Keski-ikäisenä toiveammattiin Münchenissä

Ottaa aikansa ennen kuin tietää, mitä isona haluaa tehdä. Juha Päätalo päätti keski-iässä opiskella vielä kerran uuteen ammattiin, ja aloitti yli 40-vuotiaana arkkitehtiopinnot Münchenissä.

Päätalo oli suorittanut tätä ennen jo kaksi tutkintoa, hän oli teologi ja toimittaja. Arkkitehdiksi valmistuminen oli hänestä silti kaiken vaivan väärti.

–  Kyllä tämä tuntuu toiveammatilta, hän sanoo.

Päätös oli rankka, mutta sitä ei ole tarvinnut katua.

Päätös myöhäisestä ammatinvaihdoksesta oli rankka, mutta sitä ei ole tarvinnut katua. Se ei liioin pelottanut, sillä menestyminen toimittajan uralla oli jo vahvistanut uskoa omaan pärjäämiseen uusien haasteiden edessä.

Omasta talohankkeesta se lähti

Kipinän uuteen uraansa Päätalo sai oman talonsa suunnittelusta perheen tontille Näsijärven rantaan Tampereen Aitolahdella. 

– Se antoi hyviä hetkiä ja mukavaa etäisyyttä toimittajan työhön — ja ehkä myös vähensi asuinpaikassani Saksassa kokemaani koti-ikävää.

Koska Päätalo oli Saksassa kiinnostunut ja innostunut energiaa säästävistä passiivitaloista, hän halusi hyödyntää niiden rakennustekniikkaa myös omassa hankkeessaan. Passiivitalojen rakentamista koskeviin kysymyksiinsä hän ei kuitenkaan saanut Suomesta tyydyttäviä vastauksia. Asia oli vielä silloin Suomessa varsin uusi.

Ensimmäisen askeleen kohti arkkitehdin ammattiaan Päätalo ottikin suorittamalla toimittajan työnsä ohessa energianeuvojan tutkinnon Darmstadtissa vuonna 2009. Sitä seurasivat sitten täyspäiväiset kuuden vuoden opinnot Hochschule Münchenissä, jossa hän suoritti Master-tutkinnon arkkitehtuurissa. 

Töitä on, mutta alkupalkka kehno

Arkkitehtien työtilanne on Saksassa hyvä varsinkin kasvukeskuksissa vallitsevan rakennusbuumin ansiosta. Tutkinnon arvostuksessa olisi Päätalon mielestä kuitenkin reilusti parantamisen varaa.

– Oli vähän sokki, kun sain ensimmäisen kuukausipalkkani. Sillä vähällä, mitä bruttopalkasta jäi käteen, ei maksella isoja lainoja tai elellä kovinkaan leveästi, hän kertoo. 

Päätalon mukaan hänen saamansa alkupalkka vastaa kuitenkin saksalaisten arkkitehtien yleistä ansiotasoa. Arkkitehtien palkat ovat Saksassa todella alhaiset, esimerkiksi rakennusinsinöörit menevät palkoissa arkkitehtien ohi. 

– Vuodenvaihteessa palkkani onneksi nousi hiukan.

Kestävää kehitystä 

Päätalo arvelee, että hänelle riittäisi jatkossa Saksassa töitä myös rakennusalan energiaspesialistina.

– Energianeuvojana voisin pärjätä taloudellisesti jopa paremmin kuin arkkitehtina. Haluan silti olla mieluiten arkkitehti, joka hallitsee rakentamisessa myös energiansäästön.

Päätalon työnantaja, müncheniläisen arkkitehtitoimisto N-V-O:n johto on hyväksynyt sen, että Päätalo tekee päätoimensa ohella energialaskelmia omaan piikkiinsä niin työnantajalleen kuin ulkopuolisillekin firmoille. 

– Täällä eteläisessä Saksassa, samoin kuin Itävallassa ja Sveitsissä, ollaan edelläkävijöitä kestävässä kehityksessä, energiatehokkuudessa ja puurakentamisessa. Suomessa normit ovat ehkä tiukemmat, mutta täällä eetos ja pyrkimys on suurempi.

Etelä-Saksassa ollaan edelläkävijöitä kestävässä kehityksessä.

Päätalon ideaalit arkkitehtina eivät rajoitu vain tekniikkaan, vaan hän on myös esteetikko. 

– Arkkitehtuuri on rakentamisen sielu. Tärkeintä rakentamisessa onkin, että asukkailla on kaunis koti ja miellyttävä asuinympäristö, hän painottaa.

Tällä hetkellä Saksassa arkkitehtuurin ja rakentamisen haasteena on vastata myös Saksan kasvukeskuksissa tapahtuneeseen asuntojen hintojen nousuun riittävällä ja kohtuuhintaisella uudisrakentamisella.

– Arkkitehtien pitäisi kyetä suunnittelemaan myös hinnaltaan järkeviä asuntoja, joissa laadusta ei ole tingitty.

Kotona kahdessa maassa

Päätalolla on vierähtänyt pitkä aika, jo neljännesvuosisata Saksassa, josta on tullut hänen toinen kotimaansa. Hän on oppinut olemaan kotonaan kahdessa maassa ja hallitsemaan saksan kieltä kuin äidinkieltä. Ruotsin ja englannin lisäksi hän puhuu myös vaimonsa äidinkieltä espanjaa.

Toimittajana työskennellessään Päätalo joutui ottamaan selvää uusista asioista ja rakentamaan kontaktiverkostoja. Vaikka hän asuu ja työskentelee Saksassa, niin verkostossa on saksalaisten ohella suomalaisia kontakteja.

Rakennusalan suomalaiset kumppanit ovat iloinneet, kun kuulevat alalta Saksan kuulumisia suoraan Päätalolta. 

– Näen tehtäväkseni myös tietotaidon tulkkaamisen kulttuurista toiseen, Saksasta Suomeen ja päinvastoin, hän kertoo.

Mikään ei näytä olevan Päätalolle liian myöhäistä, vaan kaikki on vielä mahdollista. Suunnitelmissa on muun muassa oman arkkitehtitoimiston perustaminen – ja tietysti oman talon rakentaminen valmiiksi.