskuun lopussa. Neuvotteluja käydäänkin nyt tiiviisti eri sopimusaloilla.

Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto neuvottelivat sunnuntaina. Alkuillasta sunnuntaina Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoivat Twitterissä, että neuvotteluja jatketaan maanantaina illalla.

Työmarkkinoilla moni seuraa tarkasti neuvottelujen edistymistä

Jarkko Ruohoniemi sanoi torstaina, että pyrkimyksenä on edelleen saada neuvottelutulos aikaiseksi marraskuun aikana.

Ruohoniemi kertoi torstaina, että tekstiasiat alkavat pääosin olla valmiina ja neuvotteluissa ollaan siirtymässä palkkamallista ja palkantarkistuksista keskusteluun.

Työntekijäsopimus teknologiateollisuudessa on usein ollut työmarkkinakierroksella päänavaus, joka on ollut osaltaan asettamassa työehtosopimusten kustannusvaikutusten yleistä linjaa.

Työmarkkinoilla moni seuraakin nyt tarkasti neuvottelujen edistymistä teknologiateollisuudessa. Ratkaisujen löytyminen voisi vauhdittaa muitakin neuvotteluja.

Japani ja Israel ovat kieltäneet ulkomaalaisten maahantulon väliaikaisesti tyystin maailmalla leviävän koronaviruksen omikron-variantin vuoksi, kertoo CNN.

Japanin ja Israelin reaktio sulkea rajat ulkomaalaisilta täysin on äärimmäinen, mutta erilaajuisia matkustusrajoituksia eteläisestä Afrikasta tuleville matkustajille on asettanut kaikkiaan ainakin 44 maata.

Tuoreena esimerkkinä muun muassa Uusi-Seelanti on kieltänyt matkailijoiden tulon Etelä-Afrikasta, Namibiasta, Zimbabwesta ja kuudesta muusta eteläisen Afrikan maasta. Vain Uuden-Seelannin kansalaiset pääsevät nyt takaisin kotimaahansa näistä maista. Intia puolestaan ei asettanut suoranaista kieltoa, mutta on tehostanut riskimaista tulevien matkaajien karanteeni- ja testikäytäntöjä.

Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa tuomitsee eteläisen Afrikan maiden kansalaisille asetetut rajoitukset. BBC:n mukaan Ramaphosa on hyvin pettynyt rajoituksiin, joita hän pitää epäoikeudenmukaisina, ja vaatii niiden välitöntä perumista. Etelä-Afrikassa katsotaan, että se joutuu kaltoin kohdelluksi vain siksi, että variantin havaitsivat tutkijat Etelä-Afrikassa.

Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut uuden variantin huolta aiheuttavaksi, mutta on varoittanut maita hätiköimästä matkustusrajoitusten suhteen. Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa uuden variantin leviämisominaisuuksista, mutta sen aiheuttamaa tautia on kuvailtu melko lieväksi.

Finnairin lentohenkilökuntaa on joutunut sunnuntaina koronaviruskaranteeniin Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa.

“Yksi lentäjä on antanut positiivisen koronavirustestin Hongkongissa, ja hänet on lähetetty sairaalaan. Kaksi muuta lentäjää ja muu kabiinihenkilökunta on lähetetty Hongkongin hallinnon karanteenikeskukseen”, Finnairin Etelä-Kiinan-, Taiwanin- ja Filippiinien-aluejohtaja Stan Kwong kertoo Kauppalehdelle Hongkongissa.

Kauppalehti ei tavoittanut Finnairin konserniviestintää kommentoimaan asiaa. Koronaviruskaranteeniin joutuminen saattaa pahimmillaan tarkoittaa sitä, että Hongkongissa tällä hetkellä oleva lentohenkilökunta ei pääse palaamaan kotimaahan ennen monen viikon karanteenin päättymistä. .

”Yritämme tällä hetkellä tavoittaa miehistöämme. Tieto tuli meillekin juuri äsken. Tällä hetkellä meille kaikkein tärkeintä on, että kaikki ovat kunnossa ja turvassa. Pohdimme muita järjestelyjä sen jälkeen”, Kwong valottaa.

Mikäli koronavirustapauksia ilmaantuu enemmänkin, voi Finnairia odottaa Hongkongin hallinnon nykyisten sääntöjen mukaan jopa muutaman viikon lentokielto Hongkongiin. Perjantaina Hongkongiin saapui yksi koronavirustartunnan saanut henkilö Suomesta. Mikäli yhden lentoyhtiön lennoilla saapuu liian monta koronavirustartunnan saanutta henkilöä tietyn aikaikkunan puitteissa, määrätään lentokielto.

Kiristyneitä karanteenimääräyksiä

Kwong ei osaa sanoa, lennetäänkö huominen lento Hongkongista Helsinkiin, sillä korvaavaa miehistöä ei tällä hetkellä ole.

”Yritämme tehdä järjestelyjä parasta aikaa sen suhteen, että saisimme tuotua korvaavan miehistön. Tällä hetkellä selvitämme vielä asioita Hongkongin viranomaisten kanssa.”

Brittiläinen lentoyhtiö British Airways ilmoitti kuluneella viikolla, että se keskeyttää toistaiseksi lennot Hongkongiin. Syynä oli se, että niin suuri osa Hongkongin lentoja operoivan eri miehistön jäsenistä oli joutunut karanteeniin Hongkongissa yhden miehistön jäsenen annettua positiivisen koronavirustestin.

Hongkongin hallinto ei pääsääntöisesti annan karanteeniin joutuneiden henkilöiden poistua Hongkongista lähtömaahan kesken karanteenin edes tyhjällä lennolla riippumatta siitä, onko henkilö missään vaiheessa antanut positiivista koronavirustestiä Hongkongissa ollessaan.

On epätodennäköistä, että Hongkongin matkustusrajoituksia ainakaan höllennetään lähitulevaisuudessa. Hongkongista löydettiin perjantaina kaksi tapausta Etelä-Afrikan koronavirusmuunnosta. Alkuperäinen tapaus oli päätynyt Etelä-Afrikasta kaupunkiin jo 11. marraskuuta palanneen matkailijan mukana.

Toisen tapauksen vahvistettiin tarttuneen alkuperäiseltä viruksen kantajalta kummankin henkilön ollessa saman karanteenihotellin vastapäisissä huoneissa.

Kanadalaisten mediatietojen mukaan maan hävittäjähankinnassa on enää kaksi kandidaattia. Uutistoimisto The Canadian Pressin mukaan maan hallinto on kertonut lentokonevalmistaja Boeingille, että sen tarjoama Super Hornet -monitoimihävittäjäkalusto ei täytä hankinnan vaatimuksia.

Sen sijaan Lockheed Martinin tarjoama F-35A Lightning II sekä Saabin Gripen E ovat edelleen mukana kilpailussa. TCP perustaa tietonsa kolmeen nimettömään lähteeseen.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa T&T:n autokirje tästä

Saabille 88 koneen tilauksen voittaminen olisi suurin uuden sukupolven Gripenin kauppa: Ruotsi on tilannut 60 kappaletta Gripen E:tä ja Brasilia yhteensä 36 E- ja F-versiota (kaksipaikkainen variantti).

Suomen HX-hankkeen lopullinen tarjous sisältää 64 E-koneyksilöä sekä kaksi Global Eye -valvontakonetta.

Kiinnostavaa on, että eurooppalainen konevaihtoehto on näinkin pitkällä Kanadan hankintakilpailussa, sillä aiemmin mukana olleet Dassault Rafale ja Eurofighter Typhoon putosivat kilpailusta pois osin siksi, että niiden ei katsottu sopivan tarpeeksi hyvin yhteen Kanadan tärkeimmän sotilaallisen yhteistyökumppani Yhdysvaltojen ilmapuolustusjärjestelmän kanssa.

Mikäli Kanada päätyy F-35:een, se tilaisi konetta, jonka maa on jo kertaalleen valinnut mutta sittemmin, hallituksen vaihtuessa kertaalleen myös hylännyt.

Boeingilla edessä ovat kiinnostavat ajat, sillä Suomen HX-hankintapäätöksen arvioidaan tapahtuvan lähiviikkoina. Suomelle yhtiö tarjoaa 50 yksipaikkaista F/A-18E Super Hornet -konetta sekä 14:ää koneen runkoon rakennettua, elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettua EA-18G Growler -erikoiskonetta.

Lisäksi agendalla ovat Saksan mahdolliset konetilaukset. Janes:in haastattelema Boeingin Saksan turvallisuus- ja avaruusliiketoiminnasta vastaava johtaja Michael Hostetter kertoi, että maan uuden hallituksen odotetaan esittävän virallisen hankintapyynnön (LOR, letter of request) tammikuulla.

Saksan edellinen hallitus teki vuonna 2020 periaatteellisen päätöksen maan vanhentuvan Panavia Tornado -kaluston korvaamisesta Super Hornet-, Growler- ja Eurofighter-kalustolla.

Maan julkisessa keskustelussa on kuitenkin epäilty, onko nykyinen hallituskoalitio halukas jatkamaan sotilasliitto Naton ydinpelotteen ylläpitoa.

Nykyään Tornado-kaluston kantamat ydinaseet on suunnitelmien mukaan tarkoitus sertifioida Super Hornet -koneiden kannettaviksi.

”Pitkään Rautaruukilla ja sittemmin SSAB:llä suunnittelijana Raahessa työskennellyt isäni Veikko Valli havaitsi autonsa jäähdytintä eli syyläriä korjatessaan, että pöly kertyy syylärin pinnalla tiettyyn paikkaan. Siitä hän sai idean, että aerodynamiikkaa voisi hyödyntää pölyn keräämisessä”, kertoo oululaisen Filtrabit Oy:n toimitusjohtaja Marko Valli.

Useita vuosia kestäneen tuotekehityksen jälkeen kaasujen virtauksen tarkkaan ohjailemiseen perustuva innovaatio on nyt oululaisessa Filtrabit Oy:ssä kaupallistamisvaiheessa. Sen viimeisintä prototyyppiä on kokeiltu onnistuneesti SSAB:n Raahen-terästehtaan koksaamolla.

”Isäni mallinsi vuodesta 2017 alkaen pölyn virtausnopeutta putkikanavissa ja kokeili erilaisia suuttimia yhdessä siskoni pojan Joonatan Kivelän kanssa. Lisäksi saimme virtausmallinnusosaamista Oulun yliopistosta, jossa sitä tehtiin konetekniikan professori Pekka Mäntylän johdolla”, Marko Valli kertoo.

Hänen isänsä Veikko Valli on jo eläkkeellä.

”Kokeilimme papan kanssa pölyä sisältävän ilmavirran ohjaamisessa lieriön muotoisen putken sisällä muun muassa juustohöylän kaltaisen suuttimen avulla. Mullistavin havainto oli lopulta se, että kun pölyn virtausta muokkasi lieriössä erilaisten siipien avulla, niin sen jälkeen pöly hakeutui putken ulkolaidalle. Lisäksi pölyn kulkua putken reunoille tehostettiin kiihdyttämällä ilman kulkua tietyssä vaiheessa”, nykyinen Filtrabit Oy:n tuotekehityspäällikkö Joonatan Kivelä kertoo.

SSAB:n koekäytössä olevassa laitteistossa pöly kerätään lieriön ulkokehältä talteen imuilman avulla. Ulkokehällä lieriön ympärillä on muutama pienempi putki, jonka kautta pöly imetään sivukanavia pitkin keruuyksikköön.

Kun pöly hakeutuu putken ulkoreunoille, putken keskikehällä voidaan puhaltaa puhdasta lämmintä ilmaa takaisin prosessiin.

”Meidän pölynpoistossa ei tarvita perinteisiä suuria pussisuodattimia, sillä pöly otetaan pois virtausdynamiikan keinoin. Lisäksi laitteistomme voidaan rakentaa tarvittaessa erikoisteräksestä, jolloin se kestää jopa tuhannen asteen lämpötilan. Näin pölynpoistossa ei tarvita tuloilman viilennystä, jolloin energia voidaan palauttaa täysimääräisenä takaisin prosessiin, mikä säästää energiaa. Tavallinen pussisuodatin kestää enintään 250 asteen lämpötilan”, Marko Valli kertoo.

”Nyt tuotetta uskaltaa myydä maailmalle, sillä sen viimeisin prototyyppi on ollut käytännön työssä ja poistamassa pölyä SSAB:n Raahen-tehtaan koksaamolla”, Valli sanoo.

Lue myös:

Katsomme Raahen-tehtaan koksaamolla, miten eri kokoisia kivihiilen kappaleita seulotaan kerrostalon kokoisella karkeaseulomolla. Sen vieressä on 15 metriä korkea suodatinyksikkö, jossa on valtava pussisuodatin. Sen läpi kulkee ilmaa noin 40 000 kuutiota tunnissa. Suodattimen avulla saadaan talteen noin puolet seulan synnyttämästä hienosta, alle 2,5 mikrometrin pölystä eli pienhiukkasista.

Filtrabitin paksua pölyimurin putkea muistuttava imuputki, halkaisijaltaan 200 millimetriä, on sijoitettu mahdollisimman lähelle pölyävää seulan sydäntä.

”Se imee seulan ympäriltä kaiken hienojakoisen pölyn, vaikka putkessa kulkevan ilman virtausmäärä on 2 400 kuutiota tunnissa. Oli heti alkuun yllätys, kuinka tehokkaasti laite keräsi pölyä. Saanto oli 300 kiloa pölyä tunnissa. Se on parantanut merkittävästi prosessityöntekijöiden työskentelyolosuhteita seulalla”, Filtrabitin suunnitteluinsinööri Miika Vanhatalo kertoo.

”Lisäksi ilman suodatinta oleva laitteisto ei ole kertaakaan tukkeutunut. Pussisuodattimen haittapuoli on se, että siihen tulee helposti karkean kivipölyn synnyttämiä reikiä. Suodattimen teho heikkenee ja se saattaa tukkeutua, mikä voi synnyttää tuotantokatoksen masuunilla”, Marko Valli sanoo.

Filtrabitin keksintö on jo nyt herättänyt kiinnostusta Intiaa myöten, kertoo yhtiön myyntijohtaja Pasi Pesonen.

”Ainutlaatuinen teollisuuden ilmanpudistusratkaisu on patentoitu. Se kestää kuluttavaa pölyä, kuten kaivos- ja rakennusteollisuuden kivipölyä. Sillä on markkinoiden paras pienhiukkasten erottelukyky”, Pesonen mainostaa.

Hän on aiemmin työskennellyt kansainvälisissä myyntitehtävissä Unileverillä ja viimeksi yhdysvaltalaisen pakkausvalmistaja Sealed Airin Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana Singaporessa.

Raahessa laitteisto on SSAB:n toivomuksesta integroitu seulan yhteyteen, mutta laitteisto voidaan Marko Vallin mukaan toimittaa konttiin rakennettuna, vaikka tuotantolaitoksen viereen.

”Kontista voidaan vetää putket haluttuun kohteeseen, jossa on ilmanpudistuksen tarvetta. Työläs, aikaa vievä rakennusprosessi rakennuslupineen jää pois”, Valli sanoo.

Laitteistolle on Vallin mukaan tarve, sillä WHO:n mukaan maailmassa kuolee ilmansaasteisiin arviolta seitsemän miljoonaa ihmistä.

Filtrabit on saanut laitteiston kehitystyöhön avustusta EU:n Horizon-ohjelmasta maksimipistemäärällä 1,6 miljoonaa euroa.

Elcoline on ollut Filtrabitin mukana toteuttamassa laitteistoasennuksia.

Masuuni ei toimi ilman koksia

SSAB:n Raahen-tehdas käyttää yli miljoona tonnia kivihiiltä vuodessa, sillä masuuni ei toimi ilman koksia.

Koksauksessa kivihiiliseoksesta valmistetaan kuivatislaamalla metallurgista koksia masuunin pelkistysmateriaaliksi.

Kivihiiliseoksen sisältämistä haihtuvista komponenteista saadaan koksikaasua, joka puhdistetaan sivutuotelaitoksella ja jaetaan terästehtaan prosessien käyttöön.

Koksikaasun puhdistuksessa syntyy sivutuotteina tervaa, raakabentseeniä ja rikkiä. Lisäksi koksin jäähdytyksen lämmön talteenotossa saadaan talteen höyryä, joka toimitetaan voimalaitokselle.

Eri kivihiililaadut syötetään varastokasoista kauhakuormaajalla varastokentällä olevaan syöttäjän suppiloon, josta hiili siirretään kuljettimella esimurskaimen kautta annostelulaitoksen siiloihin.

Lue myös: