Konetekniikkaa opiskellut Joel Kronqvist halusi töihin joko muihin Pohjoismaihin tai Keski-Eurooppaan. Kun hän valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2018, hän työskenteli ensin ruotsalaisen NIBEn Suomen toimipisteessä. Siellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta siirtyä yhtiön sisällä maasta toiseen, joten Kronqvist listasi muita kiinnostavia energia- ja lämpöpumppualan yrityksiä, ja seurasi niitä LinkedInissä.
Danfossin sivuilla haettiin teknistä tuotepäällikköä Tanskaan. Rekryprosessi sujui kuukaudessa ja Kronqvist muutti Aarhusiin maaliskuussa 2021.
Tanskalainen Danfoss tuottaa energiatehokkaita teknologioita lämmitykseen, jäähdytykseen, teollisuusautomaatioon ja sähköisiin voimansiirtojärjestelmiin. Niitä käytetään rakennuksissa, teollisuudessa, autoissa sekä merenkulku- ja energia-aloilla.
Konsernin liikevaihto oli toissa vuonna noin 9,7 miljardia euroa, ja työntekijöitä on lähes 42 000 ympäri maailman.
Kronqvist eteni parissa vuodessa portfoliopäälliköksi.
– Kaupallisempi rooli sopikin osaamiseeni ja kiinnostukseeni huomattavasti paremmin.
Tammikuussa 2025 Kronqvist ylennettiin esikasattuihin lämmitysjärjestelmiin keskittyvän globaalin tuotelinjan vetäjäksi. Rooli sisälsi liiketoiminnan kehittämistä, tuoteportfolion hallintaa, go-to-market -strategiaa, hinnoittelua ja tiimin johtamista.
Tuotelinjan liiketoiminnasta 80 prosenttia tulee Saksasta ja Itävallasta. Keski-Euroopassa suositaan huoneistokohtaisia kaukolämpökeskuksia: joka asunnossa on oma pieni keskus veden ja asunnon lämmitystä varten.
– Se on vähän luksusta. Keskieurooppalaiset pelkäävät legionellaa, ja bakteeririski on pieni, kun käyttövettä ei tarvitse kierrättää kellarista asti, Kronqvist kertoo. Bakteeri voi lisääntyä vesijärjestelmissä ja aiheuttaa keuhkokuumetta.
Myös työmarkkinatilanne vauhdittaa esikasattujen lämmitysjärjestelmien kysyntää.
– Saksassa on huutava pula osaavista LVI-asentajista. Jos järjestelmiä kootaan rakennustyömaalla, on suuri riski virheille ja hukkakomponenteille. Ja kun huomioi asentajien tuntipalkat, tunninkin säästö sadan asunnon kokonaisuudessa tuntuu.
Työkulttuuri on suoraviivaista
Kronqvistin tiimiin kuului kaksi tanskalaista Silkeborgissa ja yksi itävaltalainen Wienissä. Lähimpiä kontakteja olivat myös Silkeborgin tehdas, tuotekehitys, liiketoimintayksikön johto, oma esihenkilö, Saksan ja Itävallan myyntiosastot sekä uusia markkinoita avatessa sikäläinen myynti. Yhteistyötä tukivat globaali logistiikka, tuotannon suunnittelu sekä piirroksia ja varianttimuutoksia tekevä insinööriosasto.
– Tanskalainen työkulttuuri on suorapuheista ja suoraviivaista toimintaa. Tanskalaiset ovat kovia neuvottelijoita ja erittäin kansainvälisiä.
Hierarkia on matala ja mikromanageeraus harvinaista.
– On varsin vapaat kädet tehdä sitä, mikä omasta mielestä voisi tuoda lisäarvoa ja kasvattaa liiketoimintaa. Kannattaa ennemmin toimia, eikä odottaa mandaattia. Osoittamalla kiinnostusta pääsee mukaan mielenkiintoisiin projekteihin.
Toisaalta organisaatiomuutoksissa ihmisiä on myös irtisanottu.
– Täällä potkut eivät ole mikään stigma. Usein kuulee, että jollain on viimeiset työpäivät menossa, annatko lahjarahaa. Pihalle potkittuja arvostetaan. Monet siirtyvät keskisuuriin yrityksiin ja saavat hyvän palkan ja korkeamman aseman.
TEK-lehden taittovaiheessa Kronqvistin divisioonassa tuli iso organisaatiomuutos, hänen työtehtävänsä loppui ja työsopimus purettiin. Samaan aikaan hän sai headhunterilta kyselyn uudesta työstä Georg Fischerillä, sai yhtiöltä työtarjouksen ja muuttaa perheineen Hampuriin huhtikuun alkuun mennessä.
Tuhat euroa pyynnön päälle
– Kun hain Danfossille, en ollut tehnyt riittävästi tutkimusta Tanskan palkkatasosta. Panin hakemukseen palkkapyynnön, joka olisi ollut Suomessa aika hyvä. Sopimusta tehdessä esimieheni sanoi, ettei pysty noin pientä palkkaa maksamaan. Piti laittaa tonni lisää, euroissa.
Vuosittaiseen palkankorotukseen vaikuttavat inflaatio ja työntekijän arviointi.
– Työnkuvani muuttuessa sain 15 prosentin palkankorotuksen. Ainoa tapa saada kunnon korotus on vaihtaa tehtäviä: ylempänä palkkaus muuttuu bonuspainotteiseksi, ja bonus voi olla jopa puolet palkasta.
Työpaikalle tanskalaiset tulevat aamukahdeksan pintaan ja lähtevät viimeistään neljältä, perjantaisin kolmelta. Illalla, kun lapset on laitettu nukkumaan, saatetaan kyllä selailla sähköposteja.
Vuosiloma Tanskassa on viisi viikkoa, mutta Danfossilla saa kuusi, kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta. Yritys tarjoaa myös kattavan terveysvakuutuksen. Jouluisin henkilöstöä hemmotellaan tanskalaisilla brändeillä. Yleensä paketissa on jotain kotiin liittyvää, kuten design- ja lifestylebrändi Georg Jensenin hedelmäkulho, tarjotin, pyyhesetti tai lakanoita, jotka sopivat tanskalaiseen "hyggeen" eli lokoisaan kotoiluun läheisten kanssa.
– Sen huomaa, että Tanskassa on vanhaa rahaa ja vaurautta. Mutta paljoa rahaakin tärkeämpää on voida antaa aikaa perheelle.
Selvästi parempaa palkkaa
Tanskassa on suuri tarve diplomi-insinööreille, ja kokeneempien työttömyys on lähes nolla. Korkean kysynnän aloja ovat rakentaminen, ICT ja robotiikka, lääketeollisuus, uusiutuva energia sekä logistiikka. Hyödyllisiä tietolähteitä ovat workindenmark.dk, lifeindenmark.borger.dk ja international.aarhus.dk.
– Kakkoskaupungeista voi löytyä jopa parempia työpaikkoja, koska monet nuoret tanskalaiset pyrkivät Kööpenhaminaan, Joel Kronqvist vinkkaa.
Tanskan teknologia-alan ammattijärjestön IDAn lähtöpalkkasuositus vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille on 48 400 Tanskan kruunua eli 6 480 euroa kuussa. Viiden vuoden työkokemuksella keskipalkka yksityissektorilla on 56 000 Tanskan kruunua eli 7 500 euroa.
Valtio tarjoaa oleskeluluvan saaneille täysi-ikäisille puolentoista vuoden tanskan kielikurssin. Kronqvist urakoi sen heti alkuun: kolme tuntia kahdesti viikossa plus kotitehtävät. Tanskan osaaminen helpottaa pääsyä piireihin.
IDAn uraneuvojien mukaan näkyvyys ja suhteiden rakentaminen ovat töissä vähintään yhtä tärkeitä kuin tuloksenteko. Ulkomaalaisen kannattaa liittyä esimerkiksi urheiluseuraan. Jääkiekkoileva Kronqvist teki näin.
– Kävi tuuri, Aarhusissa on aktiivinen joukkue ja jäähalli kymmenen minuutin päässä. Mukana on tanskalaisia, suomalaisia, itäeurooppalaisia, jenkkejä. Sitä kautta on tullut hyviä kavereita paikallisistakin.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-valmennukseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Valmennuksesta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.