Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 915 euroa ja keskiarvopalkka 6 368 euroa kuukaudessa lokakuussa 2025. Vuoden 2025 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 4 000 ja 4 193 euroa.
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 3,2 prosenttia edellisvuodesta ja diplomi-insinöörin ostovoima koheni vuoden aikana. Myös edellisvuonna 2024 diplomi-insinöörin ostovoima parani, mutta vuosina 2023 ja 2022 reaalipalkat laskivat.
– Palkat eivät nouse mitenkään automaattisesti, vaikka siltä voi näyttää. Todellisuudessa TEK joutuu neuvottelemaan työ- ja virkaehtosopimuksiin vuosittaiset korotukset jäsentensä puolesta työnantajaliittojen kanssa. Tämä sopimustoiminta on todellista vastinetta liiton jäsenmaksulle ja jäsenpalvelua, jota ei muualta saa, Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki sanoo.
– Palkankorotukset tuovat jäsenmaksun moninkertaisena takaisin eivätkä palkat parane, elleivät ammattiliitot, kuten TEK niistä neuvottele. Toki työnantajat tekevät osalle jäsenistämme sopimuksista riippumattomia niin sanottuja meriittikorotuksia, mutta ne kohdistuvat lopulta melko suppeaan joukkoon.
Hankamäen mukaan palkoista neuvottelun tärkeä päämäärä on aina kehittää jäsenten ostovoimaa. Ostovoima tarkoittaa sitä, kuinka paljon tavaroita ja palveluita palkalla voi ostaa.
Nyt näyttää siltä, että tänä vuonna palkankorotukset nostavat jäsenistön ostovoimaa vihdoin selvästi.
– Työ- ja virkaehtosopimukset ovat taanneet viime vuonna noin 2,5 prosentin kokonaiskorotukset. Kun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos eli vuosi-inflaatio jäi 0,3 prosenttiin, on selvää, että ostovoima kasvoi. Kuluvaksi vuodeksi ennustetaan noin 1,5 prosentin inflaatiota ja kun sopimuskorotusten taso on 2,9 prosenttia, on lupa odottaa, että ostovoima kasvaa tänä vuonna ripeästi, Hankamäki summaa.
Hankamäki muistuttaa, että elpyvä ostovoima vaikuttaa kohottavan koko Suomen taloutta eivätkä palkankorotukset näytä aiheuttavan inflaatiokierrettä eli hintojen kiihtyvää nousua.
– Tämän Suomen taloutta tervehdyttävän kehityksen varaan laskevat nyt kaikki tahot, nekin, jotka vielä viime vuoden keväällä kauhistelivat tai suorastaan vastustivat sopimuskorotuksia.
Yleiskorotus tavallisin syy palkankorotukselle
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 83 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 10 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja kolmella prosentilla palkka oli laskenut.
Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus. 77 prosenttia palkankorotuksen saaneista vastaajista kertoi korotuksen syyksi työehtosopimukseen perustuvan, kaikille samansuuruisen yleiskorotuksen. 17 prosenttia korotuksen saaneista kertoi saaneensa työehtosopimukseen perustuvan työnantajan päättämän palkankorotuksen (ns. työnantajan jakama erä).
Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 19 prosenttia palkankorotuksen saaneista.
Vuonna 2025 monilla aloilla maksettiin noin 2,5 prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää. Palkkaratkaisuissa oli alakohtaisia eroja, ja palkankorotuksista on saatettu sopia myös paikallisesti toisin.
Näin tutkimus tehtiin
Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa 2025, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat Tekniikan akateemiset TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin noin 9 300, ja vastausprosentti oli noin 20. Suurin osa vastaajista työskenteli asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä yksityisellä sektorilla. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto.