Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan palkkahajonta on suurinta ylimmän johdon tehtävissä. Ylimmässä johdossa mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka oli viime vuonna 10 200 euroa kuukaudessa. Toisaalta 10 prosenttia ylimmän johdon vastaajista ansaitsi vähemmän kuin 6 307 euroa kuukaudessa, kun taas 10 ansaitsi enemmän kuin 17 020 euroa kuukaudessa.
Vaikka palkoista puhuttaessa tarkastellaan usein mediaani- ja keskiarvopalkkoja, on hyvä muistaa, että samantasoisissakin tehtävissä palkkahajonta on suurta.
Palkkahajonta on kuitenkin huomattavasti pienempää vaativissa asiantuntijatehtävissä, joka on yleisin toimiasema tekkiläisillä. TEKin kyselyissä toimiasema kuvaa tehtävän vaativuutta yleisellä tasolla, ja vastaaja määrittelee oman toimiasemansa itse.
Asiantuntijatehtävät erottaa johtotehtävistä se, että niissä ei ole alaisia. Vaativat asiantuntijatehtävät ovat itsenäisiä tehtäviä, joissa tehtävänimike voi olla esimerkiksi kehitysinsinööri, tutkija, suunnittelija tai ohjelmistosuunnittelija.
Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät ovat pykälää vaativampia, ja tehtävänimike voi olla esimerkiksi projektipäällikkö, kehityspäällikkö, erityisasiantuntija tai johtava asiantuntija.
Vaativien asiantuntijatehtävien mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka oli 5 125 euroa kuukaudessa. 10 prosenttia vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevistä ansaitsi vähemmän kuin 4 020 euroa kuukaudessa, ja 10 prosenttia enemmän kuin 6 856 euroa kuukaudessa.
Palkkaeroille on monia syitä, jotka voivat liittyä työnantajaan, kuten toimiala, työnantajan koko, työpaikan sijainti, työtehtävään, kuten tehtävän sisältö, tavoitteet ja vastuut, tai työntekijään, kuten työkokemus, osaaminen ja suoriutuminen.
Oheiseen taulukkoon on koottu esimerkkejä, millaisissa tehtävissä palkka on lähellä keskimääräistä tasoa tai sen ala- tai yläpuolella.
TEK sopi taas paremmat palkat jäsenten puolesta
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi viime vuonna 3,2 prosenttia edellisvuodesta ja ostovoima koheni vuoden aikana.
Ostovoima tarkoittaa sitä, kuinka paljon tavaroita ja palveluita palkalla voi ostaa.
Myös edellisvuonna 2024 diplomi-insinöörin ostovoima parani, mutta vuosina 2023 ja 2022 reaalipalkat laskivat.
– Palkat eivät nouse mitenkään automaattisesti, vaikka siltä voi näyttää. Todellisuudessa TEK joutuu neuvottelemaan työ- ja virkaehtosopimuksiin vuosittaiset korotukset jäsentensä puolesta työnantajaliittojen kanssa. Tämä sopimustoiminta on todellista vastinetta liiton jäsenmaksulle ja jäsenpalvelua, jota ei muualta saa, Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki sanoo.
– Palkankorotukset tuovat jäsenmaksun moninkertaisena takaisin eivätkä palkat parane, elleivät ammattiliitot, kuten TEK niistä neuvottele. Toki työnantajat tekevät osalle jäsenistämme sopimuksista riippumattomia niin sanottuja meriittikorotuksia, mutta ne kohdistuvat lopulta melko suppeaan joukkoon.
Hankamäen mukaan palkoista neuvottelun tärkeä päämäärä on aina kehittää jäsenten ostovoimaa.
Nyt näyttää siltä, että tänä vuonna palkankorotukset nostavat jäsenistön ostovoimaa vihdoin selvästi.
– Työ- ja virkaehtosopimukset ovat taanneet viime vuonna noin 2,5 prosentin kokonaiskorotukset. Kun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos eli vuosi-inflaatio jäi 0,3 prosenttiin, on selvää, että ostovoima kasvoi. Kuluvaksi vuodeksi ennustetaan noin 1,5 prosentin inflaatiota ja kun sopimuskorotusten taso on 2,9 prosenttia, on lupa odottaa, että ostovoima kasvaa tänä vuonna ripeästi, Hankamäki summaa.
Hankamäki muistuttaa, että elpyvä ostovoima vaikuttaa kohottavan koko Suomen taloutta eivätkä palkankorotukset näytä aiheuttavan inflaatiokierrettä eli hintojen kiihtyvää nousua.
– Tämän Suomen taloutta tervehdyttävän kehityksen varaan laskevat nyt kaikki tahot, nekin, jotka vielä viime vuoden keväällä kauhistelivat tai suorastaan vastustivat sopimuskorotuksia.
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 5 915 euroon
Työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 915 euroa ja keskiarvopalkka 6 368 euroa kuukaudessa lokakuussa 2025. Vuoden 2025 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 4 000 ja 4 193 euroa.
Myös muissa tutkintoryhmissä palkkakehitys oli plussan puolella.
Eniten nousivat tällä kertaa diplomi-insinöörien ja tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden mediaanipalkat.
Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.
TEKin neuvottelema yleiskorotus tavallisin syy palkankorotukselle
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 83 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 10 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja kolmella prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, jolloin kahdeksan kymmenestä vastaajasta arvioi palkkansa nousseen.
Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus. 77 prosenttia palkankorotuksen saaneista vastaajista kertoi korotuksen syyksi työehtosopimukseen perustuvan, kaikille samansuuruisen yleiskorotuksen. 17 prosenttia korotuksen saaneista kertoi saaneensa työehtosopimukseen perustuvan työnantajan päättämän palkankorotuksen eli niin sanotun työnantajan jakaman erän.
Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 19 prosenttia palkankorotuksen saaneista. Osuus oli hieman pienempi kuin edellisvuonna, jolloin se oli 22 prosenttia. Kymmenen prosenttia kertoi palkankorotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja seitsemän prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.
Työpaikkaa vaihtaneille suurimmat korotukset
Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka oli noussut vuodessa keskimäärin 300 euroa (mediaanikorotus). Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 540 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 800 euron korotuksen kuukausipalkkaan. Työpaikan vaihtamisesta palkittiin edellisvuotta paremmin, silloin mediaanikorotus oli 700 euroa.
Vuonna 2025 monilla aloilla maksettiin noin 2,5 prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää. Palkkaratkaisuissa oli alakohtaisia eroja, ja palkankorotuksista on saatettu sopia myös paikallisesti toisin. Keskimäärin yleiskorotus oli nostanut kuukausipalkkaa 151 eurolla.
Tulospalkkauksen piirissä hieman yli puolet
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 53 prosenttia kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Selvästi eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa yli 70 prosenttia vastaajista oli tulospalkkauksen piirissä.
Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli 68 prosenttia, keskijohdon tehtävissä työskentelevistä 64 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä työskentelevistä 48 prosenttia.
Tulospalkkauksen piirissä olleista 80 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli sama kuin vuoden 2024 työmarkkinatutkimuksessa.
Myös tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli sama kuin edellisvuonna, kahdeksan prosenttia vuosiansioista (mediaani). Johdossa tulospalkkion mediaani oli 12 prosenttia, keskijohdossa 9 prosenttia ja asiantuntijoilla 7 prosenttia. Johdon ja keskijohdon tulospalkkiot olivat kasvaneet hieman edellisvuodesta, asiantuntijoilla pysyneet ennallaan.
Palkkakuvioiden merkinnät
n = vastaajien lukumäärä
10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.
75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (kuten puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta.
Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Valmistumisvuosi tarkoittaa tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneilla jatkotutkinnon suorittamisvuotta, mutta muilla perustutkinnon (DI, FM, arkkitehti) suorittamisvuotta.
Näin teimme tutkimuksen, kiitos teidän
Työmarkkinatutkimuksen tiedot keräsimme loka–marraskuussa 2025, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saimme noin 9 300, ja vastausprosentti oli noin 20.
Vastaajista miehiä oli 73 ja naisia 27 prosenttia. Mediaani-ikä oli 44 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 75 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 86 prosenttia oli kokopäivätyössä. Työttömänä tai lomautettuna oli 5,5 prosenttia vastaajista, ja päätoimisten yrittäjien osuus oli 1,4 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen osuus oli suurempi kuin edellisvuonna, jolloin se oli 4,6 prosenttia.
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 95 prosentilla työsuhde oli vakituinen.
Suuri kiitos jälleen kerran kaikille tutkimukseen vastanneille. Työmarkkinatutkimuksesta saamme arvokasta tietoa TEKin jäsenpalvelun, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tarpeisiin.