Lauri Pynnönen puistossa Hanoissa.

Reppu­reissaajasta Maailman­pankkiin

3.2.2022
|
Uutinen

DI Lauri Pynnönen auttaa kehittyvän talouden maita hyödyntämään digiteknologiaa opetuksessa.

Lauri Pynnönen valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2012. Hän työskenteli IT-­yrityksissä projektipäällikkönä ja tiiminvetäjänä.

– Olin kuitenkin nuori, otin palkatonta vapaata ja lähdin reppureissaamaan Kaakkois-­Aasiaan. Erilaiset kulttuurit, kielet ja yhteiskunta­rakenteet ovat aina kiehtoneet.

Indonesiasta hän jatkoi Laosiin.

– Aika pian tarjottiin IT-konsultin töitä Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa, joissa laadittiin digitaalista peruskarttaa, edistettiin kestävää metsätaloutta ja rakennettiin koulutuksen IT-ympäristöä.

Uuden uran lisäksi hän löysi Laosissa tulevan ruotsalaisen puolisonsa.

Kuuden Laosin vuoden jälkeen Pynnönen palasi Suomeen ja työskenteli oman yrityksensä kautta yliopistojen koulutusvientiprojekteissa Eritreassa, Ukrainassa ja Pakistanissa.

– Heräsi ajatus, että tietotekniikan osaamisestani voisi olla hyötyä koulutussektorin kehittämisessä.

Hän aloitti kasvatustieteen opinnot ja tekee väitöskirjaa lukemaan oppimisen edistämisestä teknologialla: kuinka kriisitilanteessa varmistetaan perusopintojen jatkuminen mahdollisimman pienellä keskeytyksellä.

Vuonna 2018 Pynnönen oli Punaisen Ristin katastrofivalmiusryhmän komennuksella Bangladeshin kenttäsairaalassa teknikkona. Sitä kautta hän päätyi järjestön päämajaan Sveitsin Geneveen kehittämään datankeruuta.

Tiukkoja haastatteluja

Seuraavaksi Lauri Pynnönen tähtäsi YK:n erityisjärjestöön Maailmanpankkiin, jonka tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä. Vuonna 2021 pankilla oli maksu­sitoumuksia 87 miljardin euron edestä.

Hakuprosessi eteni Suomen ulkoministeriön haastatteluista Maailmanpankin videohaastatteluihin.

– Ne olivat vaikeimpia haastatteluja, joissa olen ollut; en ole taloustieteilijä.

Hänet rekrytoitiin Maailmanpankkiin Senior Education Specialistiksi Aasian ja Tyynenmeren alueelle marraskuussa 2020.

Tarkoitus oli muuttaa Myanmariin, mutta ensin korona viivästytti lähtöä ja sitten sotilasvallankaappaus. Pynnönen työskenteli aluksi vuoden etänä Helsingistä. Marraskuussa 2021 hän pääsi perheineen muuttamaan Vietnamiin, kunnes olot Myanmarissa vakiintuvat.

Hanoissa Pynnönen tutkii, miten digiteknologia voi auttaa opetussektoria kehittyvän talouden maissa.

– Yleensä opetusministeriöt suunnittelevat projekteja ja hakevat niihin rahoitusta Maailmanpankista tai muualta. Budjetit pyörivät sadoissa miljoonissa dollareissa.

Pankki myös tarjoaa asiantuntijapalveluja, kuten tukea digistrategiaan.

– Esimerkiksi Filippiineillä on noin 2 000 korkea­koulua, suurin osa yksityisiä. Koronan myötä kaikki jouduttiin sulkemaan ja siirryttiin etäopetukseen. Opetushallitus tiedosti, ettei sillä ole tietoa siitä, mitä infraa ja IT-osaamista korkea­kouluilla on, eikä strategiaa digimuutokseen.

Pynnönen kollegoineen kerää tietoa nettilomakkeilla ja puhelimitse mahdollisimman monelta korkeakoululta, ja haastattelee osaa.

– Vastauksista päättelemme, mitä haasteet ovat ja mitä resursseja voitaisiin jakaa, yhdistää ja hallinnoida keskitetysti.

Verkosto tukee

Hanoissa opetustiimiläisiä on kolme; lähimmät kollegat ovat Kiinassa, Australiassa ja Filippiineillä.

– Opetussektorin lähiesimieheni on vastuussa urakehityksestäni ja häntä kiinnostaa, miten perheeni voi. Minulla ei ole esimiestä, joka seuraisi töitäni ja jolle raportoisin, vaan esimies, jolta voi kysyä neuvoa ja joka auttaa eteenpäin. Hyvin moderni tapa toimia.

Matriisissa toiseen suuntaan on Vietnamin maajohtaja, joka tietää eniten itse maasta: miten julkishallinto toimii, ketkä ovat minkäkin asian asiantuntijoita.

Alueen kaikki opetusasiantuntijat tapaavat kerran kuussa Teams-puhelussa, jossa voi kertoa omista projekteista. Lisäksi on teema, josta keskustellaan.

– Tiedon määrä on valtava, mutta kun kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita, ei oleteta, että muut tietäisivät sen minkä sinä. Ihmiset ottavat ylimääräisen askeleen selittääkseen sinulle, missä mennään.

Pynnönen työskentelee aikavyöhykkeille Vietnamista itään, sekä Maailmanpankin pääkonttoriin Washingtoniin. Aikaeroista johtuen työpäivät venähtävät 16-tuntisiksi, mutta niitä voi tauottaa.

– Aloitan aamuseitsemältä toimistolla, tulen kolmeksi kotiin, olen tyttären kanssa pari tuntia ennen kuin hän menee nukkumaan, ja jatkan töitä kotoa. Teen pidempiä päiviä ja saan joka toisen perjantain vapaaksi, jolloin työstän väitös­kirjaani.

Vapaalla hän rentoutuu perheen parissa, lenkillä, uimassa, kiipeilysalilla ja pianoa soittamalla.

– Musiikki rauhoittaa. 

Lauri Pynnönen katsoo kameraa.
Asiakasta palvellaan. – Kehitysyhteistyössä korostuu sana yhteistyö. Vaikka luulisi, että tietäisi jostain enemmän, ei pidä viedä liian vahvasti. Omistajuuden on oltava kohdemaalla, sen ihmisillä ja organisaatioilla, Lauri Pynnönen korostaa.

Perheenä maailmalle

Lauri Pynnönen ja hänen tuleva ruotsalainen puolisonsa tapasivat Laosissa, saivat esikoisensa vuosi sitten Suomessa ja muuttivat vauvan kanssa Vietnamiin.

Tällä hetkellä puoliso on vanhempainvapaalla työstään Nordic Climate Facilityssä, joka rahoittaa varhaisen vaiheen ilmastonmuutosprojekteja kehitysmaissa. Kahden kansainvälisen uran ja perhe-elämän yhdistäminen sujuu tasavertaisuuden periaatteella.

– Olemme puhuneet, että seurataan vuorotellen kummankin uraa. Toinen voi työskennellä etänä tai konsulttina.

– Vietnamissa kotityöt pystyy pitkälti ulkoistamaan, helpommin kuin Suomessa. Asuntoon kuuluu siivooja. Meillä on myös lastenhoitaja, joka tekee puolikkaita päiviä. Ja vaikka molemmat rakastamme ruoanlaittoa, ruokaa on helppo tilata kotiin.

Facebook on kätevä verkostoitumiseen.

– Olemme löytäneet perheitä, joilla on samanikäisiä lapsia. Ja suomalaiset löytävät aina toisensa ulkomaillakin, Pynnönen sanoo.

– Pienen lapsen kanssa maailmalle muuttaminen voi aluksi tuntua pelottavalta, tuntui meistäkin. Huoli oli kuitenkin turha. On lapselle rikkaus päästä kokemaan ja kasvamaan monipuolisessa ympäristössä.

He odottavat myös matkustamisen helpottumista.

– Sitten isovanhemmat pääsevät käymään täällä, voivat olla pidempään ja intensiivisemmin lapsen kanssa. Myös eräs suomalainen ystäväperhe oli juuri vieraanamme ja kävimme yhdessä mökillä vuoristossa.

Harkitsetko ulko­maille töihin lähtöä? 

Olemme tukenasi työurasi kansain­välistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-­oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.