Haave insinöörityöstä kehitysyhteistyössä oli kypsynyt pitkään. Kenttätöiden konkreettiset tulokset vahvistivat uravalinnan.
Heta Kosonen opiskeli Aalto-yliopistossa vesi- ja ympäristötekniikkaa, ja pilotoi kesätöissä uusia puhdistusteknologioita Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla.
Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2013 ja jatkoi Washingtonin yliopistoon. Siellä hän veti rakennustekniikan peruskursseja kandiopiskelijoille ja vihreän rakentamisen kursseja jatko-opiskelijoille. Samalla hän teki väitöstutkimusta jäteveden käsittelystä Jordanian pakolaisleireillä.
– Pakolaisleireillä näin, minkälaisessa todellisuudessa humanitaarista työtä tehdään.
Isiksen kaatumisen jälkeen Kosonen työskenteli Irakin Kurdistanissa rakentamassa infraprojekteja Japanin hätäapujärjestöjen ohjelmapäällikkönä.
– Irakiin meneminen jännitti, mutta pelko ei ole asia, jonka takia pitäisi kieltäytyä tehtävästä. Hyvin johdetuissa järjestöissä harvemmin joutuu työssään vaaraan. Eniten yllätti se, että suurin vaikeus komennuksella huonon turvallisuustilanteen maassa on eristymisessä. Vapaa-aikana, esimerkiksi iltaisin liikkuminen oli kiellettyä ja sosiaalinen elämä rajoittui hotellini sisälle.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Lähituntuma. Käytännön kokemus erilaisista kulttuureista on auttanut Heta Kososta työssään.
– Tiedän, miten paikallinen kulttuuri pitää ottaa huomioon, miten sovitaan tapaamisia. Lisäksi humanitaariset kriisit vaikuttavat operatiivisen toiminnan ohella myös kollegoihin, joiden perhe on kohdannut sodan, konfliktin tai muun kriisin.
Rahahanoja ja asiantuntijayhteistyötä
Kosonen väitteli maa- ja vesirakentamisen tohtoriksi Washingtonin yliopistossa vuonna 2018 ja pääsi töihin YK:n lastenjärjestöön Unicefiin.
Ensin hän työskenteli tuoteinnovaatioyksikössä projektipäällikkönä Tanskassa.
Seuraavaksi hän oli Senegalissa Unicefin maatoimiston ilmasto- ja innovaatiovastaava.
Sieltä hän palasi Tanskaan humanitäärisen innovaation asiantuntijaksi ja kävi Nigeriassa komennuksella, vastuullaan rokotehankinnat ja niiden rahoituksen suunnittelu yhdessä terveysministeriön kanssa.
Tämän vuoden alussa Heta Kosonen nimitettiin Unicefin ilmasto-, energia- ja infrastruktuuri-innovaatioiden päälliköksi. Työpiste vaihtui Kööpenhaminasta Tukholmaan.
Unicef rahoittaa toimintansa YK:n jäsenmaiden hallitusten ja monenvälisten instituutioiden kuten EU:n ja Maailmanpankin tuella, sekä yritysten, säätiöiden, akateemisten yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden lahjoituksilla.
Unicefin liikevaihto vuonna 2024 oli noin 8,6 miljardia dollaria. Henkilöstöä järjestöllä on maailmanlaajuisesti yli 15 000. Innovaatiotoimistoon kuuluu noin sata asiantuntijaa, joista 40 työskentelee Tukholmassa. Muut ovat Kööpenhaminassa, Genevessä sekä Helsingissä, jossa on koulutuksen ja innovaatiorahoituksen keskukset.
– YK:ssa on insinööreille tosi mielenkiintoista työsarkaa. Esimerkiksi tekoälyä ja siihen liittyvää systeemiajattelua ymmärtäviä tarvitaan tukemaan startupeja ja innovaattoreita nousevilla markkinoilla maissa, joissa Unicef tekee töitä, Heta Kosonen kannustaa.
Kaikki riippuu ihmisistä
Kososen yksikkö etsii uusia teknologioita, tuotteita, palveluja ja ratkaisuja. Monet niistä liittyvät perusasioihin: terveydenhuoltoon, koulutukseen, veteen, sanitaatioon ja kriiseihin varautumiseen.
– Skannaamme mitä innovaatioita on, toimiiko bisnesmalli, sopisiko innovaatio kohdemaihin, voisiko sitä paikallistaa. Valitaan muutama ja rahoitetaan yritystä, maatoimistoa tai ministeriötä.
Insinöörikoulutus on hyvä pohja humanitääriseen työhön.
– Opimme alusta saakka tekemään projekteja, joissa on budjetti, aikajänne ja sekvenssi, missä asiat tehdään. Kun Unicefissa parannamme terveydenhuoltoa, se on paitsi lääkäreiden ja terveydenhoitajien kouluttamista, myös terveyskeskusten rakentamista ja varustamista, aurinkopaneeleja, kaivoja ja vesijärjestelmiä. Projektit on koordinoitava, niihin on saatava paikallisia työntekijöitä, ja ne on urakoitava.
Tekninen päätös – että tietynlainen vesisysteemi on paras ja kustannustehokkain – on vasta alku.
– Insinöörille voi välillä olla vaikeaa, kun tiedetään, mikä on oikea ratkaisu ja miten sinne päästään, mutta pitäisi saada kaikki päättäjät samalle ymmärryksen tasolle. On 190 maata, hallituksia, ministeriöitä, ihmisiä. Valtava verkosto motiiveja, rahoituksia, projekteja ja arvostuskysymyksiä. Siihen jää myös jumiin, ja se rajoittaa kykyämme tehdä asioita nopeasti.
YK-projekteihin pätee sanonta: jos haluat mennä nopeasti, mene yksin – jos haluat päästä kauas, mene yhdessä.
Yhdessä mennään myös vapaalla.
Tukholmassa on lukuisia verkostoitumissovelluksia ja järjestöjä, jotka organisoivat tilaisuuksia. Pohjoismaisessa ympäristössä Kososta viehättää se, että konferenssit eivät ole puhtaasti ammatillisia, vaan tarkoitus on vain tavata muita saman alan ihmisiä ja kuulla mielenkiintoisia tarinoita.
– Ruotsalaiset ovat tosi hyviä osaamisensa myymisessä ja puhumisessa siten, että se koskettaa myös ulkopuolisia. Ihaillen tarkkailen, miten rennosti ja itseään korostamatta voi brändätä omaa osaamistaan.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Aito kiinnostus. – Varsinkin monikulttuurisissa töissä on äärettömän tärkeää käyttää aikaa ja olla kiinnostunut niistä ihmisistä, joiden kanssa tekee töitä. Kulttuurien kunnioittaminen näkyy myös arjen käytännöissä: eri uskontojen juhlat otetaan huomioon lomajärjestelyissä, Heta Kosonen kertoo.
Kuva: Getty Images
Kova kilpailu YK-tehtävistä
YK-ura alkaa usein sarjalla määräaikaisuuksia tai konsulttina ennen kuin ehkä saa vakipaikan.
Heta Kososen insinöörituttuja on Unicefissa, pakolaisjärjestö UNHCR:ssä ja maailman ruokaohjelmassa WFP:ssä. Ne tekevät kenttätyötä, missä tarvitaan projektiportfoliojohtajia, taitoa toimia alihankkijoiden ja kumppaneiden kanssa.
Insinöörille sopivia pestejä voi löytyä myös teollistamisjärjestö UNIDO:sta, Kansainvälisestä atomienergiajärjestöstä IAEA:sta ja Maailman ilmatieteen järjestöstä WMO:sta.
– Insinööritaustaan kannattaa yhdistää muutakin, vaikka julkishallintoa, kansainvälistä politiikkaa tai projektiosaamista.
Kyky työskennellä englannin lisäksi ainakin jollain muulla YK-kielellä on usein välttämättömyys. Monissa Afrikan maissa julkishallinnon kieli on ranska tai espanja.
Joihinkin YK:n erityisjärjestöihin haetaan suoraan, jotkut valitsevat esivalitusta poolista. Ulkoministeriö ilmoittaa vapautuvista YK-paikoista sivuillaan. Osassa hauista on 25–32 vuoden yläikäraja.
Peruspalkan päälle saa asumislisää, joka on maasta riippuen ainakin puolet lisää, jopa 90 prosenttia palkasta. New Yorkissa asumislisä on korkea, koska elinkustannuksetkin ovat; Afganistanissa saa vaarallisen työn lisää.
– Suomessa on todella taitavia ja koulutettuja ihmisiä, jotka tekevät työnsä hyvin ja tekevät mitä lupaavat. Sellaisilla on tosi korkea arvostus näissä järjestöissä.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-valmennukseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Valmennuksesta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.