Tekniikan akateemiset TEKin ulkomaanpalkkatutkimus kertoo, että ulkomaille töihin lähtö kannattaa, mutta harva kuitenkaan haluaa jäädä ulkomaille pysyvästi.
Peräti 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ulkomaille lähtö oli kannattanut. Toisaalta vain 11 prosenttia vastaajista ei koskaan palaisi Suomeen, jos saisi täysin vapaasti päättää. Viidennes vastaajista palaisi vuoden sisällä, neljännes lähivuosina ja 45 prosenttia joskus myöhemmin.
Ulkomaille lähdön syistä kysyttäessä tärkeimpiä motiiveja olivat ammatilliset kehittymismahdollisuudet, mahdollisuus seikkailuun sekä ulkomailla työskentelyn taloudellinen houkuttelevuus.
Vähintään 84 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että nämä olivat syitä ulkomaille lähtöön. Puolet vastaajista oli lähtenyt ulkomaille, koska se avasi uusia mahdollisuuksia perheelle. Neljännes vastaajista oli lähtenyt ulkomaille, koska Suomessa ei ollut töitä tarjolla.
Toiveet toteutuvat ja palkka paranee
Tulosten mukaan näyttää siltä, että toiveet ulkomailla työskentelyyn liittyen olivat myös toteutuneet. Kun kysyttiin, mikä oli parasta ulkomailla työskentelyssä ja asumisessa, eniten mainintoja saivat mielenkiintoiset työtehtävät ja hyvä palkka. Näiden jälkeen eniten mainintoja saivat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja hyvä elintaso. Enemmistö eli kolme neljästä vastaajista koki elintasonsa ulkomailla korkeammaksi kuin Suomessa.
Ulkomailla työskennelleiden TEKin jäsenten mediaanipalkka oli vuoden 2024 lokakuussa 9 414 euroa kuukaudessa, kun samaan aikaan tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan mediaanipalkka Suomessa oli 5 710 euroa kuukaudessa.
Johtotehtävissä vastaavat luvut – kuukausipalkka ulkomailla ja Suomessa – olivat 14 160 ja 8 770, keskijohdossa 11 807 ja 6 469 ja asiantuntijatehtävissä 7 605 ja 5 200.
Noin puolet ulkomaanpalkkatutkimuksen vastaajista oli ilmoittanut palkkansa euroina, ja loput muissa valuutoissa. Valuutat muunnettiin euroiksi kyselyajankohdan valuuttakurssien mukaan.
Palkan lisäksi vastaajilla oli myös muita työsuhteeseen liittyviä etuja ja lisiä. Tavallisimpia olivat puhelinetu, muuttokustannukset, sairaus- ja/tai tapaturmavakuutus, asettautumisraha ja lomamatkat Suomeen.
Takaisin vetävät sosiaaliset suhteet ja laadukas yhteiskunta
Mikä sitten houkuttelee ulkomailla työskenteleviä tekniikan akateemisia takaisin Suomeen?
Vastauksia saadaan vuoden 2021 ulkomaanpalkkatutkimuksesta, jossa asiaa oli kysytty avoimella kysymyksellä. Vastauksissa esiin nousi muun muassa perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä, kuten perhe, sukulaiset ja ystävät Suomessa. Lisäksi takaisin vetivät Suomen puhdas luonto, turvallinen yhteiskunta, elämänlaatu sekä laadukas koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto, sosiaaliturva.
Entä millaisia haasteita tai esteitä ulkomailla työskentelevät vastaajat näkivät Suomeen palaamisessa?
Tätä asiaa kysyttiin avoimella kysymyksellä vuoden 2024 ulkomaanpalkkatutkimuksesta. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa näkemyksistään ja esille nousi muun muassa työelämään, elintasoon ja talouteen sekä perheeseen ja kotoutumiseen liittyviä huolia.
Osa vastaajista oli huolissaan Suomen heikosta työllisyystilanteesta ja ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla.
Jotkut myös kokivat, ettei ulkomailla hankittua työkokemusta arvosteta Suomessa. Osaa vastaajista taas huolestutti elintason lasku ja mahdollinen työttömyysturvan tai muun sosiaaliturvan menetys Suomeen palatessa.
Osa vastaajista oli huolissaan siitä, miten ulkomaalainen puoliso ja lapset kotoutuisivat Suomeen ja löytäisikö ulkomaalainen puoliso Suomesta töitä.
Vastaajilta kysyttiin myös, millaisia neuvoja he antaisivat työkaverille, joka harkitsee ulkomaille töihin lähtemistä.
Suuri osa vastaajista rohkaisi ja kannusti lähtemään töihin ulkomaille, koska omat kokemukset olivat niin positiivisia.
Moni myös muistutti, että takaisin Suomeen voi aina palata. Useat vastaajat muistuttivat, että ulkomaille lähtöön kannattaa valmistautua hyvin esimerkiksi ottamalla selvää kohdemaan palkkatasosta, työelämästä ja käytännön asioista, kuten vakuutuksista.
Osa myös muistutti, että odotukset kannattaa pitää realistisina ja ulkomaille muutto vaatii kielitaitoa, sopeutumista ja avoimuutta erilaiselle kulttuurille.
Myös haasteisiin kannattaa varautua, ja paluu kotimaahan ei ole välttämättä helppo.
Artikkeli perustuu TEKin ulkomaanpalkkatutkimuksen tuloksiin, joihin voit tutustua osoitteessa www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/palkka/ulkomaanpalkkatutkimus. Avoimien vastausten analysoinnissa on käytetty apuna tekoälyä.
Mikä tutkimus?
Tekniikan akateemiset TEK tekee joka kolmas vuosi ulkomaanpalkkatutkimuksen ulkomailla työskenteleville jäsenilleen. Tavoitteena on selvittää ulkomailla työskentelevien palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja, syitä ulkomaille lähtöön ja tyytyväisyyttä ulkomailla työskentelyyn.
Vuoden 2024 ulkomaanpalkkatutkimus tehtiin loka-marraskuussa 2024, ja siihen vastasi 83 henkilöä. Vastanneiden mediaani-ikä oli 45 vuotta, ja naisten osuus oli 16 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Tekniikan akateemiset TEKin jäseniä työskentelee ulkomailla joitakin satoja.
Yleisimmät työskentelymaat olivat Saksa, Yhdysvallat ja Sveitsi. Vastaajia oli 24 eri maasta. Enemmistö eli kolme neljästä vastaajasta työskenteli paikallisella työsopimuksella. Lähetettynä työntekijänä eli ulkomaankomennuksella oli joka viides.
Vastanneista enemmistö eli 63 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskenteli 23 ja keskijohdon tehtävissä 14 prosenttia. Yleisin työllistäjä oli tietotekniikan palveluala, mutta enemmistö vastaajista työskenteli eri teollisuuden alojen palveluksessa. Tehtävät liittyivät usein tutkimukseen ja kehittämiseen, tuotekehitykseen ja projektitoimintaan.