Palkkaero 2021 karttana.

Uudenmaan ja muun Suomen välillä vallitsee sitkeä palkkaero

3.2.2022
|
Uutinen

Tekniikan akateemiset TEKin jäsenten palkat ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Ero ei ole muuttunut miksikään vuosiin.

Tekniikan akateemiset TEKin tuore työmarkkinatutkimus kertoo, että järjestön jäsenten palkka vaihtelee maakunnittain. Selvin palkkaero on Uudenmaan ja muun Suomen välillä.

Uudellamaalla palkat ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat, vaikka keskeiset palkkaan vaikuttavat taustamuuttujat kuten toimiasema, tehtävä, työnantajan toimiala ja työkokemuksen pituus on vakioitu.

TEKin palkkatutkijan Tuunia Keräsen mukaan muiden alueiden väliset palkkaerot kertovat enemmänkin siitä, millaisilla aloilla ja millaisissa tehtävissä vastaajat työskentelevät. Alueiden välisiä palkkaeroja selittävät erot esimerkiksi toimiala- ja toimiasemarakenteessa.

Olettaisin, että palkkaero johtuu siitä, että Uudellamaalla ja erityisesti pk-seudulla asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat.

– Esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on paljon metsäteollisuutta, ja metsäteollisuudessa työskentelevien mediaanipalkka on korkeampi kuin monilla muilla aloilla. Satakunnasta vastanneet taas työskentelivät poikkeuksellisen usein keskijohdon tehtävissä, joissa palkat ovat paremmat kuin asiantuntijatehtävissä, Keränen kertoo.

– Monilla sellaisilla alueilla, joilla mediaanipalkka oli matala, vastaajat työskentelivät taas suhteellisesti useammin kuntasektorilla, jossa mediaanipalkka on yksityistä sektoria alhaisempi.

TEKin jäsenet pääsevät tutkimaan palkkatasoja Palkka­nosturi-palvelussa, joka löytyy osoitteesta www.tek.fi/palkkanosturi. Palkkanosturissa on huo­mioitu Uudenmaan ja muiden maakuntien välinen ero.

Palkkaero on pysynyt työmarkkinatutkimuksessa ennallaan vuosia. Mistä ero johtuu?

– Olettaisin, että palkkaero johtuu siitä, että Uudellamaalla ja erityisesti pk-seudulla asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat. Tällainen erohan näkyy myös kansainvälisesti, eli suurien kaupunkien ja erityisesti pääkaupunkien lähistöllä palkkataso on muuta maata korkeampi.

Palkat nousivat

Lokakuussa 2021 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 225 euroa ja keskiarvopalkka 5 687 euroa kuukaudessa. Vuoden 2021 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 720 ja 3 770 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Myös muissa tutkintoryhmissä palkkakehitys oli plussan puolella. Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.

Palkat 2022

Yleiskorotus tavallisin syy palkankorotukselle

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 75 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 17 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli sama kuin edellisessä eli vuoden 2020 työmarkkinatutkimuksessa.

Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 64 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut.

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 29 prosenttia tällaisista vastaajista. 13 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 12 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka oli noussut vuodessa keskimäärin 295 euroa (mediaanikorotus). Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 500 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 700 euron korotuksen kuukausipalkkaan.

Vuonna 2021 monilla aloilla maksettiin noin kahden prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää.  Palkankorotuksista on kuitenkin saatettu sopia yrityksessä paikallisesti toisin.

Tulospalkkausta eniten teollisuudessa

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä.

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli 70 prosenttia, keskijohdossa 71 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä hieman yli puolet.

Tulospalkkauksen piirissä olleista 79 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuoden 2020 työmarkkinatutkimuksessa.

Myös tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli pysynyt ennallaan, 7 prosentissa vuosiansioista (mediaani). Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa ja muulla yksityisellä sektorilla, joissa osuus oli 8 prosenttia.

Myös toimiasema vaikuttaa tulospalkkion suuruuteen. Johdossa tulospalkkion mediaani oli 12 prosenttia, keskijohdossa 8 prosenttia ja asiantuntijoilla 6 prosenttia.

Mediaanipalkka toimiasemittain 2021

Näkymät kirkastuivat edellisvuodesta

Vastaajat arvioivat sekä työpaikkansa tilanteen että oman tilanteensa lähitulevaisuudessa selvästi paremmaksi kuin vuotta aiemmin.

Työpaikkansa tilannetta piti vakaana tai melko vakaana 86 prosenttia kokopäivätyössä olleista vastaajista, ja omaa tilannettaan 91 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 71 prosenttia (työpaikan tilanne) ja 83 prosenttia (oma tilanne).

Työttömänä tai lomautettuna oli yhteensä 2,6 prosenttia vastanneista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 4,5 prosenttia.

Näin tutkimus tehtiin

Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin loka–marraskuussa 2021, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin noin 9 100, ja vastausprosentti oli noin 20. Vastaajien määrä ja vastausprosentti laskivat hieman edellisvuodesta.

Vastaajista miehiä oli 77 ja naisia 23 prosenttia. Mediaani-ikä oli 42 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 78 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 91 prosenttia oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli 2 prosenttia.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 95 prosentilla työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos jälleen kerran kaikille tutkimukseen vastanneille!

Allaolevien palkkakuvioiden merkinnät

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani = suuruus­järjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista. 

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosi­bonukset eivätkä sellaiset tulos­palkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. 

Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Valmistumisvuosi tarkoittaa tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneilla jatkotutkinnon suorittamisvuotta, mutta muilla perustutkinnon (DI, FM, arkkitehti) suorittamisvuotta. 

DI-palkat 2021
Arkkitehtipalkat 2021
FM-palkat 2021
Jatkotutkintopalkat 2021