Joona Korhonen Etelä-Koreassa.
Pohjusta. – Olin aasialaisten kanssa tekemisissä jo aiemmin, mistä oli hyötyä. Korean kielen yksityisopetus alkoi Suomessa, ja Soulissa firma järjesti tulokkaille kulttuurivalmennusta, Joonas Korhonen kertoo.

Korean kellotaajuudella

|
Uutinen
Kuuntele

DI, KTM Joonas Korhonen yhdistää johtamiseen korealaisen ja suomalaisen työkulttuurinparhaita puolia.

Ulkomaantyö oli Joonas Korhosen ja hänen tyttöystävänsä yhteinen tavoite.

​– Olin kehityskeskustelussa ilmaissut halukkuuteni, ja kun Metso osti firman Etelä-Koreasta, tuli tilaisuus.

Papereita kirjoittaessa henkilöstöosasto pyysi avioliittotodistusta liitteeksi. Koreassa perheviisumi edellyttää naimisissaoloa; avopuoliso saisi vain turistiviisumin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

– Tuli hieman hoppu.

Vastanaineet muuttivat Souliin syksyllä 2014.

Korealaiset odottavat asioiden tapahtuvan hetihetiheti.

Ennen Souliin muuttoa Korhonen oli valmistunut konetekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2009 ja työskennellyt neljä vuotta Metson tuotekehitysinsinöörinä. Kauppatieteiden maisterin paperit Hankenilta tulivat vuonna 2015.

– Haasteellisinta alussa oli, kun uuteen ­kulttuuriin ja ihmisiin tutustuessa piti ­samaan aikaan ajaa paikalliseen firmaan ­globaaleja toimintatapoja, prosesseja ja ­IT-­järjestelmiä.

Tuotekehityspäälliköksi nimitetty Korhonen nousi nopeasti teknisen osaston johtoon ja edelleen säätöventtiilien globaalin tuotelinjan johtajaksi.

Kesällä 2020 venttiililiiketoiminta irrotettiin Metsosta Nelekseksi, joka keväällä 2022 yhdistettiin Valmetiin. Sen Virtauksensäätö-liiketoimintalinjan asiakkaat ovat prosessiteollisuuden eri aloilla.

– Uusiutuvat energialähteet ja päästöjen vähentäminen tuovat mahdollisuuksia. Virtauksen määrää säätävä venttiili vaikuttaa laitoksen tehokkuuteen, turvallisuuteen ja kannattavuuteen. Venttiili voi vuotaa jotain ilmaan, mikä on hukkaa tai haitallista ympäristölle.

Kulttuurit kohtaavat

Joonas Korhonen on Valmetin ainoa suomalainen Koreassa. Hänen tiimiinsä kuuluu viisi tuotepäällikköä, jotka ovat Suomessa, Kiinassa, USA:ssa, Intiassa ja Koreassa. Oma esimies on nykyisin Suomessa.

– Korealaiset odottavat asioiden tapahtuvan hetihetiheti. Reagoidaan nopeammin kuin Suomessa ja tehdään muutoksia pienemmällä kynnyksellä.

Pomoksi tullessaan Korhonen oli reilu kolmikymppinen.

– Täkäläisissä organisaatioissa johtaminen on usein armeijatyyliin top-down: vanhimmat hoitavat puhumisen ja päättämisen. Länsimaisen firman vapaampi kulttuuri voi tuntua houkuttelevalta. Meillä nuorikin voi päästä korkealle. Kun huomaan kyvykkäitä työntekijöitä, pyrin antamaan lisävastuita.

Tiimissä keskusteltiin kulttuuriasioista. Kuten, että suomalaisena firmana aikaansaannokset ovat tärkeämpiä kuin paikalla vietetty aika.

Aasiassa varotaan kasvojen menettämistä. Korhonen pyrkii luomaan ilmapiiriä, jossa on helppo esittää ajatuksia, vaikka ne poikkeaisivat hänen omistaan.

– Ei tarvitse pelätä kertoa huonoja uutisia tai virheitä. Täytyy pystyä puhumaan ja ratkaisemaan ennen kuin ongelmasta tulee isompi.

Ensimmäiset viisi vuotta Joonas Korhonen oli komennuksella, nyt paikallisella sopimuksella.

– Komennuksen etuja ovat työnantajan tarjoama asunto, vakuutus koko perheelle, jokavuotinen kotimaanmatka ja lomat kotimaan mukaan.

Asunto on iso säästö: vuokrasopimukset sovitaan vuodeksi tai kahdeksi, ja niihin täytyy tallettaa kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen vuokraennakko.

– Komennus on määräaikainen, eikä tiedä, missä on vuoden–kahden jälkeen. Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi ja käytännöt kuten paikallisilla. Kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvä, mutta sosiaaliturva heikko ja kansaneläke ei riitä – jää omalle vastuulle säästää ahkerasti.

– Teknologiafirmoissa on vähän ulkomaisia työntekijöitä, tuntemistani suurin osa firmojen lähettämiä tai headhuntereiden etsimiä. Vaikka korealaiset naiset harvoin päätyvät johtotehtäviin, länsimaisen firman lähettämä nainen voi olla hyvässäkin asemassa.

Työnhaku paikan päältä on vaikeaa ilman verkostoja ja korean kielen taitoa.

– Nettisivut ovat hieman kivikautisia. Työviisumin pitää olla jonkun firman sponsoroima, eikä sitä ole helppo saada. Firman täytyy osoittaa, miksi tarvitaan ulkomaalainen.

Perheviisumi ei tuo­ ­puolisolle työlupaa

– Kannattaa varautua siihen, ettei puoliso voi tehdä palkkatöitä. Verkostoja löytää Facebookista. Seoul´s International Women´s Associationissa voi osallistua aktiviteetteihin ja tehdä vapaaehtoistyötä.

Ulkomaille muuttavan on oltava joustava.

– Kielimuurin takia ei aina tiedä, mitä on tapahtumassa ja kuulee jälkikäteen. Työ on hektistä ja viime hetken jutskia tulee. Täällä suunnitellaan vähemmän ja asioita tehdään välillä moneen kertaan. Järjestelmällisyyteen tottuneelle suomalaiselle tai saksalaiselle se saattaa olla raastavaa ja monella menee hermot. Toisaalta virheetkin korjataan nopeasti.

Kuuden vuoden jälkeen Korhosen pariskunta osti asunnon viihtyisältä Gwanggyon alueelta 30 kilometriä Soulin keskustasta.

Menestyksen janoa

Korealaisille tärkeää on menestyä.

– Kaikessa on tosi kova kilpailu. On päästävä hyviin yliopistoihin, sillä sen ajatellaan määrittävän loppuelämän: hyvät työpaikat, hyvät tulot. Kärjessä ovat Seoul National University, Korea University ja Yonsei University. Lentoliikenne keskeytetään pääsykokeiden ajaksi, ettei taivaalta tule häiriötä, Joonas Korhonen kertoo.

Vanhemmat saattavat päättää lapsensa ammatin.

– Osa avioliitoistakin on vanhempien matchaamia. Häihin haalitaan isot määrät vieraita, sillä se, että on paljon tuttavia, viestii statusta. Vieraat antavat rahaa, silloinkin jos eivät pääse osallistumaan.

– Tapakulttuuri liittyy konfutselaisuuteen. Arvojärjestys vaikuttaa kaikkeen: pitää puhua, käyttäytyä ja kätellä sen mukaan. Hierarkian selvittämiseksi saatetaan kysyä ikää.

Väki pakkautuu Soulin lähelle, ja asuntojen hinnat ovat nousseet.

– Puistot ja kadut ovat siistissä kunnossa. On mukavaa ja turvallista: ei töhryjä, rikottuja paikkoja ja räyhäämistä – iso plussa.

Rakennuksissa on vahtimestareita kysymässä mitä etsit, neuvomassa vaikka verotoimistossa koreankielisen lomakkeen täytössä.

– Täällä asiat tapahtuvat nopeammalla kellotaajuudella. Voi kävellä sisään lääkäriin tai parturiin; ei tarvitse varata aikaa eikä jonottaa. Kännykkäsovelluksilla pystyy tilaamaan kaiken kotiin aika heti.

Ympäristöasioihin on alettu herätä.

– Kertakäyttömuovin kulutuksessa Korea on maailman kärkipäässä, siinä suomalaisille firmoille voi aueta mahdollisuuksia.

Harkitsetko ulko­maille töihin lähtöä?

Olemme tukenasi työurasi kansain­välistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-­oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.

Tutustu palveluihin: www.tek.fi/mielitko-­maailmalle

Joonas Korhonen retkeilee luonnossa.
Reppu selkään. Pitkien päivien vastapainoksi Joonas Korhonen ja hänen vaimonsa reissaavat pitkin poikin Koreaa. – Vuoristoissa ja luonnonpuistoissa on valmiita vaellusreittejä.
Avainsanat: