Päätoimisten tekkiläisten yrittäjien bruttovuosiansion mediaani oli Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan 60 000 euroa vuonna 2024 eli sama kuin edellisvuonna 2023. Keskiarvo sen sijaan oli laskenut noin 20 prosenttia 70 000 euroon, mikä selittynee sillä, että vastaajajoukosta oli joko jäänyt suurituloisia pois kokonaan tai ainakin heidän tulonsa olivat laskeneet selvästi.
Sivutoimisten osalta keskiansiot olivat sen sijaan nousseet ja olivat viime vuonna lähes 9 000 euroa. Laskutettujen päivien hinnoissakin oli pieniä muutoksia ja päätoimisten yrittäjien keskilaskutushinta oli 685 euroa (mediaani 670) ja sivutoimisilla 572 euroa (500).
Usein toivotaan tarkempia alakohtaisia tietoja sopivasta laskutussummasta, mutta koska vastaajamäärät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ei niiden perusteella ole mahdollista toteuttaa palkkanosturia vastaavaa ala- tai aluekohtaista palvelua.
Työmarkkinatutkimuksen mukaan TEKin jäsenistä kaikkiaan noin kuusi prosenttia on yrittäjiä. Heistä päätoimisia on noin kolmasosa.
Palvelujen käyttäjät tyytyväisiä, tunnettuus heikko
Yrittäjille suunnattuja TEKin palveluita käyttäneet ovat pääosin tyytyväisiä, mutta palveluiden tunnettuus on heikohko. Noin 35 prosenttia vastanneista sanoi tuntevansa palvelut joko hyvin tai jonkin verran, yhtä moni vain vähän ja 30 prosenttia ei ollenkaan.
Käytetyistä palveluista suosituin palvelu oli webinaarit, joita oli seurannut yli puolet vastanneista. Webinaaritarjontaa onkin kasvatettu viime vuosina reilusti, kun TEKin omien lisäksi on tarjolla Akavalaiset yrittäjät AKYn nimissä toteutettuja koulutuksia. Viime vuonna näitä oli yli 20 ja ne selvästi vastasivat tarpeeseen, sillä webinaarien NPS oli 64, mitä voidaan pitää todella hyvänä. Aiheina on ollut muun muassa yrityksen perustaminen, veroasiat, sekä myynti ja markkinointi. Kaikki aiheita, joita palautteessa edelleen toivotaan ja joita osa ei selvästikään ole huomattu.
Myös verkkosivut ja henkilökohtainen neuvonta olivat suosittuja ja sivuille onkin koottu perustietoa monista yrittäjyyden osa-alueista. Henkilökohtaisessa neuvonnassa ykkönen on sopimuksiin, erityisesti osakassopimuksiin liittyvät asiat.
Kiitosten lisäksi tuli myös nuhteita, kun ei ole vastattu esimerkiksi verotukseen liittyviin kysymyksiin. Veroasiat eivät ole koskaan kuuluneet TEKin palvelutarjontaan, mutta niihin liittyvää apua voi saada joko maksutta verottajalta tai tilaamalla Suomen Yrittäjien palvelupaketin, jonka avulla saa käyttöönsä myös SY:n neuvontapalvelut ja jäsenedut.
Toiveissa esitettiin myös TEKin oman myynti-, osto- tai yhteistyöpaikan perustamista, josta tekkiläiset yrittäjät voisivat etsiä toisiaan. Sama toive esiintyi jo edellisvuoden vastauksissa ja sen pohjalta tehtiin selvitystyötä. Lopputulema kuitenkin oli, että toisia yrittäjiä on mahdollista löytää jo nyt esimerkiksi LinkedInistä, jossa on ihan kaikkien alojen tekijöitä joka puolelta maailmaa.
Vain tekkiläisille yrittäjille rakennettavaa alustaa ei nähty järkeväksi senkään takia, että harvassa ovat ne yrittäjät, joiden asiakkaat ja/tai toimittajat ovat pelkästään toisia tekkiläisiä. Lisätäksemme tietoisuutta ja osaamista LinkedInin hyödyntämisessä liiketoiminnan apuna järjestimme aiheesta oman koulutuksen, jonka tallenne on edelleen katsottavissa TEKin sivuilla.
Vaikuttamispuolella jo onnistuttu, tekemistä silti riittää
TEKin toivottiin vaikuttavan muun muassa byrokratian keventämiseen, palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämisen sekä roolien välisten siirtymien helpottamineen.
Näihin liittyvän vaikuttamistyön tuloksia on jo nähtävissä, sillä byrokratiaa on päätetty keventää - toki paljon purettavaa on vielä jäljellä - ja hallituksen puoliväliriihessä on päätetty ottaa käyttöön yhdistelmävakuutus, joka mahdollistaa palkkatyön ja yrittäjyyden samanaikainen vakuuttaminen työttömyyden varalta.
Toteutuessaan yhdistelmävakuutus voisi helpottaa myös eri roolien välisiä siirtymisiä, kun ei välttämättä tarvitsisi vaihtaa kassan jäsenyyttä roolin muuttuessa.
Vakuutuksen lopullinen sisältö on vielä vähän auki, mutta kirjoittajalla olevien tietojen mukaan valmistelussa oleva malli tarkoittaa lopulta varsin vähäisiä lainsäädäntömuutoksia. Käytännössä se yhtenäistää palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdon ja mahdollistaa yhtäaikaisen palkka- ja yrittäjätulon vakuuttamisen lähes nykyisin ehdoin.
Tällä hetkellä ei ole tietoa yrittäjätulo-osuuden vakuuttamisen hinnasta, mutta oletus on, että se mukailee nykyistä tasoa. Palkkatulon osalta kassan jäsenmaksu pysyisi nykyisenä.
Yhdistelmävakuutus mahdollistaa eri rooleissa tehdyn työn samanaikaisen vakuuttamisen, mutta toki rooleja on voinut yhdistää tähänkin asti ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä kokonaan.
Alueiden välillä on ollut erilaisia tulkintoja, mutta ohjeistus on varsin selkeä eli jos yrittäjyys on niin pientä, että se mahdollistaa kokoaikaisen työn vastaanottamisen, tulisi se tulkita sivutoimiseksi, jolloin olisi oikeus palkkatyön perusteella työttömyyskorvaukseen. Tietoisuutta tästä tulisi lisätä, sillä varsin monessa kommentissa esiintyi huoli työttömyysturvan menettämisestä kokonaan, jos harjoitti pientä yritystoimintaa.
Monissa kommenteissa toivottiin myös vaikuttamista YEL-järjestelmän uusimiseksi. Tästä on jo menossa selvityshenkilön työ ja kunhan siitä saadaan tuloksia, päästään paremmin ottamaan kantaa mallin kehittämiseksi. Taustatyötä tehdään jo nyt eri sidosryhmien kautta ja kanssa.
Vuoden 2024 työmarkkinatutkimus ei siis tarjonnut yrittäjien osalta suuria yllätyksiä. Kolme neljästä vastanneesta on sivutoiminen yrittäjä tai ammatinharjoittaja oman yrityksen kautta tai käyttää laskutuspalvelua satunnaisten töiden laskuttamiseen. Päätoimisia yrittäjiä on noin yksi neljännes ja heistä noin puolet on yksinyrittäjiä ja lopuistakin suuri osa toimii 2–5 hengen yrityksessä. Tekkiläinen yrittäjyys on siis tässä mielessä varsin linjassa valtakunnallisten tilastojen kanssa.