Aleksi Kuuva kehittää tekniikkaa sydämiä varten. Hän toimii pääinsinöörinä pienessä, helsinkiläisessä startupissa nimeltä EpiHeart. Yritys tutkii ja luo sydänkirurgeille tekniikkaa, jolla kirurgit voivat pienentää potilaan sydämen vaajatoiminnan riskiä.
– Työssä motivoi se, että voimme parantaa ihmisten elämänlaatua. Edistämme yhteistä hyvää, Kuuva sanoo.
Sydäninfarktissa eli sydänkohtauksessa hapensaanti sydänkudokseen estyy ja lihaskudos alkaa arpeutua. Tämän seurauksena sydän ei pumppaa verta enää normaaliin tapaan. Kuuva kertoo, että ohitusleikkaus tai pallolaajennus korjaavat sydäninfarktin juurisyyn eli tukoksen, joka on yleensä sepelvaltimossa. Nykyinen hoito ei kuitenkaan hoida jo mahdollisesti aiheutunutta sydämen arpeumaa ja vajaatoimintaa.
– Arpeumat eivät välttämättä parane spontaanisti. Laitteillamme hoito voidaan tehdä lisähoitona sydänleikkauksen yhteydessä.
Kuuvan mukaan EpiHeartin tuotteet ovat suhteellisen helppokäyttöisiä. Käytännössä leikkauksen alussa kirurgi ottaa potilaan terveestä sydänkudoksesta palasen, jonka leikkaussalin hoitaja käsittelee leikkauksen aikana EpiHeartin tuotteilla. Hoitaja jauhaa sydänkudoksen palasen pikkuruisiksi palasiksi ja puhdistaa ne. Lopulta kirurgi asettelee käsitellyn kudoksen potilaan sydämen ulkopinnalle, arpeutuman päälle käyttäen apuna sidekudosmatriisia.
– Tutkimustulosten mukaan ihmisen omat, terveet solut voivat edesauttaa arpeutuneen kudoksen paranemista.
Koneteekkarin polku leikkaussaliin
Kuuva valmistui vuonna 2021 Aalto-yliopistosta. Hän opiskeli konetekniikkaa, automaatiota ja robotiikkaa.
– Enpä koneteekkarina arvannut, että päätyisin kirjoittamaan artikkelia Frontiers in Cardiovascular Medicine -lehteen!
Kuuva viittaa huhtikuussa julkaistuun case-artikkeliin, joka kertoo Saksassa tehdystä leikkauksesta. Siinä potilas sai ensimmäistä kertaa hoitoa EpiHeartin tuotteilla. Leikkaus tapahtui onnistuneesti elokuussa 2022.
Kuuva päätyi EpiHeartiin osin sattuman kautta. Opiskelijana hän osallistui Aalto Design Factoryn tuotekehityskurssille ja päätyi juttusille EpiHeartin tulevan toimitusjohtajan Kai Kronströmin kanssa. Kuuva kertoi kurssin loppugaalassa vedenalaista kommunikaatiota käsittelevästä tuotekehitysprojektistaan ja vaihtoi yhteystiedot Kronströmin kanssa. Kronström sanoi ottavansa yhteyttä, mikäli hänellä olisi tekemistä hyvälle insinöörille. Puolen vuoden kuluttua yhteydenotto tuli.
Ensin Kuuva teki EpiHeartille diplomityön, jonka jälkeen hänestä tuli EpiHeartin ensimmäinen vakituinen työntekijä. Aluksi hän keskittyi laitteiden suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen. Siihen liittyen hän piti tiiviisti yhteyttä sairaaloihin. Hän kävi hoitajien kanssa läpi, miten asiat sairaalassa hoidetaan.
– Haasteena oli korona. En aluksi päässyt käymään sairaaloissa ja minun piti luoda tuotteita ympäristöön, joka ei ole minulle tuttu. Perinpohjainen hoitajien haastattelu auttoi käsittämään ympäristön erityispiirteet.
Nykyään Kuuvan työt liittyvät myös markkinointiin, sijoittajasuhteisiin ja rahoitukseen. EpiHeart on käynnistämässä aiempaa suurempia kliinisiä tutkimuksia, jotta yritys saa lisää näyttöä hoitonsa toimivuudesta. Yrityksen yhteistyökumppaneita Suomessa ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala.
Maajussi, mutta etänä
Tammikuussa Kuuva otti nimiinsä perheensä maatilan Juvalla, Etelä-Savossa. Lypsykarjatila on ollut Kuuvan suvulla vuodesta 1635.
– Tietyssä määrin myös perinne velvoitti, hän sanoo.
Kuuva kuvailee olevansa etätilallinen. Maatilalla asuvat hänen vanhempansa. He tekevät paljon tilan töitä, koska Kuuva pystyy osallistumaan tilan töihin Helsingistä rajallisesti. Vuoteen 2017 asti tilalla oli lypsykarjaa, mutta nykytoiminta keskittyy viljelyyn ja metsänhoitoon.
– On haastavaa olla etätilallinen, mutta pienessä firmassa työskentelyn etu on joustavuus. Voin tarvittaessa pitää pidemmän viikonlopun tai tehdä etätöitä Savosta.
Tärkeintä on Kuuvan mukaan kotijoukot, heidän panostuksensa maatilaan ja heidän neuvonsa tuoreelle tilalliselle. Vanhemmat ovat korvaamaton apu Kuuvalle.
– Aion panostaa maatilaan. Mielestäni on arvokasta olla osana sukupolvien ketjua.
”Suomessa mentoroidaan liian vähän”
Mentori Arto Timperi kuvailee aktori Aleksi Kuuvaa monipuoliseksi kaveriksi ja hengästyttävän kiireiseksi.
– Kehotin häntä hengittämään ja relaamaan välillä, Timperi sanoo.
Hän toimi Kuuvan mentorina TEKin mentorointiohjelmassa puoli vuotta. Vaikka ohjelma päättyi huhtikuussa, kaksikko aikoo pitää yhteyttä jatkossakin.
Kun Kuuva valmistui keväällä 2021, hän kaipasi työelämän konkaria keskustelukaveriksi. Kuuva halusi pohtia suuntaviivoja; mitä asioita hän haluaisi tehdä elämässään.
– Arto oli ihan loistava mentori. Hänellä on paljon kokemusta yrittäjyydestä, Kuuva sanoo.
Arto Timperi jäi eläkkeelle kesällä 2022. Automaatiotekniikkaa opiskellut Timperi työskenteli urallaan sekä pienissä että isoissa yrityksissä, muun muassa myynti-, suunnittelu- ja osastonjohtajana. Hän on ollut perustamassa useampaakin yritystä.
Myös mentoroinnista hänellä on pitkä kokemus, niin TEKin mentorointiohjelmasta kuin Tampereen Teknillisen Seuran vastaavasta.
– On kaikin puolin mielenkiintoista tavata uusi ihminen ja käydä luottamuksellisia keskusteluja. Tässä on eri lähtökohta, kun käydessä kaljalla työporukan kanssa. On ollut hienoa löytää yhdessä mentoroitavan kanssa ratkaisu hänen pulmaansa. Tulee hyvä mieli, kun voi auttaa, hän sanoo.
Timperi oli mentorina ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten ja pitää edelleen yhteyttä aktoreidensa kanssa. Aktoreista on tullut ystäviä.
Timperi näkee, että mentorointi on erinomainen keino välittää hiljaista tietoa, kokemusta ja osaamista eteenpäin. Hän kokee, että hyötyynsä nähden mentorointia käytetään Suomessa liian vähän.
– Ja tässähän myös mentori oppii. Pysyn ajan hermolla ja saan käydä kiinnostavia keskusteluja.
Haku lokakuussa alkavaan TEKin mentorointiohjelmaan on päättynyt. Seuraava ohjelma alkaa syksyllä 2024.
