Solja Mäkelä työpöydän ääressä

Rakennusvalvonnassa näkyy tavoitteiden ristiriitaisuus

|
Uutinen
Kuuntele

Raidehankkeet ja kaupungin kasvu ovat muuttaneet Espoon kaupunkikuvaa. Arkkitehti Solja Mäkelä näkee työssään rakennuslupapäällikkönä alueiden ja koko kaupungin muutoksen.

Kuvateksti: Solja Mäkelä aloitti Espoon kaupungilla rakennuslupapäällikkönä 2008. Hänen aikanaan rakentamisen tahti on ollut kiivas ja kaupunkikuva on muuttunut.

Arkkitehti Solja Mäkelä on toiminut Espoon kaupungilla rakennuslupapäällikkönä vuodesta 2008 saakka ja sijaistanut välillä myös rakennusvalvontajohtajaa. Hänen aikanaan rakentamisen tahti on ollut kiivas ja kaupunkikuva on muuttunut, mihin raidehankkeilla on tietysti ollut suuri vaikutus.

– Kun tulin Espooseen, rakentaminen oli suurelta osin pientalovaltaista. Nyt Espoon viiden aluekeskuksen rakentamisessa on keskustarakentamisen piirteitä, eläkkeelle toukokuussa jäävä Mäkelä kuvailee muutosta.

Osapuolien tavoitteet eivät aina kohtaa

Rakentamisessa on monesti yhteensovittamisen haasteita.

– Rakentamisessa on mukana useita osapuolia, kuten hankkeeseen ryhtyvä, rahoittaja, suunnittelija, toteuttaja ja naapurit.  Lisäksi on huomioitava olemassa oleva kaupunkirakenne ja infra. Tavoitteet eivät välttämättä ole kaikilla osapuolilla samat, Mäkelä toteaa.

Viime vuosien ilmiöksi hän mainitsee kiireen ja kireät aikataulut, jotka näkyvät suunnitelmien puutteellisuutena.

– Suunnittelijoille ei anneta riittävästi aikaa suunnitella, mikä johtaa siihen, että rakennusvalvonnalle tarjotaan puutteellisia suunnitelmia. Silloin joudumme pyytämään täydennyksiä.

Rakennusvalvonnassa näkyy myös tavoitteiden ristiriitaisuus. Toisaalta toivotaan monipuolista asuntojakaumaa, mutta käytännössä tehdään paljon pieniä asuntoja, koska se on hankkeeseen ryhtyvälle taloudellisesti kannattavampaa.

Pätevä suunnittelija edistää rakentamisen sujuvuutta

Espoon rakennusvalvontaa on välillä arvosteltu lupabyrokratiasta ja siitä että rakentajilta vaaditaan dokumentteja, joita ei välttämättä muissa kunnissa vaadita.

– Espoo on mukana rakennusalan Topten-yhteistyössä. Olemme myös säännöllisesti yhteydessä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontoihin ja meillä on käytössä paljon yhteistä ohjeistusta, jota noudatamme, Mäkelä kertoo.

Topten-yhteistyöllä ja sen yhteydessä luoduilla lupavaiheen asiakirja- ja ennakkoneuvottelumenettelyillä on korvattu aiemmat kaupunkikohtaiset menettelyt.

– Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole yksiselitteinen, eli on pakko tehdä tulkintaa. Joskus tulee erilaisia tulkintoja ja juuri siksi teemme yhteistyötä, jotta tulkinnat olisivat yhdenmukaisia, Mäkelä lisää.

– Rakennusvalvonnan tavoite ei todellakaan ole hidastaa tai estää rakentamista vaan varmistaa, että rakentaminen on määräysten ja kaavojen mukaista sekä soveltuu ympäristöön.

Topten-yhteistyöhön kuuluu muun muassa rakentamisprosessin sujuvuuden edistäminen.

Rakennuslupaa hakevan kannalta tärkeää on hankkia jo rakennusprojektin alkumetreillä osaavat suunnittelijat, korostavat lupavalmistelija Nicole Ahtokivi ja lupa-arkkitehti Tiina Reponen Espoon rakennusvalvonnan lupayksiköstä.

Suunnittelijat seinustalla
Nicole Ahtokivi (vasemmalla) ja Tiina Reponen työskentelevät Espoon rakennusvalvonnan lupayksikössä. Saksasta kotoisin oleva Ahtokivi on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja Reponen arkkitehti. Kuvaaja: Jaana Hietanen-Köninki

– Espoossa on paljon pieniä tontteja. Ne aiheuttavat omia haasteita, jotka vaativat tarkastelua eri näkökulmista. Lisäksi täällä rakennetaan paljon hallinnanjakosopimuksella. Lupa tulee hakea kaikkien kiinteistön omistajien toimesta, vaikka rakennetaan vain yhdelle hallinnanjakoalueelle, mitä asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä. Myös muun muassa suuret korkeuserot, haasteelliset pohjavesialueet, melu ja suojeltavat luontoarvot täytyy huomioida rakentamisessa, Ahtokivi listaa.

Monipuolisuus tekee työstä kiinnostavaa

Rakennusala työllistää hyvin ja moni alan ammattilainen pitää yksityistä puolta julkista houkuttelevampana paremman palkkatason vuoksi.

Solja Mäkelä on kokenut rakennusvalvonnassa työskentelyn motivoivaksi ennen kaikkea työn monipuolisuuden vuoksi.

– Arkkitehtitoimistossa tehdään yhtä isoa kohdetta useampi vuosi. Täällä pääsee näkemään monia eri hankkeita ja mielestäni vaikuttamaan enemmän.

Rakennuslupapäällikön tehtävänkuvaa hän pitää monipuolisena ja mielenkiintoisena.

– Tämä on näköalapaikka Suomen toiseksi suurimman kaupungin rakentamiseen. Kaikki rakennushankkeet kulkevat rakennusvalvonnan kautta ja tässä pääsee näkemään alueiden ja kaupunkikuvan kehittymisen.

Tehtäviä jaetaan erityisosaamisen mukaan

Espoon rakennusvalvonnassa lupakäsittelijöillä on omat kaupunginosansa. Lisäksi tehtäviä on jaettu kunkin erityisosaamisen mukaan. Joku vastaa esimerkiksi palveluasumisesta, joku toinen taas hevostalleista tai suojelluista rakennuksista.

Ahtokiven vastuulla on seitsemän aluetta ja lisäksi hän on erikoistunut rantarakentamiseen. Hänelle kuuluvat kaikki Espoon saaret.

Reposen vastuulla on neljä aluetta. Hänen erikoisaluettaan ovat erityisasumisen hankkeet, kuten vanhusten-, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asuminen.

– Kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, sillä on mitä erilaisempia hankkeita, Ahtokivi toteaa.

Häneen on oltu yhteydessä esimerkiksi pieneläinkrematorion perustamiseen liittyen. Työn monipuolisuus onkin lupakäsittelijöiden mukaan sen suola.

– Kun haluaa oppia uutta, tämä on oikea paikka, Reponen huomauttaa.

– Meillä on hyvä ilmapiiri ja työkaverit. Ne olivat tärkeimmät asiat, joiden vuoksi aikanaan tulin Espooseen ja joiden vuoksi olen jäänyt, toteaa vuodesta 2017 Espoossa työskennellyt Ahtokivi.

Avainsanat: