Perhe rannalla.
Koti Espoosta. – Suomeen tullessa meillä ei ollut mitään, joten piti ostaa kaikki vaatteista alkaen. Olimme jälleen onnekkaita: eräs perhe oli muuttamassa Suomesta ja myi kaikki huonekalunsa Tori.fi:ssä, saimme vielä alennustakin, Sergii Kononenko kertoo.

Suunta kohti pohjoista

|
Uutinen
Kuuntele

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Valentyna ja Sergii Kononenkon etuajassa Suomeen töihin ja työnhakuun.

Projektipäällikkö Sergii Kononenko sai työnantajaltaan, ­tuuliturbiinikonserni Nordexilta kesällä 2021 tarjouksen siirtyä Ukrainasta Suomeen.

– Sovimme aloittavani huhtikuussa 2022.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Sergii oli työmatkalla Puolassa. Äitiys­lomalla ollut puoliso Valentyna nappasi asia­kirjat ja puolitoistavuotiaan tyttären, ja riensi Kiovasta Puolaan.

– Tuleva pomoni oli meitä Helsingissä vastassa, hän auttoi tosi paljon. Työnantaja järjesti hotellimajoituksen maaliskuuksi ja neuvoi, mitä mikin viranomainen tarvitsee. Parin päivän ­kuluttua minulla oli Kela-kortti ja veronumero.

Hoitajapula on tiedossa ja työpaikkoja mainostetaan ulkomaalaisille kaikkialla, mutten muista nähneeni mitään kampanjaa diplomi-insinööreille.
- Sergii Kononenko

Useimmat asiakirjat Sergii oli hoitanut heti sopimuksen tehtyään, ja oleskeluluvat oli saatu huhtikuusta eteenpäin.

– Pankkitunnukset ovat keskeisiä. Ne tarvitaan kaikkiin verkkopalveluihin kirjautumiseen, ja pankkitiliä tarvitaan myös asunnon vuokraamiseen. Tiliä on kuitenkin hankala avata ennen voimassaolevaa oleskelulupaa. Onneksi pankkini järjesti asian.

Roottorit pyörimään

Kononenkot valmistuivat teknisten tieteiden maistereiksi Donetskin kansallisesta teknillisestä yliopistosta, Valentyna vuonna 2009 pää­aineena ympäristönsuojelu, Sergii sähkömekaniikasta 2011.

Sergii on työskennellyt energiakonserni DTEK:in palvelupäällikkönä, Bayer Crop ­Sciencen projekti-insinöörinä, ja huhtikuusta 2019 projektipäällikkönä Nordex-konsernissa. Nordexin pääkonttori on Saksassa ja henkilöstöä ympäri maailmaa yli 9 000. Liikevaihto oli viime vuonna 5,7 miljardia euroa.

– Nyt alueeni on Norja, Ruotsi ja Suomi. ­Vastaan tuulipuistojen rakennusprojekteista ja olen asiakkaiden yhteyshenkilö sopimusten toimeenpanossa, joka yleensä sisältää turbiinien toimituksen, asennuksen ja käyttöönoton. Tällä hetkellä on pari projektia lähellä Kalajokea ja Närpiössä.

Hän kuuluu noin 30 hengen projektipäällikkötiimiin ja tekee yhteistyötä huollon, laadun, tuotannon ja logistiikan kanssa.

Tulosten näkeminen innostaa.

– Ensin pellolla ei ole mitään. Puolen vuoden, vuoden kuluttua siellä on valmis tuulipuisto, joka tuottaa energiaa.

Suomalaiset eivät souda ja huopaa

– Pidän suomalaisesta tavasta hoitaa asiat viidessä minuutissa, Sergii kertoo.

– Kun esimerkiksi pyysin vahvistusta muutamaan virkkeeseen, OK tuli tuota pikaa. Suomalaiset ovat suoraviivaisia, he eivät souda ja huopaa, eivätkä teetä ylimääräistä työtä. Se on hyvä asia bisneksessä – keskityt asian edistämiseen.

Tosin heinäkuu oli eksoottinen kokemus.

– On vaikea vetää projekteja, kun ei voi olettaa kenenkään olevan töissä. Ainakaan mikään ei kulje nopeasti.

– Suomessa ihmiset todella huolehtivat työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Ukrainassa on normaalia saada tehtäviä, joiden deadline oli eilen. Suomalaiset ovat rennompia: jos tarvitset lepoa, jokainen kunnioittaa sitä eikä kukaan käske. Ja jos urakoit ylimääräistä, olet oikeutettu vastaavaan vapaaseen.

Ammattijärjestöjen merkitys Ukrainassa on vähäisempi.

– Täällä on hyvin erilaista: ammattijärjestöt vaikuttavat työoloihin ja yrityksiin myönteisellä tavalla, ja ymmärtääkseni valtio tukee työntekijöiden oikeuksia, mikä on hienoa. Samoin lakisääteinen työterveyshuolto.

Suomessa Sergii on nähnyt myös lakkoja.

– Ne olivat minulle jotain uutta, olin melkein huolestunut.

Suomen valtteja pitäisi liputtaa

Jos Suomeen halutaan kansainvälisiä osaajia, se kannattaa kertoa.

– Hoitajapula on tiedossa ja työpaikkoja mainostetaan ulkomaalaisille kaikkialla, mutten muista nähneeni mitään kampanjaa diplomi-insinööreille. Voisi tuoda selkeästi esille, että he ovat erittäin tervetulleita ja kertoa, millaisia tehtäviä tarjotaan, kuinka paljon ja missä – mitä voi odottaa, Sergii vinkkaa.

Suomen lukuisia valtteja kannattaisi liputtaa.

– Paperitkin on helppo hoitaa netissä, seuraat vain selkeästi kirjoitettuja ohjeita Maahanmuutto­viraston, Poliisin ja Kelan nettisivuilla. Englannilla pärjää pienissäkin kaupungeissa. Kannattaa silti ottaa huomioon, että sujuvan suomen oppiminen on tärkeää ja vie aikaa.

Muuttoa harkitsevia Sergii neuvoisi tutkimaan maan plussat ja miinukset omalta kannaltaan, jottei todellisuus osoittaudu muuksi kuin mitä odotti.

– Perehdy työmarkkinaan, päivähoitoon, ­koulujärjestelmään, asuinalueisiin – Suomi ­saattaa sopia sinulle tai sitten ei. Tiedosta, mikä on ­sinun go for -juttusi.

Kononenkojen tulevaisuus on avoin.

– Etsimme vakautta, ja olisimme hyvin onnellisia voidessamme asettua tänne; ainakin pysymme pitkään. Katsotaan sitten, kaikki voi muuttua. Nyt tärkeintä on Valentynan työnsaanti. Se, että molemmilla on työpaikka, ei ole meille vain rahakysymys, vaan osa hyvää elämää.

image with text

Suomi haltuun

Valentyna Kononenko ilmoittautui TE-toimistoon ja suoritti korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen. Vuoden kestäneeseen ohjelmaan sisältyi suomen kieli ja viestintä, työelämä- ja yhteiskuntataidot, kolmiviikkoinen kieliharjoittelu sekä kuuden viikon työharjoittelu.

– Olen kiitollinen Suomelle tästä mahdollisuudesta. Kielen lisäksi sain opiskella suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää, kuten työsopimuksia ja verotusta.

Hän on rakentanut uransa ympäristönsuojelun esimies- ja asiantuntijatehtävissä kemian-, kaivos- ja teräsyrityksissä sekä aluehallinnossa. Viimeksi Coca Colan ympäristövalvojana hän laski hiilijalanjälkeä, johti ympäristövastuuraportoinnin projekteja ja kehitti kansainvälisten standardien mukaista ympäristönsuojeluohjeistoa. Keväällä oli etsittävä työharjoittelupaikka Suomessa.

– Lähetin lukuisia sähköposteja. Tuli hylkyjä, joskus hakemuksiin ei vastattu. Sitten keksin pyytää LinkedInissä neuvoa ja sain valtavasti vinkkejä – ja työharjoittelupaikan.

One Click LCA kehittää ohjelmistoja pääosin rakennusalan hiilijalanjäljen elinkaariarviointiin ja ympäristöselosteisiin. Datatiimissä Valentyna harjoitteli laskemaan materiaalien elinkaariarvioita ja tekemään ympäristöselosteita.

– Kaikki kollegat auttoivat, tunsin olevani osa tiimiä.

Suomalainen työkulttuuri on hänestä johtamistavoiltaan erilainen, avoin ja osallistava.

– Yrityksillä on selkeät tavoitteet, jotka jokainen työntekijä ymmärtää ja tietää, mitä tehdä niiden saavuttamiseksi.

Harkitsetko ulko­maille töihin lähtöä?

Olemme tukenasi työurasi kansain­välistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-­oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.

Avainsanat: