Saako toimitusjohtaja synnyttää?

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Milloin on tarpeeksi epäkriittinen ja epäkiinnostava hetki jäädä perhevapaalle, tai sen puoleen, millekään muullekaan vapaalle? Onko olemassa niin tärkeää tehtävää tai hetkeä työelämässä, että riskiä katkokseen tehtävän hoitamisessa ei voida ottaa?

Ison muutoksen kynnyksellä oleva kasvuyritys etsi taannoin toimitusjohtajaa. Lupaavalla yrityksellä olisi edessään loisteliaat, mutta todella haastavat vuodet. Se hetki, kun yritys skaalautuisi – tai tuhoutuisi.

Rekrytointi sattui tulemaan puheeksi toisen yrityksen naisjohtajan kanssa, joka suhtautui tasa-arvon edistämiseen ja naisten oikeuksiin myönteisesti. “Mutta nuorta naista siihen tehtävään ei voi palkata”, hän sanoi vähän surullisesti. “Nyt ei ole aika eikä paikka, että toimitusjohtaja saisi lapsen ja jäisi puoleksi vuodeksi tai vuodeksi pois tehtävästä.”

Milloin on tarpeeksi epäkriittinen ja epäkiinnostava hetki jäädä perhevapaalle, tai sen puoleen, millekään muullekaan vapaalle?

Kommentti jäi kaivelemaan pitkäksi aikaa, koska sen esitti itsekin monista rekrytoinneista vastuussa ollut henkilö. Onko olemassa niin tärkeää tehtävää tai hetkeä työelämässä, että riskiä katkokseen tehtävän hoitamisessa ei voida ottaa? Milloin on tarpeeksi epäkriittinen ja epäkiinnostava hetki jäädä perhevapaalle, tai sen puoleen, millekään muullekaan vapaalle? Tunnumme ottavan annettuna imperatiivina, että työ voi sanella, milloin elämä saa tapahtua.

Voi myös kysyä, kuinka iso riski juuri raskaus oli oletetun nuoren naistoimitusjohtajan kohdalla. Jos tehtävään valittu onnellinen olisi ollut lapsesta haaveileva nainen (muunlaisiakin on!), juuri tämä kyseinen tehtävä olisi saattanut lykätä lapsentekohaaveet tulevaisuuteen. Lasta jo aktiivisesti suunnitteleva tai odottava nainen olisi hyvinkin saattanut myös olla lähtemättä prosessiin mukaan. Jos tietää haluavansa keskittyä perheeseen seuraavina vuosina, kasvuyrityksen johtaminen siinä sivussa on kiistatta haastavaa. Kolmas taas olisi tehnyt saman kuin Yahoon entinen toimitusjohtaja Marissa Mayer, ja ollut viikoissa synnyttämisen jälkeen taas töiden parissa.

Näitä eri skenaarioita emme voi kuin spekuloida, mutta sen tiedämme varmuudella, että sivuuttamalla naiskandidaatit olisi jo alkuvaiheessa menetetty iso joukko potentiaalisesti loistavia kandidaatteja. Voinemme yleistää, että perheenperustamisiässä toimitusjohtajatason tehtäviin kvalifioituvat ihmiset ovat usein poikkeuksellisen lahjakkaita. Näille ihmisille pitää antaa mahdollisuus tehdä itse ratkaisut omasta elämästään ja työn ja perheen yhteensovittamisesta.

Kohtaamani johtajan asenne ei valitettavasti myöskään ole ainutkertainen tai esiinny pelkästään toimitusjohtajatason rekrytoinneissa. TEKin tuoreessa Yhdenvertaisuus työelämässä -kyselyssä syrjintää perhetilanteen ja perhevapaiden takia on kokenut moni tekkiläinen.

Näennäisestä faktapohjaisuudesta huolimatta alun kommentissa oli varsin yksinkertainen vika. Nuoren naisen sivuuttaminen toimitusjohtajakandidaattina olisi ollut tekona laiton. Se on esimerkki ennakoivasta raskaussyrjinnästä. Oletus, että tietyn ikäinen ja sukupuolinen ihminen toimisi tietyllä tavalla, ja päätöksen perustaminen näihin olettamiin on yksiselitteisesti väärin.

Avainsanat: