Keskity hyvään

Mielenterveyden häiriöt ovat nyt jo lähes yhtä yleinen syy sairauspäivärahan saamiselle kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, naisilla jopa yleisempi. Yhtenä tekijänä muutokselle nähdään työelämän vaatimusten kasvu.

Susanna Posion ja Reetta Yrttiahon mukaan muuttuvassa työelämässä tarvitaan psykologista turvallisuutta eli tunne siitä, että voi työssään avoimesti ideoida, kokeilla ja puhua. Miten luottamuksen ilmapiiri rakennetaan? Posio ja Yrttiaho kouluttavat työyhteisöjä käyttämään positiivista psykologiaa. He näkevät, että positiivinen psykologia on avainkeino luottamuksen, työhyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän saavuttamiseen.

– Myönteisellä ajattelulla voidaan vahvistaa omaa jaksamista ja merkityksen kokemuksia, Yrttiaho sanoo.

– Positiivisen psykologian avulla voidaan löytää työntekijöiden vahvuudet ja sitä kautta järkevät vastuualueet. Kun ihminen toimii vahvuusalueellaan, hän kokee todennäköisemmin työn imua, merkityksellisyyttä ja on aikaansaavampi. Sehän on myös organisaation etu, Posio sanoo.

Mitä on positiivinen psykologia?

Positiivisen psykologian ideat eivät ole uusia, mutta varsinaiseksi tieteenalaksi sen nosti tutkija Martin Seligman ollessaan Yhdysvaltojen psykologisen yhdistyksen (American Psychological Association) puheenjohtaja 1990-luvun lopussa. Seligman koki, että alan tutkimus keskittyy liikaa vain kipuun, traumoihin ja mielen sairauksiin. Hän halusi laajentaa tutkimusta myös elinvoimaa tuottaviin asioihin.

– Positiivinen psykologia tutkii ja pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia. Aluksi positiivisessa psykologiassa keskityttiin onnellisuuteen ja hyvään elämään. Nyt otetaan huomioon koko elämänkirjo kaikkine haasteineen, Yrttiaho sanoo.

Jos puhuisimme toisillemme samalla tavalla kuin itsellemme, ei meillä kohta olisi kavereita ollenkaan.

Positiivinen psykologia tutkii esimerkiksi ihmisten vahvuuksia, myönteisten tunteiden vaikutusta hyvinvointiin sekä resilienssiä eli ihmisen kykyä soveltaa, ennakoida ja joustaa.

– Perehdyttyäni positiiviseen psykologiaan olen oppinut käsittelemään ja johtamaan tunteitani. Sillä on ollut iso merkitys hyvinvoinnilleni. Vaikka ikäviä tunteita tulee, niihin ei tarvitse jäädä kiinni, Posio kertoo.

Yrttiaho ja Posio kouluttavat yrityksiä, miten positiiviseen psykologiaan pohjaavia työkaluja voi hyödyntää ilmapiirin, johtamistyylin ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

– Toimimme työkontekstissa, mutta toki ihminen on kokonaisuus. Näitä oppeja voi siirtää myös muille elämän osa-alueille, Posio sanoo.

Ota positiivinen psykologia arkikäyttöön

Positiivinen psykologia jakaantuu viiteen osa-alueeseen: uppoutuminen, merkitys, myönteisyys, ihmissuhteet ja aikaansaaminen. Jako perustuu Martin Seligmanin PERMA-malliin. Yrttiaho ja Posio ovat koulutuksissaan lisänneet listaan vielä kuudennen kohdan, elinvoimaisuuden. Jokaiseen osa-alueeseen liittyy omat työkalunsa.

Posion mukaan uppoutumiseen liittyy omien vahvuuksien tunnistaminen. Kun ihminen tunnistaa ja toimii vahvuusalueellaan, hän voi todennäköisemmin päästä flow-tilaan. Posio suosittelee kokeilemaan VIA-luonteenvahvuustestiä. Testi hyödyntää persoonallisuuspsykologian yleisimpiä teorioita ja se tunnistaa 24 erilaista ydinvahvuutta. Yhdysvaltalaisen VIA-instituutin testin voi tehdä ilmaiseksi verkossa. Testin on tehnyt jo yli 7 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.

– Vahvuuksien avulla voi tuunata työtään. Epämiellyttävän tehtävän kohdalla voi miettiä, voisiko sen suorittaa eri tavalla kuin yleensä suorittaisi – niin, että kokee tekemisen merkitykselliseksi, Posio sanoo. 

Itsemyötätunto on Posion mukaan arvokas työkalu. Meidän tulisi opetella, ettei itseltä tarvitse vaatia sen enempää kuin muiltakaan. Kaikki tekevät virheitä ja se on sallittua myös itselle.

– Jos puhuisimme toisillemme samalla tavalla kuin itsellemme, ei meillä kohta olisi kavereita ollenkaan, Posio maalailee.

Myönteinen elämänasenne edistää fyysistä terveyttä. Se myös vähentää stressiä. Myönteisen asenteen vaalimisessa hyvä työkalu on Yrttiahon mukaan kiitollisuus. 

– Listaa päivittäin yhdestä kolmeen asiaa, joista olet kiitollinen. Listatut asiat voivat olla pieniä, mutta kun harjoittelet systemaattisesti, vaikutus ajattelutapaasi on suuri.

Yllämainittuja keinoja ei voi kukaan kuitenkaan hyödyntää, jos keho ja mieli eivät ole vastaanottavaisessa kunnossa.

– Kaiken a ja o on huolehtia elinvoimaisuudestaan. Eli nuku, syö, liiku ja varaa aikaa palautumiselle – työpäivän aikana ja sen jälkeen. Jos ihminen on uupumuksen partaalla, hän ei pysty vastaanottamaan uutta asiaa, Yrttiaho sanoo.

Aiheesta lisää:

• Martin E. P. Seligman (2011): Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.
• Carol S. Dweck (2018): Mindset. Menestymisen psykologia.
• lehti.tek.fi/tyoelama/pane-hyva-kiertamaan