Bioteknologi Anna Kaksosen työnantaja Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) on Australian laajin tutkimusorganisaatio.
– Täällä on paljon hyviä työmahdollisuuksia laboratorioteknikoista tutkijoihin ja johtaviin rooleihin. Uran alkuvaiheessa oleville annetaan paljon tukea, ja post doc -tutkijoille tehdään koulutus- ja kehityssuunnitelma. CSIRO on valtion omistama ja rahoituksen se saa valtiolta, yrityksiltä ja muilta yhteistyötahoilta.
Tutkimuslaitoksessa tehdään soveltavaa tutkimusta yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Henkilöstöä on 5 500 ympäri maata.
– Palkkataso on aika hyvä.
Kaksonen kuuluu Land and Water -bisnesyksikköön ja johtaa sen teollisen bioteknologian ryhmää. Se kehittää kaivos-, energia-, vesihuolto- ja jätteidenkäsittelyteollisuudelle työkaluja ja kestäviä prosesseja: miten mineraaleista ja jätevirroista otetaan resursseja talteen, ehkäistään ja minimoidaan saastumisriskejä, ja kunnostetaan saastuneita ympäristöjä.
– Yksi kiinnostuksen kohteistani on kiertotalous. Esimerkiksi kuinka metalleja voidaan ottaa mikrobien avulla talteen elektroniikkajätteistä ja kaivosteollisuuden jätteistä, ja miten jätevesien ravinteet voidaan hyödyntää.
Ympäristöasioissa riittää työsarkaa.
– Australiassa on paljon historiallisia kaivoksia, ja aiemmin on oltu hölläkätisempiä siinä, miten ympäristöasiat on huomioitu. Kaivoksiin on saanut loppusijoittaa esimerkiksi käytettyjä renkaita.
Eräässä projektissa hän tutkiikin keinoja parantaa käytettyjen renkaitten ja liukuhihnojen kierrätystä.
Tampereelta toiselle puolelle maailmaa
Anna Kaksonen valmistui ympäristöbiotekniikan tohtoriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2004. Jo sitä ennen hän työskenteli yliopistolla tutkijana ja luennoitsijana, sekä vierailevana tutkijana Saksan ja Japanin tutkimuslaitoksissa ja tutkimuslaivalla Japanin rannikolla.
Väitöskirjaansa hän työsti puolitoista vuotta CSIRO:ssa.
– Palattuani Suomeen ohjasin erästä väitöstyöntekijää, joka myös halusi ulkomaille ja kysyi vinkkejä. Kerroin Australiasta ja hän lähti sinne. Kun kävin katsomassa, miten hänen työnsä edistyy, kuulin erään CSIRO:n tiiminvetäjän olevan lähdössä muihin hommiin. CSIRO:ssa kyselivät, olisinko kiinnostunut tuosta paikasta ja kannustivat hakemaan.
Kaksonen aloitti CSIRO:ssa tiiminvetäjänä toukokuussa 2009.
– Suomessa ei siihen aikaan ollut tenure track -ohjelmaa, jossa saisi pidempiä paikkoja yliopistosta. Vakituinen työ motivoi.
Vaikka esimerkiksi kaivosala on vielä miesvaltaista, Australiassa naisia rohkaistaan hakemaan paikkoja ja heitä on myös johtavissa asemissa, varajohtajina ja hallituksissa.
Ryhmänjohtajaksi edennyt Kaksonen vastaa tutkimuksen vaikuttavuudesta, ihmisten ja resurssien johtamisesta sekä sidosryhmäyhteistyöstä.
– Ryhmäni on hyvin monikansallinen, kuten Australia yleensäkin. Ryhmään kuuluu noin 30 työntekijää ja saman verran vierailevia tutkijoita ja opiskelijoita neljässä kaupungissa.
Työkulttuuri on epämuodollinen ja tuttavallinen.
– Ennen meillä oli matriisiorganisaatio ja kahden sortin hierarkiaa: ihmisjohtajat ja projektijohtajat. Matriisista luovuttiin, ja se yksinkertaisti prosesseja.
Kahden kulttuurin rikkautta. Anna Kaksonen pyrkii käymään vuosittain Perthistä Suomessa tapaamassa vanhempiaan, sisaruksiaan ja täkäläisiä ystäviään.
– Ulkomaanvuodet ovat avartaneet näkökulmaa. Olen oppinut uutta paitsi työn puolesta, myös ihmisistä, kulttuureista ja toimintatavoista, sekä arvostamaan tiettyjä asioita – myös niitä, jotka Suomessa ovat hyvin.
Kuva: Getty Images
Yritysyhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi
Anna Kaksosta motivoi kehittää ratkaisuja ympäristöongelmiin.
– Oikeiden ongelmien ratkaisu. Ei tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi, vaan löydetään ratkaisuja, jotka muuttavat maailmaa. Työni on monipuolista ja sitä voi soveltaa eri aloille, löytää kytköksiä.
– Teemme yhteistyötä muun muassa kaivos-yritysten, vesilaitosten, energiayhtiöiden, jätteidenkäsittelyfirmojen sekä valtion ja paikallishallinnon kanssa.
Aika ajoin joku yritys ottaa yhteyttä kuultuaan tutkimusryhmän tuloksista ja toivoo, että CSIRO ratkaisisi heidänkin ongelmansa.
– On aina mieluisaa, kun yritys ottaa käyttöön meillä kehitellyn ratkaisun. Tutkimuksellamme on vaikuttavuutta. Julkaisemme tuloksia myös lehdissä ja konferensseissa, milloin pystymme.
Plussaa on myös long service leave.
– Kun on työskennellyt CSIRO:ssa kymmenen vuotta, saa kolme kuukautta lomaa. Käytäntö on peruja ajoilta, kun ihmiset matkustivat laivoilla Eurooppaan tapaamaan läheisiään, ja matka kesti kuukauden suuntaansa. Vapaan saa jokaiselta kymmeneltä työvuodelta. Sitä voi myös säästää, pitää vaikka kaikki kerralla eläkkeelle jäädessä.
Australian uudessa eläkejärjestelmässä työnantaja tallettaa eläkerahastoon tietyn prosenttiosuuden. Työntekijä voi halutessaan tallettaa rahastoon ylimääräistä.
– Kun jää eläkkeelle, pitää itse ottaa vastuuta, miten eläkekertymää hallinnoi: ottaako kaiken könttänä vai laittaako jonkinlaiseen rahastoon, josta maksetaan eläketuloa.
Maalla ja vesillä. Vapaa-ajallaan Anna Kaksonen meloo ja harrastaa puutarhanhoitoa. – Olen istuttanut erilaisia hedelmäpuita ja puutarhastamme löytyy sitruspuita, viikunapuu, avokadopuu, lohikäärmehedelmäkaktus, suklaakiisselipuu ja jäätelöpalkopuu. Kerran kuussa pidän pyhäkoulua.
Asiantuntijat tervetulleita
Australian muuttovoitto Suomesta on 100–200 henkilöä vuosittain. Maassa asuu noin 8 500 suomalaista, joista puolet on eläkeläisiä tai lapsia. Australiaan tarvitsee aina viisumin, joita on erityyppisiä. Työntekoon on oltava työviisumi.
– Kun tulin vakituiseen työhöni, CSIRO auttoi työviisumin hankinnassa ja muuttokuluissa, Anna Kaksonen kertoo.
Hän muutti länsirannikolle, kahden miljoonan asukkaan Perthiin.
– Silloinen esimieheni antoi asua heidän perheensä luona pari viikkoa, kunnes löysin vuokra-asunnon. Puolentoista vuoden kuluttua ostin asunnon.
Uusiin ihmisiin tutustuu yliopistoyhteistyössä, konferensseissa, työpajoissa ja yritysten tilaisuuksissa. Ammattiverkostoja ovat muun muassa Women in Mining Western Australia ja Australian Water Association.
– Tulin Australiaan sinkkuna ja löysin täällä instant familyn, lääkärimiehen ja kaksi lasta. Nyt 17-vuotias tytär opiskelee lääketiedettä, 15-vuotias poika on vielä koulussa. Koulu aloitetaan aiemmin kuin Suomessa.
Myös LinkedInin kautta on tullut kontakteja. Facebookissa Kaksonen seuraa Suomalaiset Perthissä -ryhmää.
– Seurakunnilla on tapahtumia ja kotiryhmiä, joissa voi verkostoitua, jakaa asioita, oppia ja rukoilla yhdessä.
Kansalaisuutta saattoi hakea, kun oli tietty määrä vuosia maassa.
– Piti lukea kirjanen Australian historiaa ja kulttuurista tietoa, ja läpäistä koe. Kansalaisuus myönnettiin kansalaisuusseremoniassa.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.