TEK toteuttaa vuosittain opiskelijatutkimuksen, jossa selvitetään opiskelijoiden työssäkäynnin lisäksi vaihtelevia teemoja. Viime syksynä selvitimme teekkareiden arvoja Schwartzin yksilöarvoteorian pohjalta.
Mistään höpö höpö -menetelmästä ei ole kyse, vaan viitekehys on arvotutkimuksen validoiduin ja prestiisein menetelmä, ainakin kulttuurienvälisen vertailukelpoisuuden näkökulmasta. Sen avulla on tutkittu suomalaisten arvoja ja niiden muutosta vuosikymmenten ajan.
SKIPPAA TÄMÄ, JOS TEORIALÖPINÄ EI ENÄÄ KIINNOSTA
Schwartzin yksilöarvoteoria perustuu kymmeneen ylätason arvoon, joita ovat hyväntahtoisuus, yhdenmukaisuus, perinteet, turvallisuus, valta, suoriutuminen, mielihyvä, virikkeisyys, itseohjautuvuus ja universalismi.
Suomalaisessa kontekstissa on tutkittu näiden kymmenen kulttuurienvälisesti vertailukelpoisen arvon lisäksi suomalaiseen protestanttiseen yhteiskuntaan eittämättä hyvin sopivaa ylätason arvoa, työtä.
NO NIIN, NYT PÄÄSTÄÄN ASIAAN
Arvot esitetään usein tärkeysjärjestyksessä ja niin tässäkin tapauksessa. Oheisesta taulukosta näet teekkareiden arvopohjan mukaan järjestetyt arvot sekä vertailukohtana suomalaisten keskimääräiset tulokset.
Yllättävää tuloksissa itselleni oli erityisesti se, että teekkareiden nuoresta iästä huolimatta mielihyvä, virikkeisyys, suoriutuminen ja valta ovat arvojärjestyksessä keskivaiheilla tai häntäpäässä. Nyrkkisääntönä usein pidetään, että nuoret ovat näihin yleensä kallellaan, ja iän myötä arvot muuttuvat säilyttämisen ja itsensä ylittämisen suuntaan.
Teksti jatkuu taulukon jälkeen
| Arvo | Teekkarit | Suomalaiset |
| Hyväntahtoisuus | 1 | 2 |
| Universalismi | 2 | 1 |
| Työ* | 3 | 7 |
| Itseohjautuvuus | 4 | 4 |
| Mielihyvä | 5 | 7 |
| Turvallisuus | 6 | 3 |
| Suoriutuminen | 7 | 10 |
| Yhdenmukaisuus | 8 | 5 |
| Virikkeisyys | 9 | 9 |
| Perinteet | 10 | 6 |
| Valta | 11 | 11 |
| Suomi n = 1652 ja teekkarit n = 2076 | ||
MELKOISIA MALLIKANSALAISIA JA KAIKIN PUOLIN IHANIA IHMISIÄ
Mitä teekkareista voidaan tulosten perusteella yleistää? Ensinnäkin teekkarit ovat hyvin epäitsekkäitä. He haluavat ennemmin hyvää läheisilleen ja koko ihmiskunnalle kuin itselleen. Lisäksi he kunnioittavat luontoa. Näissä raameissa teekkarit menevät toki yksiin keskimääräisen suomalaisen kanssa.
Selkein poikkeama keskimääräiseen suomalaiseen on työn arvostuksessa, joka on teekkareilla erittäin korkealla. Teekkarit ovat siis hyväntahtoisia puurtajia, joita ei perinteet ja muottiin sovittautuminen juurikaan kiinnosta. Sanoisin, että melkoisia mallikansalaisia ja kaikin puolin upeita ihmisiä.
UUDET TUULET PUHALTAVAT – MANAGEMENT BY LOVE
Entä millaisia stereotypioita ja myyttejä tulokset kumoavat? Nykypäivänä kuulee usein purnausta siitä, kuinka diplomi-insinöörit keskittyvät johtajina pelkkään tulosohjaukseen ihmisistä välittämättä eli niin sanottujen kovien arvojen pohjalta.
Teekkareiden arvoprofiili kuitenkin osoittaa, että ainakin tulevat diplomi-insinöörimme arvostavat pehmeitä arvoja yli kovien.
Tylsänä teoriaihmisenä on kuitenkin loppuun vielä todettava, että näiden keskimääräisten tulosten takana on hyvin laaja kirjo erilaisia teekkareita erilaisilla arvopohjilla, joista olemme tutustuneet vain keskiarvoon.
On myös korostettava, että ei ole olemassa hyviä ja huonoja tai oikeita ja vääriä arvoja – on vain arvoja ja niiden seurauksia, mutta diversiteetti on ehdottomasti rikkaus!
Suomen protestanttisiin arvoihanteisiin teekkareiden voidaan kuitenkin todeta uppoavan kuin veitsi kuumaan voihin.
TEEKKAREIDEN ARVOPROFIILIT
