Hynttyyt yhteen. Siinä resepti, jolla kuntatalous on etsinyt viime vuodet elinvoimaa ja leveämpiä hartioita. On sorvattu kuntaliitoksia ja hyvinvointialueita.
Tehostamistarve näkyy myös julkisissa yhtiöissä. Vuonna 2022 Suomessa toimi yli 1200 kuntien omistamaa osakeyhtiötä, joissa työskenteli melkein 60 000 henkeä. Yhtiöiden taseiden loppusumma oli 50 miljardia euroa.
Kuntayhtiölle yksi keino hakea kasvua ja kustannussäästöjä on fuusio.
Kuopion seudulla ja Pohjois-Savossa on pohdittu jo pitkään kahden energiayhtiön yhteen liittämistä. Kuopion Energia Oy on kaupungin omistama yhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen sähköä ja kaukolämpöä. Savon Voima Oyj taas on 20 kunnan yhteisomistama konserni, joka palvelee asiakkaita laajalla maantieteellisellä alueella. Kuopion kaupunki omistaa noin viidenneksen Savon Voimasta.
Jo vuonna 2019 alueen poliitikot selvittivät fuusion mahdollisuutta. Liitoksen myötä olisi syntynyt Suomen kolmanneksi suurin kuntaomisteinen energiayhtiö, jolla olisi ollut 175 000 asiakasta.
Kuopiossa vahvan keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Kananen oli fuusion puolella.
”Me kuopiolaiset pääsisimme yhtenä osapuolena paremmin mukaan valtakunnallisiin neuvottelupöytiin, missä päätetään tulevista energialinjauksista” Kananen perusteli Ylen haastattelussa.
Kuusi vuotta myöhemmin ovet valtakunnallisiin neuvottelupöytiin pysyvät suljettuina. Vuonna 2020 Savon Voima teki uhkarohkean peliliikkeen, joka näyttää muodostuneen fuusion kannalta kohtalokkaaksi.
Puolen miljardin euron kaukolämpö
Vuoden 2020 alussa energiajätti Fortum ilmoitti solmineensa erittäin kannattavan kaupan. Yhtiö oli myynyt Joensuusta kaukolämpöyhtiön 530 miljoonalla eurolla. Fortum kirjasi kaupasta 430 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.
Kaupan myötä Savon Voimasta tuli merkittävä toimija Pohjois-Karjalassa, mutta samalla yhtiö joutui ottamaan puolen miljardin euron lainan, jota yhtiö lyhentää 25 vuoden ajan noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Hankalaksi yhtälön tekee se, ettei Joensuun kaukolämpöbisnes näytä parantaneen energiayhtiön kannattavuutta. Savon Voiman euromääräinen nettotulos (25 miljoonaa euroa) oli viime vuonna alemmalla tasolla kuin vuonna 2018. Sijoitetun pääoman tuotto oli ennen Fortum-kauppaa kaksinumeroinen, nyt enää 4,3 prosenttia. Yhtiön maksama osinkokin on jumittanut 14 miljoonan euron tuntumaan.
Jäätävä velkataakka on saanut kuopiolaiset miettimään, kannattaako kaupungin lähteä fuusioon, jossa määräysvalta menisi ja tarjolla olisi maksumiehen rooli.
Kaupungin omistus lihoiksi
Kevään kuntavaalien alla Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) esitti Savon Sanomissa, että kaupungin tulisi päinvastoin keventää omistustaan raskaasti velkaisesta Savon Voimasta. Sitä mieltä hän on yhä.
”Tällä hetkellä Kuopion tilanne on sellainen, että joudumme tasapainottamaan taloutta. Savon Voiman osuuden myymisestä saisimme pelimerkkejä”, Kilpi sanoo.
Hän pitää Savon Voiman omistajapohjaa kummallisena.
”Kuntaliitosten myötä konsernin omistajayhtiöön Savon Energiaholdingiin on syntynyt uusia omistajuuksia ilman, että kukaan olisi ostanut osuuksia.”
Kilven ulostulo synnytti Kuopiossa vastareaktion. Etenkin keskusta kaivoi vanhan fuusiosuunnitelman naftaliinista.
”Tiedän, että fuusiokeskusteluja on käyty kevään aikana useaankin kertaan”, Marko Kilpi sanoo.
Hän ei pidä fuusiota kannattavana. Nyt kannattaisi mieluummin selvittää, voisiko Joensuu ostaa Kuopion ulos Savon Voimasta.
”Uskon, että siellä voisi olla kiinnostustakin.”
Poliittista showpainia
Myös Kuopion Energian nykyinen hallituksen puheenjohtaja Hannu Kananen (kesk.) on ottanut kantaa kevään aikana virinneisiin fuusiopuheisiin.
”Keskustelu lähti muistaakseni liikkeelle Kilven kirjoituksesta, kun hän sitoi osuuksien myynnin kuntatalouteen. Tiettyjä asioita piti oikoa.”
Kanasen mukaan Kuopion osuuden myynti ei olisi käytännössä mahdollista.
”Kumppanuussopimusten nojalla osuutta ei voi myydä ulkopuolisille tahoille. Nykyisten osakkaiden joukosta ostajaa tuskin löytyy.”
Kanasen mukaan toinen oikaistava asia liittyi fuusion toteuttamistapaan. Kuopiossa moni on pelännyt fuusion johtavan sähköverkkoyhtiöiden ja kaukolämmön yhdistämiseen.
”Sitä täällä pelätään eniten. Mutta sellaista ei ole koskaan suunniteltu. Yhtiöt pysyisivät erillään. Kuopiolaisten ei tarvitse pelätä, että he maksaisivat jatkossa maaseudulla asuvien verkkojen kustannuksia.”
Kananen kiistää, että Kuopion kabineteissa käytäisiin fuusioneuvotteluita.
”Tällä hetkellä mitään vakavampaa keskustelua ei ole, eikä minkäänlaisia työryhmiä. Enemmän nämä ovat olleet yksittäisten valtuutettujen heittoja, jotka nousevat pintaan. Sillä on saatu aikaan ainakin keskustelua.”
Poliittista showpainia kuntavaalien alla?
”Tulkinta voi olla hyvinkin oikea.”
Kananen ei itsekään vaikuta olevan varauksettoman innoissaan fuusiosta. Savon Voima on nyt eri yhtiö kuin vuonna 2018, ennen kallista Fortum-kauppaa.
”Kaikki laskelmat pitäisi tehdä uusiksi. Se fuusio taitaa olla ikuisuusprojekti. Meneekö se maaliin ikinä, on toinen juttu.”
Kuopion Energian edustajana Kananen ei halua arvioida, maksoiko Savon Voima liikaa Joensuun kaukolämmöstä. Mutta nollakorkoajan hän muistaa. Yleisesti ottaen arvostukset olivat koholla.
”Myös Kuopion Energia selvitti silloin muutamaa kauppaa. Hinnat nousivat niin älyttömiksi, että meidän piti nostaa kädet pystyyn.”
Hän ei näe, että Savon Voiman Kuopion osuudelle löytyisi ostajaa lähiaikoina.
”Sitä on vaikea kuvitella. Luulen, ettei rahaa löydy, ja onko haluakaan.”
Kauppa painaa kannattavuutta
Savon Voima -konsernin toimitusjohtaja Juha Räsänen vastaa puhelimeen lomalta. Hänkään ei ole vahvista, että fuusio Kuopion Energian kanssa olisi ajankohtainen.
”Fuusiokeskustelut on aina ennen kaikkea omistajan asia, mutta minun tietääkseni sellaisia neuvotteluja ei tällä hetkellä käydä.”
Räsänen myöntää, että Fortum-kauppa muutti Savon Voimaa yhtiönä.
”Sekä kaukolämmön myyntivolyymi että asiakasmäärä tuplaantuivat. Toki kauppa vaikutti myös yhtiön liikevaihtoon, kannattavuuteen ja osingonmaksukykyyn.”
Pahaa verta
Savossa on esitetty kritiikkiä, että Joensuun kallista kaukolämpöä rahoitettaisiin Savon Voima -konsernin muiden toimintojen tuotoilla. Siinä yhtälössä lypsylehmäksi jäisivät sähkön kuluttajat.
Savon Voiman tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta 120 000:lle kotitaloudelle ja yritykselle Kuopion ympäryskunnissa. Yhtiön ylläpitämä siirtoverkko on erittäin kannattava luonnollinen monopoli. Vuonna 2024 verkkoyhtiön liikevaihto oli noin sata miljoonaa euroa. Voittoa kertyi lähes 37 miljoonaa.
Savon Voima Verkko maksaa vuosittain Savon Voima Oyj:lle isoja konserniavustuksia. 2020-luvulla tällaisia avustuksia on maksettu jo yli 100 miljoonaa euroa – siis suunnilleen saman verran, kuin mitä Fortum-lainaa on lyhennetty. Samaan aikaan asiakkailta perittävät sähkön siirtomaksut ovat valtakunnallisesti korkealla tasolla.
Savon Voima -konsernin toimitusjohtaja Juha Räsänen kiistää, että Joensuun kaukolämpöä pyöritettäisiin sähköverkkoyhtiön avustuksilla.
”Kaikenlaisia yhteenlaskuja ja vähennyslaskuja voi tietysti tehdä. Mutta Savon Voima Verkon konserniavustus maksetaan siksi, että konserni rahoittaa sähköverkon investoinnit. Ne ovat korkealla tasolla sähkömarkkinalain vaatimusten täyttämiseksi vielä vähintään seuraavat kymmenen vuotta”, Räsänen sanoo.
Savon Voima Verkko on nostanut verkkopalvelumaksuja kahdesti viime vuosina.
”Korotukset ovat kuitenkin olleet tosi maltillisia, kun otetaan huomioon inflaatio ja rakentamisen kustannukset, jotka ovat nousseet merkittävästi”, Räsänen sanoo.
Savon Voima investoi merkittävästi erilaisiin säävarmoihin kaapeliratkaisuihin. Syrjäseudulla ne ovat kalliita, sillä jokaista asiakasta kohden joudutaan vetämään keskimäärin 230 metriä kaapelia.
”Isoissa kaupungeissa vastaava luku voi olla kymmenen metriä.”
Kohtuullinen tuotto
Juha Räsänen painottaa, että Savon Voima Verkko on velvoitettu seuraamaan hinnoittelussaan Energiaviraston valvontamallia, joka peräänkuuluttaa kohtuullista tuottoa. Pääomaintensiiviselle alalle suunniteltu malli painottaa keskimääräistä pääomakustannusta. Erinomainen liikevoittoprosentti ei siis kerro koko totuutta.
Energiaviraston mallin perusteella Savon Voima Verkon hinnoittelu on ollut viime vuodet alijäämäinen.
”Malli olisi mahdollistanut meille suuremmat korotukset, mutta niitä emme ole halunneet tehdä”, Juha Räsänen sanoo.
Energiaviraston laskentamallissa konserniavustukset on eliminoitu pois yhtälöstä. Yhtiöiden harjoittamat sisäiset ristisubventiot eivät ole sallittuja.
Juha Räsäsen mukaan Joensuun kaukolämmön suunniteltua huonompi tulos on seurausta yleisestä kehityksestä, jossa biopolttoaineiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2021 lähtien.
”Kannattavuushaasteita on ollut kaikilla kaukolämpötoimijoilla.”
Polttoainekustannukset olisi voitu viedä asiakashintoihin, mutta sille tiellä Savon Voimassa ei ole haluttu lähteä. Sen sijaan yhtiö odottaa nyt parempia aikoja.
”Haluamme pitää kaukolämmön ensisijaisena lämmitysvaihtoehtona asiakkaillemme myös jatkossa”, Räsänen sanoo.
Hän sanoo havainneensa polttoainemarkkinoilla jo vakaantumisen merkkejä.
”Siltä osin toivomme pääsevämme pian suunnittelun mukaiseen toimintaan.”
Mutta maksoiko Savon Voima aikoinaan liikaa Joensuun kaukolämmöstä?
”Joensuusta maksettiin kaupantekohetkellä markkinahinta”, Räsänen vastaa.
