”En tiedä yhtään diplomi-insinööriä, joka on romani”

Ihmisen ihonväri, nimi tai kielitaito voivat olla esteenä työn saamiselle Suomessa. Tätä ongelmaa ratkomaan Suomen hallitus on käynnistänyt työelämän monimuotoisuusohjelman, joka kestää maaliskuuhun 2023 asti.

Tekniikan akateemisten työelämäasiantuntija Sirkku Pohja pitää tervetulleena, että monimuotoisuuden edistämistä pidetään aktiivisesti esillä. Pohjan mukaan tämä työ vie yhteiskuntaa eteenpäin. Se edellyttää, että on tahtoa toimia.

– Kyse on sekä arvoista että organisaation saamasta hyödystä. Haluammeko, että kaikki ovat tervetulleita suomalaiseen työelämään. Toisaalta tutkimuksista tiedetään, että monimuotoisessa työyhteisössä, eli porukassa, jossa on erilaisia ihmisiä, tuotetaan parempaa tulosta. Inklusiivisuus eli mukaan ottaminen on varmasti tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempi vetovoimatekijä. 

Pohja korostaa, että meidän on kannettava vastuuta Suomeen muuttavista tai muutoin erilaisesta kulttuurista tulevista ihmisistä. Työelämässä on oltava valmiita tähän. 

– Tarvitsemme työvoimaa muualta. Mutta myös tänne tulevat ihmiset tarvitsevat paljon. Työpaikoilla on tehtävä sisäistä valmennusta, jotta osataan ottaa vastaan erilaisuutta. On käytävä läpi prosesseja ja myös meidän omia asenteitamme.

Työyhteisö ei muutu itsestään monimuotoiseksi. Työpaikalla on nähtävä, että monimuotoisuudessa on opeteltavaa ja on paljon asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota. 

Henkilöstöasiantuntijoista joka kymmenes on ilmoittanut havainneensa omassa organisaatiossaan syrjintää rekrytoinnissa. Syrjintä liittyi useimmiten etniseen tai ulkomaalaiseen taustaan tai sukupuoleen. Tämä selviää Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometristä (2020). 

– Tarvitaan johdon sitoutuminen. Sieltä käsin on tehtävä päätös, että organisaatiossa pohditaan käytännöt, niin kahvihuoneiden keskustelukieli kuin intrasta löytyvät tekstit tarkkaan läpi. Mitä muutoksia vaaditaan, että otamme organisaationa koodarin Bangladeshista tai data-asiantuntijan Venäjältä avosylin vastaan?

Pohja korostaa, että työelämässä monimuotoisuus on ymmärrettävä laajasti. Kaikki vähemmistöt tulee nähdä ja heidän tarpeensa huomioida. Työelämän tulee olla avoin meille kaikille.

Yksikään ihmisryhmä ei kuulu vain avustaviin tehtäviin tai tietylle alalle. Äidinkielen, ihonvärin tai oman kulttuurin mukaisen pukeutumisen ei pidä estää ketään päätymästä asiantuntijatehtäviin. 

– En tiedä yhtäkään diplomi-insinööriä, joka on romani. Se on ällistyttävää. En halua, että tilanne on 15 vuoden päästä tällainen. Koronavuonna työelämässä on tehty digiloikkaa. Nyt tarvitaan asenneloikka. Työpaikoilla pitää päästä puhumaan näistä asioista.

Kaikki työ monimuotoisuuden eteen pitäisi nähdä prosessina, korostaa Pohja. Työn edistämiseen erinomainen väline on työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelma, joka vaaditaan jokaiselta yli 30 henkeä työllistyvältä organisaatiolta. Pohja haluaa, että suunnitelma tehtäisiin jokaisella työpaikalla. 

– Kun selvitetään, suunnitellaan, arvioidaan ja mitataan, tavataan myös edistää asioita määrätietoisemmin. Suunnitelmallinen yhdenvertaisuuden edistäminen kehittää positiivista työkulttuuria ja kestävämpää työelämää. Yhdenvertaisuuden arviointi ja toteutumisen raportointi auttaa kehittämään yrityksen prosesseja aina rekrytoinnista, työn tekemiseen ja johtamiseen. Sen voisi siis nähdä myös työkulttuurin kehittämisen työkaluna.

Pohjan toivoo, että tulevaisuudessa yhdenvertaisuussuunnittelu tapahtuisi digitaalisella alustalla ja dokumentit olisivat julkisia. Samalla voitaisiin tehdä yhdenvertaisuuteen liittyvästä koulutuksesta näkyvämpää ja tehdä siitä kiinteämmän osan työyhteisön arkea.

Pohjan ehdotuksessa yhdistettäisiin kaksi merkittävää voimaa, vahva insinöörityön osaaminen ja halu edistää monimuotoisuutta työelämässä.

– Tämä olisi hieno askel eteenpäin. Toivon että organisaatioissa ymmärretään, miten paljon monimuotoisuus voi lisätä työpaikan arvoa mahdollisten työntekijöiden silmissä. Mitä avoimemmin omista tavoitteista ja toimista kerrotaan, sen parempi.