Tuoreimmat uutiset tilanteesta löydät JUKOn sivuilta
JUKOn hallitus ja valtiosektorin neuvottelukunta hylkäsivät maanantaina 28. huhtikuuta valtakunnansovittelijan toisen sovintoesityksen 76 000 valtion palkansaajan virka- ja työehtosopimukseksi. JUKO edustaa neuvotteluissa TEKin ja muiden akavalaisten liittojen jäseniä.
Vaikka sovintoesitys oli valtion henkilöstön näkökulmasta parempi kuin edellinen, palkankorotusten taso ei kuitenkaan vastannut tavoitteita. JUKO arvioi, että esitys antaa silti hyvän lähtökohdan jatkaa sovittelua tai neuvottelua.
JUKO muistuttaa, että valtion henkilöstölle kuuluu sama yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia kuin muillekin palkansaajille.
Neuvottelujärjestö painottaa, että valtiolla työntekijät ja virkamiehet kantavat päivittäin työssään vastuuta yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja laillisuudesta ja että tälle työlle yleisen linjan alittava palkankorotus on epäluottamuslause.
Lakisääteiset tehtävät ja kansalaisten palvelut hoitaa entistä pienempi joukko henkilöstön määrän käännyttyä selvään laskuun. Valtiolla työskentelee nyt noin 6 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten.
Sovittelua jatkettiin heti tiistaina 29. huhtikuuta, seuraava sovittelukerta on sunnuntaina 4. toukokuuta.
Valtion työmarkkinalaitos pyysi koolle virkariitalautakunnan – kolmas lakkoaalto siirtyy
Valtion työmarkkinalaitos on pyytänyt koolle virkariitalautakunnan. Kokoontumispyyntö tarkoittaa, että JUKOn, JHL:n ja Pron ilmoittama mahdollinen kolmas lakko siirtyy eteenpäin kahdella viikolla.
Lakko valituissa virastoissa alkaa 22. toukokuuta kello 00.01 ja päättyy 23. toukokuuta kello 23.59, jos kiistaan valtion henkilöstön palkankorotuksista ei löydy ratkaisua ennen tätä.
Virkariitalautakunta puolestaan kokoontuu antamaan lausunnon lakon mahdollisista yhteiskunnallisista haitoista.
Lakko koskee kaikkia edellä mainitulla aikavälillä alkavia työvuoroja seuraavissa kohteissa:
- Hätäkeskuslaitos: tehtävät Hätäkeskuslaitoksen kaikissa toimipisteissä.
- Ilmatieteen laitos: tehtävät Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen Sää- ja turvallisuuskeskuksessa, koskee JUKOn ja JHL:n jäseniä.
- Poliisihallinto: tehtävät Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, tehtävät Itä-Suomen poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, tehtävät Oulun poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä, poliisin lupapalvelut kaikissa toimipisteissä Suomessa.
- Rikosseuraamuslaitos: tehtävät Helsingin ja Riihimäen vankilassa.
- Ruokavirasto: tehtävät Helsingin ja Loimaan toimipaikoissa, koskee JHL:n ja Pron jäseniä.
- Suojelupoliisi: tehtävät turvallisuusselvitysyksikössä.
- Tulli: sähköisessä palvelukeskuksessa (SPAKE) tuonnin ja viennin käsittelytehtävät ja sanoma-asioinnin tuki sekä yövuororyhmän tehtävät.
- Työ- ja elinkeinoministeriö: tehtävät työ- ja elinkeinoministeriössä.
- Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet: tehtävät Hämeenlinnan ja Joensuun toimipaikoissa.
- Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori: tehtävät kaikissa Helsingin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa ja kaikissa Rovaniemen alueella sijaitsevissa toimipaikoissa.
Mikä virkariitalautakunta?
- Virkariitalautakunnalla ei ole oikeutta kieltää lakkoa.
- Sen tehtävä on arvioida, aiheuttavatko suunnitellut lakot yhteiskunnan tärkeille toiminnoille vakavan häiriötilan.
- Jos lautakunta arvioi, että ilmoitettu työtaistelutoimi saattaa – tässä tapauksessa lakko hätäkeskuksessa tai Ilmatieteenlaitoksella – yhteiskunnan tärkeän toiminnon vakavaan häiriötilaan, se kehottaa asianosaisia luopumaan lakosta osin tai kokonaan. Kehotus ei kuitenkaan sido asianosaisia.
- Virkariitalautakunnassa on kahdeksan jäsentä. Neljä heistä on valtion palkansaajia virka- työehtosopimusneuvotteluissa edustavien järjestöjen nimeämiä ja neljä Valtion työmarkkinalaitoksesta.
- Virkariitalautakunta kokoontui edellisen kerran 20 vuotta sitten.
Miksi lakko?
- Työmarkkinalaitos on tarjonnut valtion henkilöstölle yhteensä 6,3 prosentin palkankorotusta kolmelle vuodelle, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi tällä sopimuskierroksella muodostunut 7,8 prosenttia.
- JUKO muistuttaa, että valtion henkilöstö kantaa päivittäin työssään vastuuta yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja laillisuudesta ja että tälle työlle yleisen linjan alittava palkankorotus on epäluottamuslause ja että myös palkansaajat valtiolla ansaitsevat samat korotukset kuin muut.
- Henkilöstömäärä on lähtenyt rajuun laskuun ja on nyt noin 76 000 henkilöä, kun vielä viime vuoden lopulla valtiolla työskenteli lähes 82 000 henkilöä. Lakisääteisen työn määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt suhteessa henkilöstöleikkauksiin.